Ei vaieta lähisuhdeväkivallasta, vaan puututaan siihen

Lähisuhdeväkivalta on yleistynyt korona-aikana

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa huolestuttavasti yleistynyt korona-aikana. Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan sellaista fyysistä tai/ja psyykkistä väkivaltaa, jossa uhri ja tekijä ovat toisilleen läheisiä. Väkivallan tekijä on usein esimerkiksi väkivallan uhriksi joutuvan oma lapsi, nykyinen tai entinen kumppani tai huoltaja. Lähisuhdeväkivalta on terveys- ja hyvinvointikysymys. Sen ennaltaehkäiseminen ja siihen puuttuminen on erittäin tärkeää. Julkisuudessa tulisi puhua lähisuhdeväkivallasta enemmän. Emme saa vaieta. Joka kolmas nainen on kohdannut joskus lähisuhdeväkivaltaa.

Väkivallan kierre tulee katkaista mahdollisimman varhain

Väkivallan kierre on tärkeää katkaista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Väkivalta ei ole koskaan uhrin syy, eikä sitä pidä hyväksyä missään oloissa. Uhrin on tärkeää päästä pois väkivaltaisesta elämäntilanteesta. Usein väkivallan kehä katkeaa vain siten, että uhri katkaisee kokonaan välinsä tekijään.

Niin uhri kuin tekijäkin tarvitsee usein apua ja tukea, kuten terapiaa. Tulee selvittää syyt tekijän väkivaltaisuudelle. Tekijän on opittava uusia tapoja käsitellä vihaa, surua ja muita negatiivisia tunteita. Runsas päihteidenkäyttö voi altistaa väkivaltaiselle käytökselle. Jos tekijä on riippuvainen päihteistä, voi tekijän väkivaltaisuuden kierteen katkaista se, että hän saa oikeaa hoitoa riippuvuuteensa.

Tulee lisätä resursseja väkivallan ja hyväksikäytön vastaiseen työhön

Kuntien, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden, tulee ohjata enemmän resursseja mielenterveys-, nuoriso-, perhe- ja päihdepalveluihin sekä lastensuojeluun ja neuvoloihin. On tärkeää, että kunnat, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueet, tekevät väkivallan, kiusaamisen, häirinnän ja syrjinnän vastaista työtä. Kaikkialla Suomessa on oltava tarjolla riittävästi ammatillista apua tarjolla sekä väkivallan uhreille että tekijöille. Apua tulee olla saatavilla matalalla kynnyksellä.

Lähisuhdeväkivallalle on tyypillistä, että se tapahtuu usein yksityisessä tilanteessa ja jää piiloon. Usein uhri häpeää sitä, että on joutunut väkivallan kohteeksi. Hän myös saattaa syyttää itseään tilanteesta. On tärkeää, että ammattilaiset huomioivat tämän.

Ammattilaisten tulisi huomioida se, että usein väkivallan uhka on suurempi eron jälkeen kuin suhteen aikana. Huoltoväkivalta, eli se, että tekijä on oma lapsi, on usein ikuista. Se loppuu vain katkaisemalla välit lapseen.

Kuntien, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden, on syytä ottaa ihmisten pahoinvoinnin ja lähisuhdeväkivallan yleistyminen vakavasti. Ammattisen pitää uskoa asiakasta, jos hän kertoo esimerkiksi tulleensa pahoinpidellyksi. Ammattilaisen on tärkeää ottaa esille lähisuhdeväkivallan mahdollisuus, etenkin jos siitä on viitteitä. Uhri ei välttämättä ala kerro asiasta oma-aloitteisesti, mutta hän voi avautua, jos häneltä asiaa suoraan kysytään.

Jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa on oltava riittävästi kuraattoreita ja psykologeja tukemassa lapsien ja nuorten kasvua sekä heidän vanhempiensa parisuhdetta ja vanhemmuutta. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on suuri.

Järjestöt on otettava mukaan lähisuhdeväkivallan vastaiseen työhön

Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on tärkeää ottaa vammais-, potilas-, eläkeläis- ja naisjärjestöt mukaan väkivallan vastaiseen työhön. Järjestöt tarjoavat väkivallan uhreille ja tekijöille apua ja tukea matalalla kynnyksellä. Ne myös tarjoavat uhreille ja tekijöille vertaistukea. Sekä tulevien hyvinvointialueiden että kuntien on syytä myöntää järjestöille avustuksia. Järjestöille pitäisi myös antaa oikeus käyttää tulevien hyvinvointialueiden ja kuntien tiloja maksutta.

Jokaisella on oltava mielekästä tekemistä. Kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan tulee panostaa.

On hyvinvoinnille vaarallista, jos ihmisellä ei ole säännöllisiä sosiaalisia kontakteja. Jokaisella ihmisellä tulisi olla mielekästä tekemistä. On huomioitava etenkin heidät, jotka ovat työ- tai opiskeluelämän ulkopuolella, kuten vanhempain- tai hoitovapaalla olevat, työttömät ja eläkeläiset. Jokaisella asukkaalla pitäisi olla, taloudellisesta tilanteestaan riippumatta, yhdenvertainen mahdollisuus harrastaa kulttuuria, liikuntaa ja taiteita.

Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen parantaa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Niihin panostaminen on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää. Kulttuurilla, liikunnalla ja taiteilla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja sairastumisia.

Tunteiden käsittelytaitoja on opetettava lapsille pienestä lähtien.

Lapsille pitäisi opettaa nuoresta lähtien tunteiden käsittelytaitoja. Tässä on varhaiskasvatuksella ja koululla tärkeä rooli. Tunne- ja ihmissuhdetaitojen opetukseen on panostettava nykyistä enemmän.

Etsivä nuoriso-, vammais- ja vanhustyö on tärkeää.

Kuntien on syytä ohjata enemmän resursseja etsivään nuorisotyöhön. Kuntien, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden, pitäisi myös ryhtyä tekemään etsivää vanhus- ja vammaistyötä. Etsivässä vanhustyössä on tavoitteena löytää ne iäkkäät ihmiset, jotka ovat jääneet vaille tarvitsemaansa apua. Etsivän vammaistyön tavoitteena on löytää ne vammaiset ihmiset, jotka ovat jääneet vaille tarvitsemaansa apua. Etsivän nuoriso-, vanhus- ja vammaistyön avulla on mahdollista löytää nuoria, ikäihmisiä ja vammaisia ihmisiä, jotka kärsivät lähisuhdeväkivallasta.

Kaikille asukkaille oikeus säännöllisiin terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin. Niissä on otettava esille lähisuhdeväkivallan mahdollisuus.

On tärkeää, että terveys- ja hyvinvointitarkastuksissa otetaan esille lähisuhdeväkivallan mahdollisuus. Myös heillä, jotka eivät ole kattavan opiskelija- tai työterveyshuollon piirissä, pitäisi olla oikeus säännöllisiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Tarkoitan esim. pätkä- ja osa-aikatyöläisiä, vanhempain- ja hoitovapaalla olevia, eläkeläisiä, omaishoitajia ja -hoidettavia sekä työttömiä.

Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat paljolti lapsia, naisia ja naiseksi itsensä kokevia. Lähisuhdeväkivallan torjunta onkin tasa-arvokysymys. Kyse on lasten ja naisten turvallisuudesta ja oikeudesta koskemattomuuteen.

On muistettava, että lähisuhdeväkivalta on mitä suuremmissa määrin tasa-arvokysymys. Lähisuhdeväkivallan uhreista valtaosa on naiseksi itsensä kokevia ja alaikäisiä. Kuitenkin myös mieheksi itsensä kokeva saattaa joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kertoo, että vuonna 2019 oli pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksista epäillyistä 78,2 prosenttia miehiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteaa myös, että vuonna 2019 oli alaikäisiin kohdistuvissa väkivaltatapauksissa 65 prosentissa tekijänä ollut mies.

Vammaiset naiset ja tytöt ovat erityisen suuressa riskissä joutua lähisuhdeväkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi.

Runsas avun tarve altistaa vammaiset naiset ja tytöt väkivallalle ja hyväksikäytölle. Heidät onkin huomioitava lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä. Tutkimusten mukaan vammaisella naisella tai tytöllä on 2–10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan kohteeksi kuin niillä naisilla ja tytöillä, joilla ei ole vammaa.  Kehitysvammaiset naiset sekä ne naiset, joilla on kommunikointivaikeuksia, ovat kaikkein suurimmassa riskissä joutua väkivallan tai/ja hyväksikäytön kohteiksi. Noin puolet vammaisena syntyneistä tai lapsuudessaan vammautuneista naisista ja tytöistä on joskus elämässään joutunut kohtaamaan väkivaltaa.

Se, että vammainen henkilö on usein fyysisesti, taloudellisesti tai henkisesti riippuvainen toisesta henkilöstä, lisää hänen riskiään joutua lähisuhdeväkivallan tai hyväksikäytön kohteeksi. Avustamiseen sekä hoitoon ja hoivaan liittyvä fyysinen kontakti ja läheisyys lisää usein vammaisten ihmisten riskiä joutua väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi.

Väkivallan tekijä tai hyväksikäyttäjä on usein vammaisen ihmisen läheinen. Tekijä saattaa olla esimerkiksi vammaisen henkilön avustaja, hoitaja, terapeutti taikka joku muu sosiaali- ja terveysalan ammattilainen. Tekijä voi myös olla uhrin nykyinen tai entinen puoliso, sisarus, huoltaja tai muu perheenjäsen.

Koska vammainen ihminen on usein riippuvainen väkivallan tekijän tai hyväksikäyttäjän antamasta avusta, on uhrin vaikeaa irtautua väkivaltaisesta elämäntilanteesta tai hyväksikäyttäjästään, eikä hän välttämättä kerro kohtaamastaan väkivallasta tai hyväksikäytöstä kenellekään. Vammaisen henkilön saattaa olla vaikeaa tunnistaa hänelle tehtyä seksuaalista väkivaltaa.

Vammaisen ihmisen riski joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi on hyvin korkea, jos hänellä on vähän sosiaalisia kontakteja tai hänellä on heikentynyt itsetunto. Joskus vammaisella henkilöllä on vaikeuksia hyväksyä vammaisuutensa. Se johtaa kielteiseen minäkuvaan sekä kasvattaa hänen riskiään joutua väkivallan ja hyväksikäytön kohteeksi.

Asenteet vammaisuutta kohtaan saattavat myös altistaa vammaisen henkilön väkivallalle tai hyväksikäytölle. Usein vammaisten henkilöiden oletetaan olevan avuttomia ja passiivisia. Heitä pidetään hoidon ja hoivan kohteina. Etenkin ne naiset ja tytöt, joilla on kehitysvamma ja/tai haasteita kommunikaatiossa kohtaavat näitä asenteita.

Ammattilaisen on opittava tunnistamaan, milloin vammainen henkilö kertoo joutuneensa väkivallan kohteeksi ja tarvitsevansa apua. On osattava tarjota vammaisille ihmisiille oikeanlaista apua. Tulee vahvistaa vammaisten henkilöiden parissa työtä tekevien osaamista. Heille on järjestettävä koulutusta, neuvontaa ja ohjausta. On esimerkiksi syytä kertoa ammattilaisille vammaisten ihmisten kohtaaman väkivallan erityispiirteistä. Myös me vammaiset itse ja meidän läheisemme tarvitsemme lisää tietoa.

On tehtävä lähisuhdeväkivallan torjuntatyötä vammaisten tyttöjen ja naisten keskuudessa. Vammaisten ihmisten on itse oltava mukana väkivallan vastaisessa työssä. Vammais- ja potilasjärjestöillä on paljon arvokasta asiantuntemusta, jota kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden kannattaa hyödyntää.

On paljolti vaiettu omaishoitoperheissä tapahtuvasta lähisuhdeväkivallasta.

On paljolti vaiettu siitä, että myös omaishoitoperheessä voi olla lähisuhdeväkivaltaa. Omaishoitaja, omaishoidettava tai joku muu omaishoitoperheessä saattaa olla väkivaltainen. Tätä voidaan ennaltaehkäistä tarjoamalla omaishoitoperheille tarpeeksi tukea ja apua. Ei saa käydä niin, että omaishoitaja uupuu taakkansa alle.

Esteettömyys ja saavutettavuus tulee huomioida väkivallan torjuntatyössä.

Esteettömyys ja saavutettavuus tulee huomioida lähisuhdeväkivallan torjuntatyössä sekä uhrien ja tekijöiden tarvitsemien palveluiden ja tukien järjestämisessä.  Palveluohjauksen- ja neuvonnan, tulkkaus- ja apuvälinepalveluiden sekä tuetun päätöksenteon toimivuus ja riittävyys on tärkeässä roolissa.

Kaikkien maamme turvakotien tulisi olla esteettömiä. Valtion tulisikin ohjata resursseja turvakotien esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseen. On syytä kartoittaa kaikkien Suomen turvakotien esteettömyys. Tarvitsemme lisää turvakoteja Suomeen. Heikko taloustilanne saattaa tehdä turvakotiin lähtemisen vaikeaksi. Lisäksi lähin esteetön turvakoti voi olla kaukana väkivallan uhrin kotoa.¨’

Väkivallaton Vantaan -hanke

Vuosina 2020–2022 on Vantaalla menossa Väkivallaton Vantaa -niminen hanke. Vantaan kaupungin mukaan hankkeen ”tarkoituksena on lähisuhdeväkivallan ehkäisy sekä yhteisen toimintamallin ja välineistön kehittäminen lähisuhdeväkivalta-ilmiötä työssään kohtaaville työntekijöille. Hanke toteutetaan yhdessä Vantaan turvakoti ry:n kanssa”.

Kukaan väkivaltaa kokenut ei saa jäädä yksin. Myös tekijöille tulee tarjota apua ja tukea.

Kukaan väkivaltaa kohdannut ei saa jäädä yksin. Apua on tarjottava myös väkivallan tekijöille. Vaikka hyvinvointialueet aloittavat työnsä vuonna 2023, tulee lähisuhdeväkivallan vastaisen työn olla jatkossakin tärkeä osa kuntien toimintaa. Se edistää kuntalaisten hyvinvointia. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus määrätä omasta kehostaan. Oikeus koskemattomuuteen kuuluu kaikille.

Lisätietoa ja lähteitä

  1. Väkivallaton Vantaan -hanke: https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/151787/ ja https://www.vantaa.fi/uutisia/terveys_ja_sosiaalipalvelut/101/0/154063/.
  2. Tietoa Vantaan tarjoamista palveluista lähisuhdeväkivallan uhreille: https://www.vantaa.fi/terveyVs_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/kriisi_perheessa/lahisuhde-_ja_perhevakivalta/ .
  3. THL:n vammaispalvelujen käsikirja, tietoa vammaisten naisten ja tyttöjen riskistä joutua väkivallan kohteeksi: https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vakivalta-ja-vammaisuus
  4. Airut-lehden artikkeleita vammaisten ihmisten kohtaamasta väkivallasta: https://www.airutlehti.fi/2020/airut-8-2020/vammainen-nainen-on-altis-vakivallalle/ ja https://www.airutlehti.fi/2020/airut-8-2020/turvakotiin-hakeutuva-vammainen-on-jo-voittaja/.

#OranssitPäivät, #EiVäkivallalle, #Vammaiset, #Naiset, #Lapset, #Itsemääräämisoikeus #OikeusKoskemattomuuteen

+2
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla aluevaaleissa

ALUEVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN REGIONAL ELECTIONS
(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - varavaltuutettu Vantaalta!
Olen vantaalainen aluevaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja Vasemmiston 2 varavaltuutettu Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 44 years old cadidate in regional elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2022, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu