Harvinaissairaiden oikeuksien joulukalenterin 15. luukku: kaikilla on oikeus olla oma itsensä ja hankkia kumppani

Vammojen ja sairauksien kanssa elävän seksuaalisuus on edelleen tabu. Tarvitaan paljon ennakkoluulojen ja asenteiden hälventämistyötä.

Jokainen, myös vamman tai sairauden kanssa elävä ihminen, on seksuaalinen olento, jolla on sukupuoli-identiteetti. On huomioitava, ettei sukupuoli-identiteetti ole sama asia kuin seksuaali-identiteetti. Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen käsitystä omasta sukupuolestaan.

Seksuaalisuus on voimavara, joka auttaa meitä tuntemaan itsemme, tuottaa meille tyydytystä, parantaa mielialaa ja syventää parisuhdetta. Meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien seksuaalisuus on edelleen monella tapaa vaiettu asia yhteiskunnassamme. Siitä puhumista vältetään, ja joskus sen olemassaolo jopa kielletään.

Valitettavan usein yhteiskunta näkee meidät vammojen ja sairauksien kanssa elävät sukupuolettomina ja epäseksuaalisina olentoina. Tähän oletukseen sortuvat valitettavan usein myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä toimintakykyrajoitteisten ihmisten läheiset, eli he, joiden voisi luulla olevan tottuneen vammoihin ja sairauksiin. Onkin tehtävä määrätietoista työtä ennakkoluulojen ja asenteiden hälventämiseksi koskien meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien ihmisten seksuaalisuutta ja sukupuoli-identiteettiä.

Kaikilla, myös meillä, joilla on vamma tai sairaus, on oikeus ilmaista kulttuuriamme, uskontoamme sekä sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiämme. Seksuaalioikeudet kuuluvat kaikille, myös meille vammojen ja sairauksien kanssa eläville.

Kaikkien pitäisi kunnioittaa omia ja muiden seksuaalioikeuksia. Yhteiskunnan on tärkeää panostaa seksuaaliseen hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen. Seksuaalioikeuksia ovat: oikeus seksuaalisuuteen, oikeus tietoon seksuaalisuudesta, oikeus keholliseen koskemattomuuteen, oikeus suojella itseä (esimerkiksi käyttää ehkäisymenetelmiä) ja hakea suojelua, oikeus seksuaaliterveyspalveluihin, oikeus ilmaista itseään turvallisesti, oikeus yksityisyyteen, ja oikeus vaikuttaa seksuaalisuuteen liittyvään päätöksentekoon. Lähteet: https://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/seksuaalinen-hyvinvointi/ ja https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/uudistettu-seksuaalioikeudet-julkaisu-luettavissa/.

Jokaisella, myös henkilöllä, joilla on vamma tai sairaus, tulee olla muihin nähden yhtäläinen oikeus olla oma itsensä ja ilmaista identiteettiään. Hänellä on oltava oikeus ilmaista uskontoaan, kulttuuriaan sekä sukupuoli ja seksuaali-identiteettiään, asuipa hän sitten itsenäisesti tai pitkäaikaishoidossa. YK:n vammaissopimus takaa vammaisille ihmisille oikeuden sukupuoli- ja seksuaali-identiteettiin ja perheeseen.

Meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien seksuaalioikeudet eivät aina toteudu käytännössä. Vamman tai sairauden kanssa elävällä ihmisellä tulee olla muihin nähden yhtäläinen oikeus ilmaista seksuaalisuuttaan ja sukupuoltaan. Jotta meidän kaikkien sukupuoli- ja seksuaalioikeudet toteutuvat, vaatii se puuttumista epätasa-arvoon ja moniin yhteiskunnassa esiintyviin syrjinnän muotoihin. Pitää puuttua syrjintään, seksuaaliseen väkivaltaan ja häirintään. Kaikilla meillä on oikeus koskemattomuuteen ja yksityisyyteen.

Toimintakykyrajoitteinen ihminen tarvitsee usein kannustusta ja tukea itsenäistymiseen sekä pari- tai rakkaussuhteen muodostamiseen. Seksuaalikasvatus kuuluu myös meille vammojen ja sairauksien kanssa eläville.

Aikuisten on syytä rohkaista lasta tai nuorta, jolla on jokin vamma tai sairaus, olemaan oma itsensä ja ilmaisemaan identiteetti. Toimintakykyrajoitteisen nuoren itsenäistyminen vaatii usein erityistä tukea. Tuota tukea on oltava saatavilla, kun nuori sitä tarvitsee. Vammaista tai pitkäaikaissairasta nuorta on usein rohkaistava etsimään kumppani. Vammojen ja sairauksien kanssa elävät nuoret tarvitsevat muiden nuorten lailla seksuaalikasvatusta ja tietoa olemassa olevista ehkäisykeinoista.

Vammaisilla ja toimintakykyrajoitteisilla aikuisilla on oltava oikeus pari- ja rakkaussuhteeseen, seksiin ja ehkäisyyn

Pari- tai rakkaussuhteella ja perheellä on suuri merkitys ihmisen onnen kannalta. Kaikilla, myös meillä vammojen ja sairauksien kanssa elävillä ihmisillä, on oikeus olla onnellinen.

Usein meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien vanhemmat, muut läheiset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset luulevat, ettemme me halua tai pysty harrastamaan rakastelemaan, saatikka muodostamaan pari- tai rakkaussuhdetta taikka perustamaan perhettä. Kuitenkin vamman tai sairauden kanssa elävä ihminen on yleensä aivan täysin pystyvä rakastelemaan, muodostamaan pari- tai rakkaussuhteen ja perustamaan perheen. Me vain saatamme tarvita apua ja tukea arjessamme. On myös olemassa erilaisia apuvälineitä, jotka auttavat toimintakykyrajoitteisia ihmisiä harrastamaan seksiä.

Meillä vammojen ja sairauksien kanssa elävillä aikuisilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää ehkäisyä kuin muillakin. Terveydenhoidon henkilökunta ei saa kieltäytyä ehkäisyvälineen antamisesta ihmisen sairauteen tai vammaan vedoten. Terveys- ja sosiaalipalveluissa ei saa syrjiä ketään sairauden tai vamman vuoksi.

Laitoksessa, asumisyksikössä, palvelutalossa tai perhehoidossa asuvan on vaikeaa löytää kumppania, johtuen pitkäaikaishoidon yksiköissä vallitsevista asenteista ja yksityisyyden puutteesta. Pitääkin tehdä systemaattista työtä pitkäaikaishoidossa esiintyvien asenteiden ja ennakkoluulojen kanssa. On myös parannettava asukkaiden mahdollisuuksia yksityisyyteen. Pitkäaikaishoidossa asuvillakin on oltava halutessaan oikeus pari- tai rakkaussuhteeseen.

On olemassa erilaisia avustetun seksin muotoja. Tarvittaessa on myös mahdollisuus käyttää apuna henkilökohtaista avustajaa. Tuolloin puhutaan avustetusta seksistä. Siihen tarvitaan aina avustajan hyväksyntä. Avustajan tulee halutessaan voida kieltäytyä avustamisesta. Jos avustaja suostuu avustamaan, tulee avustajan kanssa tarkkaan sopia mitä kaikkea avustaminen sisältää.

On huomioitava meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien ihmisten seksuaali- ja sukupuoli-identiteettien moninaisuus.

Myös me vammojen ja sairauksien kanssa elävät olemme omanlaisiamme yksilöitä. Seksuaali- ja sukupuoli-identiteetti vaihtelee keskuudessamme aivan yhtä paljon kuin valtaväestössä. Vamma tai sairaus on vain yksi ihmisen monista ominaisuuksista. Myös me harvinaissairaat olemme siis yksilöitä, ja sukupuoli- ja seksuaali-identiteetti vaihtelee keskuudessamme aivan yhtä paljon kuin valtaväestössä.

Meidän vammojen ja sairauksien kanssa elävien joukossa on uskonnollisiin, etnisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Meissä on esimerkiksi homo-, bi-, pan- ja aseksuaaleja, trans- ja muunsukupuolisia, maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, romaneja, saamelaisia ja suomenruotsalaisia.

On huomioitava, että vaikkei vamman tai sairauden kanssa elävä ihminen itse kuuluisi kahden vähemmistön väkeen, saattaa hänen kumppaninsa kuulua johonkin vähemmistöön. Vamman tai sairauden kanssa elävän henkilön perheessä saattaa joskus myös elää enemmän kuin kaksi aikuista tai pariskunta saattaa olla samaa sukupuolta.

On puututtava moniperusteiseen syrjintään

Henkilöt, jotka kuuluvat kahteen vähemmistöön yhtä aikaa (ns. kahden vähemmistön väki), ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiita moniperustaiselle syrjinnälle.  Esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa ihmistä, jolla on vamma tai sairaus, syrjitään sekä vamman tai sairauden että sukupuoli- ja/tai seksuaali-identiteettinsä takia. Moniperustaiseen syrjintään pitää puuttua kovalla kädellä. Se vaatii järjestelmällistä vaikuttamista yhteiskunnan asenteisiin.

Kahden vähemmistön väki on huomioitava omana ryhmänään syrjinnän vastaisessa työssä. Syrjinnän vastaisessa työssä on muistettava erikseen moniperustaiselle syrjinnälle alttiina olevat vammojen ja sairauksien kanssa elävät ihmiset, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, joilla on jokin vamma tai sairaus. Syrjinnän vastaisessa työssä tarvitaan erilaisia kansalaisjärjestöjä, mm. Setaa ja Hilma ry:tä (vammaisten maahanmuuttajien yhdistys).

#harvinaiset, #harvinaissairaat, #harvinaisetsairaudet, #harvinaisetvammat, #vammat, #sairaudet, #vammaiset, #pitkäaikaissairaat, #syrjintä, #monperustainensyrjintä, #seksuaaliterveys, #seksuaalioikeudet, #seksuaalinenhyvinvointi, #seksuaaliidentiteeti, #sukupuoliidentiteetti, #identiteetti, #parisuhde, #rakkaussuhde, #kumppanuus, #tasaarvo, #yhdenvertaisuus

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu