Harvinaissairaiden oikeuksien kalenterin 19. luukku: yhteiskunnan on tuettava pienituloisten eläkeläisten yhdessä elämistä.

Jokaisella on oltava oikeus valita itse asumismuotonsa.

Yhteiskunnan on mahdollistettava ihmiselle niin yksin eläminen kuin kimppa-asuminenkin. Jokaisella, myös pienituloisella ja/tai vamman tai sairauden kanssa elävällä, on oltava oikeus päättää itse, missä, miten ja kenen/keiden kanssa hän asuu. Hänen on voitava valita elääkö hän sinkkuna vai yhdessä jonkun tai joidenkin kanssa. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä aina ole. Tilanne on vastoin perus- ja ihmisoikeuksia, joihin Suomi on sitoutunut.

Yhteiskunnan olisi syytä tukea niin yksin asumista kuin kimppa-asumistakin. Kaikilla ihmisillä pitäisi olla oikeus olla onnellinen ja elää kuten haluaa. Yhteiskunnan tulisi tukitoimillaan mahdollistaa kaikille, pienituloisillekin, pari- tai rakkaussuhteen muodostaminen tai/ja lasten hankkiminen. Yhteiskunnan tulisi kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta.

Kaikki eläkeläiset eivät ole 65 vuotta täyttäneitä. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat kaikki alle 65-vuotiaita.

Kaikki eläkeläiset eivät ole ikäihmisiä. Me työkyvyttömyyseläkeläiset olemme kaikki alle 65-vuotiaita. Nuorimmat meistä ovat 16-vuotiaita. Osalla meistä on alaikäisiä lapsia. Iso osa meistä on vammaisia ihmisiä. Joukossamme on harvinaissairaitakin.

Talousseikat eivät saisi estää pienituloista eläkeläistä muuttamasta yhteen jonkun/joidenkin kanssa. Ne eivät saisi myöskään rikkoa pari- ja rakkaussuhteita.

Tällä hetkellä Kela ei pienituloisia eläkeläisiä kimppa-asumiseen. Yhteenmuuttaminen pienentää ihmisen saamaa kansaneläkettä ja/tai eläkeläisen asumistukea.

Kela ei saisi rangaista pienituloista eläkeläistä taloudellisesti siitä, että hän asuu yhdessä jonkun/joidenkin kanssa. Pienituloisen eläkeläisen toimeentulo ei saisi heikentyä muuttamisesta yhteen jonkun/joidenkin kanssa. Lakia pitäisi muuttaa.

Kela myöntää eläkeläisen asumistukea ja kansaneläkettä niin vanhuus- kuin työkyvyttömyyseläkeläisillekin. Yhdessä asuminen jonkun/joidenkin kanssa pienentää ihmisen saamaa kansaneläkettä ja/tai eläkeläisen asumistukea. Jos kansaneläkettä ja/tai eläkeläisen asumistukea saava eläkeläinen muuttaa yhteen jonkun kanssa, pienenevät hänen tulonsa, riippumatta siitä, millaiset ovat sen henkilön tulot, jonka kanssa hän muuttaa yhteen. Eläkeläinen saa siis vähemmän kansaneläkettä ja/tai eläkeläisen asumistukea asuessaan yhdessä jonkun/joidenkin kanssa kuin yksin eläessään. Tämä ongelma koskee kaikkia kansaneläkettä ja/tai eläkeläisen asumistukea saavia eläkeläisiä.

Jos eläkeläinen muuttaa yhteen jonkun/joidenkin kanssa, niin hänen saamansa eläkeläisen asumistuki pienenee usein enemmän kuin mitä hänen asumiskulunsa laskevat yhteenmuuttamisen takia. Se tarkoittaa sitä, että eläkeläisen asumistukea saava eläkeläinen joutuu maksamaan asumisestaan enemmän asuessaan yhdessä jonkun/joidenkin kanssa kuin yksin eläessään. Tämä on suuri vääryys, joka pitää korjata.

Pienituloinen eläkeläinen ei välttämättä aina pysty, edellä mainittujen talousseikkojen takia, muodostamaan pari- tai rakkaussuhdetta, hankkimaan lapsia tai muuttamaan jonkun/joidenkin kanssa yhteen. Nykyiset sosiaalietuuksien myöntämisperusteet ovat johtaneet siihen, ettei pienituloinen ihminen voi aina olla onnellinen ja elää kuten haluaisi.

Usein pienituloinen (työkyvyttömyys)eläkeläinen asuu yksin, vaikka hänellä olisikin kumppani. Hän tekee sen taloudellisesta pakosta. On pariskuntia, jotka ovat eläneet vuosikymmeniä erillään. He eivät tulisi taloudellisesti toimeen, jos he muuttaisivat yhteen. Jotkut pariskunnat eivät pysty koskaan muuttamaan yhteen, taloudellisten seikkojen takia.

Eläkeläisen asumistuen myöntämisperusteet ovat erilaiset kuin yleisen asumistuen. Eläkeläisen asumistuessa ei huomioida sitä, kuinka monta henkilöä asunnossa asuu. Yleisessä asumistuessa puolestaan huomioidaan se, kuinka monta henkilöä asunnossa asuu.

Eläkeläisen asumistuessa ei huomioida apuvälineen käyttämisestä ja/tai kimppa-asumisesta johtuvaa lisätilan tarvetta. Eläkeläisen asumistukea saavan apuvälineen käyttäjän tai/ja pariskunnan onkin asuttava ahtaasti. Tämä on hankalaa etenkin silloin, jos apuvälineen käyttäjä asuu yhdessä jonkun/joidenkin kanssa. Varsinkin, jos kaksi eläkeläisen asumistukea saavaa apuvälineen käyttäjää asuu yhdessä, on tilanpuute suuri.

Tarkastelin tilannetta Kelan nettisivuilla olevasta eläkeläisen asumistuen laskurista. Seuraavassa esittelen tulokset. Kahdelle yhdessä elävälle helsinkiläiselle takuueläkkeellä olevalle ihmiselle voi Kela myöntää eläkeläisen asumistukea enintään 187 euroa kuukaudessa. Yksin asuva helsinkiläinen takuueläkeläinen voi puolestaan saada Kelalta eläkeläisen asumistukea enintään 520 euroa kuukaudessa.

Eläkeläisen asumistuessa Kela huomioi pääkaupunkiseudulla, niin yksin kuin kaksin asuvienkin kohdalla, enintään 717 euron suuruiset asumiskulut kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla asuva eläkeläisen asumistukea saava perhe tai henkilö joutuu siis maksamaan itse asumiskulunsa siltä osin kuin ne ylittävät 717 euroa kuukaudessa.

Ongelmana on, että pääkaupunkiseudulla asuva pariskunta onnistuu harvoin löytämään itselleen riittävän suuren asunnon, jonka vuokra olisi enintään 717 euroa kuukaudessa. Pääkaupunkiseudulla on jopa yksin asuvilla vaikeuksia löytää, Kelan mielestä, riittävän edullista asuntoa. Pääkaupunkiseudulla pienienkin asuntojen vuokrat ylittävät usein 800 euroa kuukaudessa. Vuokra on korkea etenkin silloin, jos asunnossa asuu useampi ihminen ja/tai jollakulla asunnossa asuvalla on käytössään apuvälineitä ja tavallista suurempi tilantarve.

Kimppa-asuminen olisi taloudellisesti, ekologisesti ja inhimillisesti järkevää.

Kelan olisi järkevää tukea kimppa-asumista, varsinkin näinä vaikeina aikoina. Onhan kimppa-asuminen inhimillisesti järkevää. Se vähentää yksinäisyyttä. Se myös säästää asumisen taloudellisia kustannuksia ja ympäristöä. Yhdessä eläminen säästää muun muassa sähköä, lämmityskuluja ja vettä. Ruokaakin menee vähemmän hukkaan, jos asuu yhdessä jonkun tai joidenkin kanssa.

Lainsäädäntöä on muutettava.

Seuraavan eduskunnan pitää muuttaa kansaneläkettä ja eläkeläisen asumistukea säätelevää lainsäädäntöä. Ei saa olla niin, ettei pienituloinen eläkeläinen voi, talousseikkojen takia, olla onnellinen ja elää kuten haluaisi.

Eläkeläisen kansaneläke ei saisi pienentyä hänen muuttaessaan jonkun/joidenkin kanssa yhteen. Eläkeläisen asumistuessa tulisi huomioida tavanomaista suurempi tilantarve ja se, kuinka monta asukasta asunnossa asuu. Eläkeläisen asumistuessa huomioituja enimmäisasumiskuluja pitäisi korottaa. Näin olisi syytä tehdä myös yleisessä asumistuessa.

#harvinaissairaat, #harvinaisetsairaudet, #harvinaisetvammat, #eläkeläiset, #eläkeläisenasumistuki, #kansaneläke, #yhdessäasuminen, #yksinasuminen, #sinkkuus, #parisuhde, #rakkaussuhde, #itsemäärämisoikeus, #ihmisoikeudet, #yhdenvertaisuus, #tasaarvo, #pienituloiset