Harvinaissairaiden oikeuksien 5. luukku: laadukas kuntoutus kuuluu kaikille, myös harvinaissairaille

Laadukas kuntoutus kuuluu myös harvinaissairaille

• kuntoutuksella on heille erityisen suuri merkitys

Jokaisella kuntoutusta tarvitsevalla pitäisi olla siihen oikeus. Useimpiin harvinaissairauksiin ei ole toimivaa lääkitystä. Laadukkaalla kuntoutuksella on kuitenkin suuri vaikutus harvinaissairaan elämänlaatuun, työ- ja toimintakykyyn sekä hyvinvointiin.

Kuten kansanedustaja ja eduskunnan kuntoutusverkoston (Ekkuven) puheenjohtajan kanssa siinä, että: ”Kuntoutus on avain niin terveydenhuollon kuormittumisen ehkäisyyn, kuin ennen kaikkea ihmisen oman elämän hallintaan. Kuntoutuksen kuuluu olla osa arkea, koska silloin se on kaikkein vaikuttavinta. On aidosti mahdollista integroida toimintakykyä tukevia harjoituksia, muistisääntöjä, harrastuksia tai kotiaskareita omaan arkeen, kunhan siihen saa tukea ammattilaiselta. Toimintakyvyn tukeminen vaatii toistoja toistojen perään, ja siksi on oleellista, että ne sopivat omaan arkeen.”. Lähde: https://www.muma.fi/…/uuti…/kuntoutus_osaksi_arkea.5948.news ja https://kuntoutusyrittajat.fi/eduskunnan-kuntoutusverkosto…/ .

Kuntoutusta järjestävät muun muassa Kansaneläkelaitos (Kela), julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto (terveyskeskukset ja sairaalat), työterveyshuolto, hyvinvointialueiden sosiaalipalvelut ja järjestöt. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kelan lisäksi työeläkelaitokset. Jos asiakkaalle on sattunut tapaturma tai ammattitauti, vakuutusyhtiö yleensä korvaa siihen liittyvän kuntoutuksen. Lähde: https://stm.fi/sotepalvelut/kuntoutus ja https://sosiaaliturvaopas.fi/kuntoutus/ .

Julkinen terveydenhuolto järjestää muun muassa fysio-, puhe- ja toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta, sosiaalista kuntoutusta, lääkinnällisen kuntoutuksen laitoskuntoutusjaksoja ja ravitsemusterapiaa. Kela järjestää esimerkiksi neuropsykologista kuntoutusta, psykoterapiaa sekä puhe-, fysio-, toiminta-, allas- ja ratsastusterapiaa. Kela järjestää kuntoutusta niin moniammatillisina laitoskuntoutusjaksoina kuin avokuntoutuksena. Kuntoutus voi olla ryhmämuotoista tai yksilökuntoutusta. Laitosmuotoisessa kuntoutuksessa voi olla kyseessä sopeutumisvalmennuskurssi, moniammatillinen yksilökuntoutus.

Kela toteaa, että ”kuntoutus voi auttaa, jos sairautesi tai vammasi vaikeuttaa opiskeluasi, työtäsi tai itsenäistä selviytymistäsi elämän eri vaiheissa. Kuntoutuksen tavoitteet, kesto ja myönnettävät palvelut määräytyvät tarpeidesi mukaan. Vaihtoehtoja on muutaman päivän kuntoutustarpeen arvioinnista pidempiaikaiseen kuntoutukseen. Jotta voit saada Kelan kuntoutusta, tarvitset lääkärinlausunnon sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta. Kuntoutuksella voi olla esimerkiksi seuraavia tavoitteita: fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja palauttaminen, sopivan koulutus- tai ammattialan valitseminen, opintojen loppuun saattaminen, työelämässä jatkaminen tai työelämään pääseminen tai sopeutuminen elämään sairauden tai vamman kanssa. Kuntoutustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi: kuntoutuspsykoterapia, koulutus, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus, ammatilliset kuntoutuskurssit, kuntoutus – ja sopeutumisvalmennuskurssit eri sairausryhmille ja erilaiset terapiat osana vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta.” Lähde: https://www.kela.fi/kuntoutusvaihtoehdot .

Kela saattaa maksaa kuntoutuksen osallistumisajalta kuntoutusrahaa. Asiakkaalla voi myös olla oikeus ns. Kela-kyyteihin eli Kelan korvaamiin terveydenhuollon matkoihin kuntoutuksen yhteydessä.

Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet

Julkinen terveydenhuolto ja vakuutusyhtiöt (jos on sattunut tapaturma tai ammattitauti) myöntävät kuntoutuksena asiakkaalle hänen tarvitsemansa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet. Nuorella saattaa olla peruskoulun 7. luokasta eteenpäin oikeus saada Kelalta opinnoissaan tarvitsemansa apuvälineisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vuonna 2020 julkaissut valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet. Luovutusperusteet löytyvät sivulta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5601-8 . Valtakunnallisissa apuvälineiden luovutusperusteissa pitäisi kehittää. Tulisi osalistaa asiakkaat ja heidän kanssaan työtä tekevät ammattilaiset luovutusperusteiden laatimiseen.

Valtaosa terapiamuodoista ja vaatii siihen erikoistuneen terapeutin. Kuntoutuksen laadulla on siis merkitystä. Etenkin harvinaissairaiden kohdalla on terapeutin asiantuntemuksella suuri merkitys. Väärin toteutetulla kuntoutuksella voidaan tehdä hallaa ihmisen toimintakyvyllä, kun taas oikea-aikainen ja oikeanlainen kuntoutus ylläpitää tai parantaa ihmisen toimintakykyä.

On tärkeää, että terapeutti tuntee asiakkaansa sairauden tai vamman. Kuntoutus pitää aina suunnitella yksilöllisesti. On tärkeää aloittaa kuntoutus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kuntoutusta pitää myös olla riittävä määrä.

Ikäihmisten kuntoutuksessa eri säännöt

65 vuotta täyttäneellä ihmiselläkin pitäisi olla oikeus Kelan järjestämään kuntoutuksen. Ei saisi olla ihmisen iästä kiinni millaista kuntoutusta saa. Ikäsyrjintä pitää Kelan kuntoutuspalveluissa lopettaa.

Ei saa olla niin, että kun vammainen, harvinaissairas tai pitkäaikaissairas täyttää 65 vuotta, joutuu hän pois Kelan kuntoutuksen piiristä ja saa liian vähän kuntoutusta. Sairaus tai vamma ei katoa, kun ihminen täyttää 65 vuotta. Pikemminkin ihmisen toimintakyky saattaa laskea iän myötä. On myös sairauksia, jotka ilmenevät vasta myöhemmällä iällä.

Tällä hetkellä 65 vuotta täyttäneen asiakkaan on vaikeaa saada Kelan kuntoutusta. Ikäihminen voi saada Kelalta vain harkinnanvaraista kuntoutusta, muttei muunlaista kuntoutusta. Kelan mukaan 65 vuotta täyttäneiden ihmisten kuntouttaminen on julkisen terveydenhuollon vastuulla.

Ongelmana on se, että monella paikkakunnalla säästetään kuntoutuksesta. Ikäihmiset eivät siksi aina saa julkiselta terveydenhuollolta riittävästi kuntoutusta. Saattaa olla myös niin, että ikäihminen ei saa julkiselta terveydenhuollolta lainkaan tarvitsemaansa yksilökuntoutusta, vaan kaikki tarjolla oleva kuntoutus on ryhmämuotoista.

Laadukas kuntoutus säästää rahaa ja hyödyttää koko yhteiskuntaa

Oikea-aikainen ja oikein toteutettu kuntoutus tuo yhteiskunnalle säästöä. Siitä on yhteiskunnalle niin taloudellista kuin inhimillistä hyötyä. Laadukas kuntoutus myös vähentää ihmisten laitoshoidon tarvetta sekä avun ja tuen tarvetta kotona. Jos kuntoutus ei toimi, ovat ihmiset huonompikuntoisia ja yhteiskunnan sosiaalipalveluiden ja laitoshoidon kustannukset nousevat.

Laadukas kuntoutus parantaa tai ainakin ylläpitää toimintakykyrajoitteisten ihmisten, harvinaissairaiden ja pitkäaikaissairaiden elämänlaatua, terveyttä, arjessa pärjäämistä sekä työ- ja toimintakykyä. Se mahdollistaa monen ihmisen opiskelun, työssäkäynnin ja mahdollisimman itsenäisen elämän yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Kuntoutus ehkäisee työkyvyttömyyttä.

Kuten eduskunnan kuntoutusverkosto (Ekkuve) sanoo, on vaikuttava kuntoutus saatava kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden palveluja. Ekkuve toteaa aiheellisesti: ”Kuntoutus koskettaa vuosittain satojatuhansia suomalaisia. Vaikuttava kuntoutus on määrältään riittävää ja perustuu asiakkaalle merkityksellisiin tavoitteisiin. Se edellyttää oikea-aikaisuutta, katkeamattomia hoito- ja palvelupolkuja sekä tutkimustietoa eri menetelmien vaikuttavuudesta. Yhteistyö sote-palveluiden, kuntien, Kelan, järjestöjen ja kuntoutusyritysten välillä mahdollistaa asiakkaalle sopivimman palvelukokonaisuuden. Vaikuttava kuntoutus lisää toimintakykyä ja osallisuutta sekä vähentää muiden palvelujen ja etuuksien, kuten asumis- ja hoivapalveluiden tai toimeentulotuen tarvetta. Työkyvyn tai arjen itsenäisyyden menettäminen on paitsi merkittävä henkilökohtainen kriisi, myös huomattava kustannus yhteiskunnalle. Oikea-aikaisella kuntoutuksella voidaan tehokkaasti ehkäistä näitä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Kuntoutus on vaikuttavaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.” Lähde: https://www.suomenfysioterapeutit.fi/…/eduskunnan…/ .

Hyvinvointialueiden on tärkeää panostaa kuntoutuspalveluihin. Kuntoutukseen on ohjattava riittävästi resursseja. Siitä ei pidä säästää. Kuntoutukseen pitäisi korvamerkitä tietty rahasumma hyvinvointialueella. On tärkeää, että valtio seuraa sitä, miten paljon hyvinvointialueet panostavat kuntoutukseen sekä puuttuu tarvittaessa epäkohtiin.

#Kuntoutus, #kuntoutus, #harvinaiset, #harvinaissairaat, #terveydenhoito, #sosiaalipalvelut, #KELA, #harvinaisetsairaudet, #harvinaisetvammat