Esteettömään ja saavutettavaan yhteiskuntaan panostaminen kannattaa!

Yhdenvertainen yhteiskunta on esteetön ja saavutettava. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat ihmisoikeuksia.

Yhteiskunta ei ole yhdenvertainen, jollei se ole esteetön ja saavutettava. Esteettömyys ja saavutettavuus eivät ole mielipideasioita, vaan ihmisoikeuksia. Esteettömyyden ja saavutettavuuden suhteen on vielä hyvin paljon tehtävää, Suomessakin. Siksi kansanedustajan yksi tehtävistä onkin edistää yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

 

Esteettömyys ja saavutettavuus ovat muutakin kuin luiskia ja hissejä.

Usein esteettömyydellä ja saavutettavuudella tarkoitetaan puheessa samoja asioita, vaikka oikeasti ne ovat hieman eri asioita. Esteettömyys on muun muassa hissejä, luiskia, ramppeja, induktiosilmukoita, hälyttömyyttä, tuoksuttomuutta ja palveluiden kohtuuhintaisuutta/maksuttomuutta. Voidaan puhua fyysisestä, sosiaalisesta, taloudellisesta ja psyykkisestä esteettömyydestä.

Saavutettavuudella puolestaan tarkoitetaan yleensä esteettömyyttä viestinnässä ja digitaalisessa ympäristössä. Saavutettavuus on muun muassa ruudunlukuohjelmia, pistekirjoitusta, videoiden tekstittämistä, selkokieltä ja tulkkauspalveluita.

 

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta hyötyvät etenkin lapsiperheet, ikäihmiset, vammaiset, muunkieliset ihmiset ja pienituloiset ihmiset.

Esteettömyys ja saavutettavuus ilahduttavat paitsi meitä vammaisia ihmisiä, myös lapsiperheitä, ikäihmisiä, pienituloisia ihmisiä ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia (muunkieliset). Vammainen, ikäihminen taikka vauvan tai pikkulapsen kanssa liikkuva ihminen tarvitsevat esteettömiä tiloja. Iän myötä toimintakyky usein heikkenee. Muunkieliset ihmiset hyötyvät muun muassa selkokielistä viestinnästä ja ohjelmien tekstittämisestä. Taloudellinen esteettömyys hyödyttää pienituloisia ihmisiä.

Pitää muistaa, että kuka tahansa voi koska tahansa vammautua tai sairastua. Lisäksi iän myötä toimintakyky myös muuttuu väistämättä. Vammaisten ja vanhusten tarvitsemien palveluiden, kuten kuljetus- ja tulkkauspalveluiden tulee toimia.

 

Esteetön ja saavutettava yhteiskunta takaa jokaisen ihmisen mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

On turvattava ihmisten yhdenvertaiset työ-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet panostamalla yhteiskunnan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Esteettömyys ja saavutettavuus edistävät ihmisten hyvinvointia sekä yhdenvertaisia työ- ja osallistumismahdollisuuksia. Niihin panostaminen on taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää. Esteetön ja saavutettava yhteiskunta on ihmisoikeus-, yhdenvertaisuus-, talous- ja ympäristöteko.

On ihmisoikeus päästä liikkumaan paikasta toiseen ja olla osallisena yhteiskunnassa. Tämä oikeus kuuluu kaikille, myös vammaisille, muunkielisille ja ikäihmisille. Lainsäädäntömme mukaan kaikkien julkisten palveluiden sekä julkisten tilaisuuksien ja tilojen on oltava esteettömiä ja saavutettavia. Niin ei kuitenkaan vielä ole.

 

Esteetön rakentaminen kannattaa.

Esteetön rakentaminen vähentää laitosasumisen tarvetta. Valtion on tuettava kohtuuhintaisten ja esteettömien rakennusten rakentamista ja vanhojen korjaamista esteettömiksi. Esteettömyys tulisi huomioida rakentamisessa nykyistä paremmin. Ei ole kenenkään etu, jos iäkäs tai vammainen ihminen ei pystykään asumaan omassa kotonaan, vain siksi että tarvitsee liikkumiseensa apuvälinettä. Esteetön rakentaminen ei maksa sen enempää kuin esteellinen rakentaminen, jos esteettömyys otetaan huomioon alusta asti, jo suunnitteluvaiheessa.

 

On puututtava köyhyyteen ja eriarvoisuuteen parantamalla sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä ja alentamalla sote-palveluiden asiakasmaksuja.

On puututtava määrätietoisesti yhteiskunnan köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Eriarvoinen yhteiskunta ei nimittäin ole esteetön ja saavutettava, vaan se on taloudellisesti esteellinen. Lakimuutoksella on alennettava sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden asiakasmaksuja. Lisäksi on korotettava perusturvaa ja pieniä eläkkeitä sekä puututtava työtä tekevien ja yrittäjien köyhyyteen.

 

On parannettava julkisen liikenteen esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä alennettava matkalippujen hintoja.

Valtion on tuettava julkisen liikenteen toimivuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamista. On myös alennettava joukkoliikenteen lippujen hintoja ja julkisen liikenteen päästöjä. Tavoitteena on oltava toimiva, vähäpäästöinen, kohtuuhintainen, saavutettava ja esteetön joukkoliikenne. Joukkoliikenteen toimivuus, esteettömyys ja saavutettavuus parantaa vammaisten, lapsiperheiden ja vanhusten itsenäisyyttä ja osallistumismahdollisuuksia. Se myös vähentää liikenteen päästöjä ja kuljetuspalvelu- ja Kela-kyytien tarvetta.

 

Liikunta- ja harrastustoiminnan esteettömyyden parantaminen on viisasta.

On parannettava liikunta- ja harrastustoiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Se tarjoaa vammaisille ja ikäihmisille mahdollisuuden harrastaa liikuntaa, taiteita ja kulttuuria ja parantaa heidän hyvinvointiaan, toimintakykyään ja terveyttään.

 

Jollei julkisten tahojen toiminta ole esteetöntä ja saavutettavaa, eivät kaikki voi osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Kaikkien ihmisten on voitava osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päättäjän onkin työllään pyrittävä parantamaan julkisten tahojen toiminnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta. On muun muassa parannettava julkisten tahojen viestinnän saavutettavuutta. Kuntiin ja hyvinvointialueille tulee perustaa vanhus-, esteettömyys- ja vammaisasiamiehen virat. Valtion taas pitää perustaa vammaisasiavaltuutetun virka ja toimisto (vertaa vanhusasiavaltuutettu).

 

Koulutuksen merkitys on suuri.

On tärkeää, että julkisen sektorin virkamiehet, luottamushenkilöt ja työntekijät saavat koulutusta esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyen. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on oltava mukana paitsi virkamiehiä myös kokemusasiantuntijoita ja vammais-, potilas- ja vanhusjärjestöjen edustajia.

 

Turvataan julkisten palveluiden, tilaisuuksien ja tilojen esteettömyys ja saavutettavuus.

Julkisten palveluiden, tilojen ja tilaisuuksien on oltava esteettömiä. Julkisten tahojen viestinnän on oltava saavutettavaa, selkeää sekä monikanavaista ja -kielistä. Julkisia palveluita on voitava saada muutenkin kuin Internetin kautta ja muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa pitää olla oikeus tulkkiin.

Julkisiin tilaisuuksiin on järjestettävä viittomakielen tulkkaus. Niiden verkkolähetykset on lisäksi syytä tekstittää suomeksi ja ruotsiksi.

 

Kansanedustajat voivat parantaa yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta seuraavilla toimilla

  • Korostamalla kannanotoissaan yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden merkitystä ja näyttämällä muille tahoille esimerkkiä.
  • Ottamalla esteettömyyden ja saavutettavuuden yhdeksi painopistealueeksi ja huomioimalla se kaikessa päätöksenteossa.
  • Parantamalla palveluidensa ja tilaisuuksiensa esteettömyyttä ja viestintänsä saavutettavuutta.
  • Vähentämällä köyhyyttä ja eriarvoisuutta muun muassa korottamalla perusturvaetuuksia ja pieniä eläkkeitä, valmistelemalla perustuloon siirtymistä sekä puuttumalla työntekijöiden ja yrittäjien köyhyyteen. Inhimillinen toimeentulo kuuluu kaikille.
  • Parantamalla julkisen liikenteen esteettömyyttä, saavutettavuutta, kohtuuhintaisuutta ja sujuvuutta.
  • Rakentamalla lisää kohtuuhintaisia ja esteettömiä asuntoja ja tukemalla vanhojen rakennusten korjaamista esteettömiksi.
  • Tukemalla harrastus- ja liikuntatoiminnan esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamista kunnissa.
  • Parantamalla viranomaistiedotuksen saavutettavuutta, selkeyttä ja monikanavaisuutta ja -kielisyyttä. Viranomaisten on tiedotettava muuallakin kuin Internetissä ja muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Julkisia palveluita, kuten sosiaali- ja terveyspalveluita, pitää saada muillakin kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Tarvittaessa on oltava oikeus tulkkiin. Kaikki julkisten tahojen tuottamat videot ja tapahtumien tallenteet on tekstitettävä. Kaikkiin julkisiin tilaisuuksiin on järjestettävä viittomakielen tulkkaus ja induktiosilmukka. On mahdollistettava asioiden hoitaminen niin paikan päällä käyden kuin sähköpostilla, puhelimella, tekstiviestillä ja videopuhelulla.
  • Ottamalla alusta lähtien vähemmistöt, ikäihmiset, lapsiperheet, muunkieliset ja vammaiset mukaan päätöksentekoon: ”ei mitään meistä ilman meitä”.
  • Tiedottamalla, neuvomalla ja ohjeistamalla julkisen sektorin päättäjiä kuin virkamiehiäkin esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.
  • Järjestämällä yhdessä kokemusasiantuntijoiden, vammais-, potilas- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa koulutusta virkamiehille ja päättäjille.
  • Kartoittamalla säännöllisin välein yhteiskunnan esteettömyyttä ja pyytämällä ihmisiltä ideoita yhteiskunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamiseksi.
  • Palkkaamalla osatyökykyisiä henkilöitä ja vähemmistöjen edustajia, esimerkiksi vammaisia, työntekijöikseen.
  • Perustamalla Suomeen vammaisasiavaltuutetun viran.
  • Vahvistamalla kuntien ja hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostojen asemaa muun muassa säätämällä niille puhe- ja läsnäolo-oikeus kuntien ja hyvinvointialueiden toimielinten kokouksissa.
  • Säätämällä laki, jonka mukaan jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen on palkattava vammais-, vanhus- ja esteettömyyskoordinaattorit,
  • Säätämällä laki, jonka mukaan valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden on ryhdyttävä tekemään etsivää vammaistyötä,
  • Säätämällä laki, jonka mukana valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden on laadittava vammaispoliittinen ohjelma, seurattava sen toteutumista ja päivitettävä sitä vähintään kerran vaalikaudessa.
  • Velvoittamalla valtio, kunnat ja hyvinvointialueet laatimaan esteettömyys- ja saavutettavuusstrategia, seuraamaan sen toteutumista ja päivittämään sitä säännöllisin ajoin.
  • Suosimalla omaa tuotantoa ja Suomessa tuotettuja palveluita ja tuotteita. Velvoittamalla myös kunnat, hyvinvointialueet ja sairaanhoitopiirit suosimaan omaa tuotantoa ja Suomessa tuotettuja tuotteita ja palveluita. Ei julkisten palveluiden ulkoistuksille ja yhtiöittämisille.
  • Alentamalla lakimuutoksella sote-palveluiden asiakasmaksuja sekä joukkoliikenteen lippujen hintoja.
  • Parantamalla hyvinvointipalveluiden toimivuutta ohjaamalla niihin lisää resursseja.
  • Parantamalla sote- ja pelastusalojen työntekijöiden työoloja, työehtoja ja palkkausta. Lisäämällä alan koulutusmääriä.
  • Parantamalla julkisten tahojen omistamien teiden, katujen, kevyen liikenteen ja ulkoilupaikkojen – ja alueiden (talvi)kunnossapitoa ohjaamalla teiden kunnossapitoon lisää resursseja.
  • Puuttumalla lakimuutosten avulla rakennusten sisäilmaongelmiin nykyistä tehokkaammin.
  • Velvoittamalla hyvinvointialueet, Helsingin kaupungin ja sairaanhoitopiirit palkkaamaan päivystäviä viittomakielen- ja kirjoitustulkkeja.

Esteettömyydestä ja saavutettavuudesta ei myöskään ole kenellekään haittaa, vaan me kaikki hyödymme niistä, ainakin jossain vaiheessa elämää. Miksi emme siis panostaisi niihin?

#Esteettömyys #Ihmisoikeudet #Saavutettavuus

+2
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu