Huolehditaan hyvin kipukroonikkojen hoidosta tulevilla hyvinvointialueilla!

Vaikeista kivuista kärsiviä on Suomessa noin 300 000.

Suomessa on noin miljoona kroonisista kivuista kärsivää. Heistä noin 300 000 kärsii vaikeista tai invalidisoivista kivuista.

Hyvinvointialueiden on huomioitava kipukroonikot. Kipupotilaallakin on oltava oikeus saada hyvää hoitoa.

Hyvinvointialueiden päättäjien, virkamiesten ja työntekijöiden on huomioitava päätöksissään erityisesti kipukroonikot ja heidän ongelmansa. On myös tärkeää, että hyvinvointialueet tekisivät tiivistä yhteistyötä kipukroonikoita ja heidän läheisiään edustavien järjestöjen kanssa.

Kaikilla pitäisi olla oikeus hyvään kivunhoitoon, ei vain harvoilla. Hyvä hoito on ihmisoikeus. Kivuista kärsivien on saatava tarvitsemansa terveyden- ja sairaanhoitoa. Voi olla hengenvaarallista jättää ihmisen kivut hoitamatta. Tällä hetkellä kipupotilaiden hoidossa on paljon epäkohtia.  Tulevien hyvinvointialueiden pitää nuo ongelmat korjata ja kartoittaa.

Terveydenhoitolain mukaan terveydenhuollon toiminnan tulee perustua näyttöön ja laadukkaisiin, turvallisiin ja asianmukaisiin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista toteaa, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kipupotilastakin tulee kohdella hänen ihmisarvoaan loukkaamatta ja hänen yksityisyyttään ja vakaumustaan kunnioittaen.

On kohdattava kipukroonikot yksilöinä ja tuettava heitä moniammatillisesti. Työntekijät tarvitsevat koulutusta kipukroonikoiden kohtaamisessa.

Kipukroonikoille on luotava tulevilla hyvinvointialueilla yhtenäinen hoitopolku. Heitä ei saa pompotella paikasta toiseen. Kipupotilaiden yksilöllinen moniammatillinen hoitaminen toisi yhteiskunnalle säästöjä ja vähentäisi inhimillistä kärsimystä. Sairaaloiden päivystyskäynnit vähenisivät, kun kipupotilaat pääsisivät tapaamaan lääkäriä säännöllisesti ja tulisivat kuulluksi ja nähdyksi.

Kipupotilas täytyy kohdata yksilönä. Lääkärit ja hoitajat tarvitsisivatkin koulutusta kipukroonikoiden hoitamisessa ja kohtaamisessa. Esimerkiksi fibromyalgia ilmenee eri tavoin, eikä siihen ole yhtä ainoaa hoitotapaa.

Kipupotilastakin on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hänellä on oltava oikeus osallistua hoitoonsa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöstön tulee kertoa (kipu)potilaalle olemassa olevista hoitovaihtoehdoista niin, että hän ymmärtää niiden vaikutukset elämäänsä. (Kipu)potilasta ei saa johdatella tai painostaa, vaan ammattilaisten on toimittava yhteisymmärryksessä (kipu)potilaan kanssa. 

Kipukroonikonkin itsemääräämisoikeutta ja ihmisarvoa on kunnioitettava. Hänellä on oltava oikeus osallistua hoitonsa koskevaan päätöksentekoon, jos hän siihen kykenee. Jos (kipu)potilas niin haluaa, on myös hänen läheisillään oltava oikeus vaikuttaa (kipu)potilaan hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä paremmat mahdollisuudet kipupotilaalla, ja hänen läheisillään, on osallistua (kipu)potilaan hoitoon, sitä paremmat ovat hoidolliset lopputulokset.  

Kannattaa hyödyntää etäpalveluita aina kun mahdollista, unohtamatta niitä, joilla ei ole pääsyä nettiin.

Kipukroonikoiden hoidossa kannattaa, aina kun mahdollista, hyödyntää digitaalisia palveluita ja etävastaanottoja. Etäpalveluiden käyttäminen toisi säästöjä yhteiskunnalle ja hyödyttäisi myös potilaita ja hoitohenkilökuntaa. Vantaan ja Keravan alueella voidaan hyödyntää jo käytössä olevaa Maisa-sovellusta ja sen videovastaanottoa.

On kuitenkin muistettava, ettei kaikkea voi siirtää nettiin. Joskus tarvitaan fyysinen hoitokontakti. Kaikki potilaat eivät myöskään pysty, osaa tai halua käyttää nettiä. On oltava mahdollista käydä vastaanotolla ja hoitaa asioita muutenkin kuin netissä tai lähettämällä sähköpostia. Pitää olla mahdollista kirjoittaa kirjeitä, soittaa puheluita tai lähettää tekstiviestejä.

On muistettava sekin, etteivät kaikki pysty käyttämään puhelinta itsenäisesti. Takaisinsoittopalveluille pitää olla siksi vaihtoehtona esimerkiksi tekstiviestin tai sähköpostin lähettäminen.

4.1.2022 annetun eduskunnan oikeusasiamiehen kannanoton mukaan kipupotilaiden hoidossa on epäkohtia.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen mukaan kipupotilaiden hoidossa on epäkohtia.

Epäkohtia on apulaisoikeusasiamiehen mukaan terveyspalveluiden riittävyydessä kipupotilaiden kohdalla. Erityisesti on pulaa resursseista ja osaavasta henkilöstöstä. Hoitoketjutkaan eivät aina ole sujuvia.

Apulaiskaupunginjohtaja tutki asiaa 913 kipupotilaan tekemän kantelun perusteella. Olin itse yksi noista kantelijoista.

On todella hyvä, että kipupotilaiden hoidon ongelmat ovat nousseet julkisuuteen.

Keski-Uusimaa – lehti 4.1.2022 toteaa:

”Apulaisoikeusasiamies pyytää ratkaisussaan, että hoitotakuuta valvova Valvira puuttuu tilanteeseen. Sosiaali- ja terveysministeriötä (apulaisoikeusasiamies) Sakslin pyytää ilmoittamaan, millä toimenpiteillä se varmistaa kipupotilaiden hyvän hoidon, riittävät terveyspalvelut ja osaavan henkilöstön riittävyyden perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä tulevilla hyvinvointialueilla. AOA itse aikoo jatkaa kipupotilaiden oikeuksien toteutumisen seurantaa.

Sairaanhoitopiirien kipuklinikat toivat vastauksissaan esiin osaavien ammattihenkilöiden puutteen. Lähes poikkeuksetta vastauksissa tuotiin esiin myös huoli palveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa, kun kivunhoidon erityisosaajat eläköityvät. Sairaanhoitopiirit pitivät haasteellisena myös lähetemäärien kasvamista ja sen vuoksi palveluiden lisäämistä.

Lähde: https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/4427908

Lääkäreiden asenteet kipulääkkeitä kohtaan ovat muuttuneet.

Olen huolissani terveydenhuollossa vallitsevista negatiivisista asenteista vahvoja kipulääkkeitä kohtaan.  Nuo asenteet ovat levinneet lehtiin asti. Lääkäreiden asenteet kipulääkkeitä kohtaan ovat muuttuneet aiempaa negatiivisemmiksi muun muassa Amerikassa vallitsevan opioidihysterian ja useiden Kelan ja Valviran lähettämien paimenkirjeiden vuoksi.

Osa aiemmin kipulääkkeitä potilailleen määränneistä lääkäreistä ei, omien asenteidensa, johdolta tulleiden ohjeiden tai Kelan sanktioiden pelon vuoksi, enää halua tai uskalla määrätä edes kovista kivuista kärsiville potilaalleen opiaattipohjaisia lääkkeitä. Lääkärit pelkäävät, että potilaat käyttävät lääkkeitä väärin tai tulevat riippuvaiseksi niistä. On väärin, että jotkut lääkärit pelkäävät jopa sitä, että syöpään kuoleva potilas tulee riippuvaiseksi lääkkeistään.

Kaikkiin lääkkeillä hoidettuihin sairauksiin liittyy riippuvaisuus lääkkeistä. Ei pitkäaikaissairas useinkaan pärjää ilman lääkeitä. Esimerkiksi epileptikko saa usein kohtauksia, jos ei hänellä ei ole käytössään ennaltaehkäisevää lääkitystä. Tässä mielessä kipulääkkeet ovat muiden lääkkeiden kaltaisia. Niillä hoidetaan sairauden oireita.

Suomen ja USA:n terveydenhoitoa ei voi vertailla keskenään, sillä niiden terveydenhoitojärjestelmät ovat täysin erilaiset. Suomessa potilaiden lääkkeiden käyttöä seuraavat ja valvovat lääkärit, apteekit, Kela ja Valvira. Lääkkeiden käytön valvonta ja seuranta on täällä paljon tiukempaa kuin USA:ssa.

Suomessa et voi ostaa apteekista parasetamolia tai Buranaa kummempia kipulääkkeitä ilman reseptiä. Jos haluat saada lääkkeestä Kela-korvauksen, on sinun käytävä apteekissa noutamassa sitä ainakin joka kolmas kuukausi.  Jos siis haluat lääkkeestä Kela-korvauksen, ei apteekki anna sinulle sitä yhdellä kertaa enempää kuin kolmen kuukauden annoksen.

Vahvojen kipulääkkeiden kohdalla on olemassa lisärajoitus. Lääkäri ei voi määrätä niitä kuin kuuden kuukauden ajaksi kerrallaan. Potilaan siis täytyy uusia kipulääkereseptinsä kuuden kuukauden välein.

Apteekki tarkistaa potilaalle määrättyjen lääkkeiden yhteensopivuuden ja reseptiin kirjatun lääkeannoksen turvallisuuden.  Suomessa Kela, apteekit ja Valvira näkevät Kanta-nimisestä tietokannasta sen, millaisia lääkkeitä potilaalla on käytössään, ja miten hän niitä apteekista noutaa. Kannassa näkyvät kaikki potilaan käytössä olevat reseptilääkkeet. Lääkärit, apteekit, Kela ja Valvira näkevät Kannasta niin yksityisen kuin julkisenkin terveydenhuollon määräämät lääkkeet. Potilas ei täällä siis voi käydä noutamassa samaa lääkettä useammasta apteekista. Apteekissa nähdään se, jos potilas on jo noutanut lääkettä toisesta apteekista. Apteekissa huomataan sekin, jos potilaalla on olemassa samasta lääkkeestä useampi resepti voimassa. Potilas ei voi noutaa lääkettä kuin yhdellä reseptillä kerrallaan.

Suomeen levinnyt opioidihysteria ja Kelan paimenkirjeet ovat muuttaneet asenteita. Opioideja voidaan käyttää muidenkin kuin syöpäkipujen hoidossa.

Viimeksi Kela lähetti vuonna 2019 noin 7000 lääkärille ja hammaslääkärille paimenkirjeen vahvojen kipulääkkeiden määräämiseen liittyen. Kela lähetti kirjeen USA:n opioidikriisin vuoksi ja siksi, että opioidien käyttäjämäärät olivat Suomessa kasvaneet, Muistutus lähti lääkäreille, jotka olivat vuoden 2018 aikana määränneet vahvoihin opioideihin kuuluvia oksikodonia tai fentanyyliä. Vuoden 2018 aikana noin 27 000 lääkäriä oli noita lääkkeitä määrännyt. Erityishuomio kiinnitettiin heihin, jotka olivat määränneet edellä mainittuja kipulääkkeitä alle 75-vuotiaille potilaille. Lähteet: www.kela.fi/documents/10180/1650959/Laakemaarayspalaute_oksikodoni_ja_fentanyyli_avohoidossa_Kela/4f2a0aaa-7548-423d-ad12-5e2289a879eb, https://www.aamulehti.fi/a/14a7fb39-99c1-4d92-8f2f-937d5d3a1be4, https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-muistuttaa-laakareita-vahvoja-opioideja-maarattava-vain-harkitusti/7429490 ja https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006136131.html.

Kroonisen kivun käypä hoito -suosituksen mukaan opioideja voidaan käyttää myös muiden kuin syöpäkipujen hoitoon.  Kelan käytännöt eivät voi kävellä näiden suositusten ohi.

Käypähoitosuositus toteaa: ”Opioidien käyttöä pitkäaikaisen kudosvauriosta johtuvan tai neuropaattisen kivun hoidossa voidaan harkita silloin, kun kivun syy on selvä, muut hoitokeinot on riittävässä laajuudessa kokeiltu, ja ne ovat osoittautuneet tehottomiksi”.

Kipualan järjestöt totesivat yhteisessä kirjoituksessaan, että opioidilääkitys tulee määrätä pitkässä hoitosuhteessa lääkärin valvonnassa. He toteavat myös, että kipukroonikoiden hoidon seurannan tulee tapahtua perusterveydenhuollossa, ja tarvittaessa konsultoitava uudelleen erikoislääkäriä. Jo ennen Kelan paimenkirjettä on kipukroonikoilla ollut kirjoituksen mukaan ongelmia uusia erikoislääkäreiden määräämiä reseptejä. Lähteet: https://www.kaypahoito.fi/hoi50103 ja https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006136131.html.

Aamulehdessä Kelan paimenkirjeeseen vastineen kirjoittanut syöpälääkäri toteaa olevan lääkärin etiikan vastaista jättää potilas ilman asianmukaista kipulääkettä peläten lääkkeen aiheuttamaa riippuvuutta tai syytöksiä harkitsemattomasta lääkkeen määräämisestä. Syövän palliatiivisen hoidon vaiheessa ei potilailla ole riskiä kehittää opioidiriippuvuutta, vaan tehokas kivunhoito potilaan vointia säännöllisesti seuraten on oleellinen osa hyvää hoitoa.

Aamulehdessä kirjoittanut lääkäri toteaa, että opioideja tarvitaan muidenkin kuin syöpäkipujen hoidossa. Se saako kipuihinsa hoitoa, ei saa riippua iästä tai diagnoosista. Kipukroonikolla tulee olla säännöllinen seuranta, eikä hänen hoitonsa suunnittelu kuulu sairaalan päivystyksen vastuulle. Aamulehdessä kirjoittanut lääkäri paheksuu sitä, että Kela on lähettänyt palautekirjeen niille lääkäreille, jotka ovat määränneet vahvoja opioideja muille kuin syöpää sairastaville potilaille vähintään kolmeksi kuukaudeksi. Onhan kipukroonikoita monen ikäisiä ja kivut voivat johtua monesta eri syystä. Kelan lähettämä kirje on myös vähentänyt potilaiden hoitomyöntyvyyttä ja vaarantanut potilaiden riittävän kivunhoidon ja muun muassa hyvän saattohoidon. Voisin itse lisätä, että me kipupotilaat taas pelkäämme sitä, että meidän lääkityksemme lopetetaan seinään, jos erehdymme menemään lääkärin vastaanotolle. Lähde: https://www.aamulehti.fi/a/283b233b-b0ce-4b3e-b3a6-cc415d172a6e.

Suomessa lääkitään huonosti kipuja ja monen kipukroonikon lääkitys on lopetettu vaarallisesti kuin seinään.

Jo ennen kuin opioidihysteria saavutti Suomen, osoittivat tutkimukset, että Suomessa lääkitään huonosti kipuja. Potilaat kärsivät kivuista, joita voitaisiin turvallisesti hoitaa. Euroopan maiden vertailussa vuodelta 2017 opioidien käyttö Suomessa on Pohjoismaiden pienintä. Lähde: https://www.aamulehti.fi/a/283b233b-b0ce-4b3e-b3a6-cc415d172a6e.

Jos yksi kipulääke ei auta tai sillä on hankalat sivuvaikutukset, voidaan kokeilla toista lääkettä. Kipulääkkeitä on monenlaisia. Viime aikoina ovat lääkärit purkaneet monen kipukroonikon lääkityksen. Aina ei lääkettä lopeteta pienentämällä annostusta vähitellen, vaan lääkettä pitää lakata syömästä heti. Tuollainen lääkityksen lopettaminen seinään on hengenvaarallista. Lääke tulisi aina ajaa alas vähitellen pidemmän ajan kuluessa.

Kipukroonikko ei ole päihderiippuvainen.

Kipukroonikko ei ole yhtä kuin päihderiippuvainen, tai viihdekäyttäjä, vaan tarvitsee lääkkeen sairautensa vuoksi. Lääkekäytössä henkilön käyttämä ainemäärä on hyvin paljon pienempi kuin päihde- tai viihdekäytössä. Toki on olemassa hyviäkin lääkäreitä, jotka selvittävät jokaisen potilaan tilanteen erikseen ja määräävät lääkeitä, jos niille on tarve. Päihde- ja mielenterveyskeskustelussa ei pidä unohtaa kivuista kärsiviä ja heidän asemaansa. Huumeiden väärinkäyttöön puuttuminen ei saa tarkoittaa sitä, että kipuihinsa lääkkeen tarvitsevilta otetaan lääke pois.

Hyvä hoito ja lääkärinvala: lääkärin on vähennettävä kärsimystä.

Hyvä terveydenhoito on ihmisoikeus. Myös hyvä kipujen hoito. Lääkärin valassa todetaan, että lääkärin tulee vähentää kärsimystä ja olla elämän puolella. Jos lääkäri ei hoida potilaansa kipuja, niin hän ei vähennä kärsimystä. Potilaan ei pidä joutua taistelemaan saadakseen oikeaa hoitoa oikeaan aikaan, eikä hyvää hoitoa saadakseen pidä joutua menemään yksityiselle. Hyvään hoitoon tulee olla kaikilla varaa.

Oma kiputarinani

Olen itse kipukroonikko. Kipuni johtuvat minulla diagnosoiduista neljästä harvinaisesta sairaudesta sekä fibromyalgiasta. Pahimmillaan kipuni ovat johtaneet kipushokkiin. Olen ollut lähellä menettää tajuni kipujen takia.  Onneksi paikalle sattumalta osunut anestesialääkäri ehti pistää kipulääkkeen juuri ennen kuin minulta olisi mennyt taju. Kipushokki on hengenvaarallinen tila.

Lääkärit tietävät sen, miksi minulla on kipuja. He myös tietävät, ettei kivuilleni voi tehdä mitään. Kivut tulevat olemaan aina osa elämääni.

Jatkuvat kivut alkoivat vuonna 2008. Tätä ennen en kärsinyt jatkuvista kivuista, enkä tarvinnut säännöllistä kipulääkitystä. Kärsin kipukohtauksista, joita hoidettiin sairaalassa.

Kun jatkuvat kipuni alkoivat, olivat ne niin pahoja, että en pystynyt syömään kunnolla. Jouduin usein päivystykseen turvotuskohtausiin liittyvien vaikeiden ja hengenvaarallistenkin kipujen vuoksi. Lopulta pääsin kipulääkärin vastaanotolle, ja hän minulle määräsi minulle säännöllisen kipulääkitykseni. Olen käyttänyt vuosikausia samoja lääkkeitä, ja samalla annostuksella. Annostusta ei ole siis jouduttu vuosien myötä nostamaan. Kipulääkityksen ansiosta pystynyt toimimaan, enkä ole jatkuvasti petipotilaana. En pystyisi osallistumaan politiikkaan, jollen käyttäisi kipulääkkeitä. Ilman kotilääkitystä kuormittaisin paljon terveydenhuollon päivystystä. Pahimmassa tapauksessa voisin mennä niin pahaan kipushokkiin, että siinä menisi henki.

Vuonna 2019 sattui ikävästi. Uusi omalääkärini oli lukenut Kelan paimenkirjeen ja saanut esihenkilöltään ohjeita. Terveysasemani linja on, ettei opiaatteja määrätä kenellekään, ellei sille ole hyvin perusteltua syytä. Tällaisessa tilanteessa pyysin uusimaan kipulääkkeeni.  Reseptin uusintapyyntö hylättiin edellä mainitun terveysaseman linjan vuoksi. Omalääkärini ei lukenut papereitani, vaan automaattisesti hylkäsi pyynnön. Kun reseptin uusintapyyntö hylättiin, oli tulossa juhannus, ja kipulääkkeeni olivat lopussa. Jouduin menemään yksityiselle lääkärille. Siellä sitten ystävällinen lääkäri kirjoitti minulle kuukauden kipulääkkeet.

Juhannuksen jälkeen terveysasemalta soitettiin ja vaadittiin minua tulemaan omalääkärin vastaanotolle. Omalääkäriäni ei vastaanotolla halunnut keskustella mistään muusta, kuin kivuistani ja siitä, miksi käytän kipulääkkeitä. Lääkäri ei halunnut kuulla mitään siitä, kuinka pitkäaikaissairauksieni seuranta oli vuosia laiminlyöty. Terveydentilaani ei ollut tarkistettu vuosiin. Kun yritin aiemmin varata kiireetöntä vastaanottoaikaa, ei sitä minulle myönnetty.

Koska osasin vastaanotolla perustella miksi tarvitsen kipulääkkeitä, suostui omalääkäri lopulta kirjoittamaan kipulääkkeet, mutta vaati, että minun pitää mennä erikoissairaanhoidon kipuklinikalle. Onneksi kipuklinikalla minut vastaanottanut erikoislääkäri kuunteli minua, ja suostui määräämään kipulääkkeet, mutta totesi samalla, että osa lääkkeistä pitää lopettaa vuoden kuluessa. Lääkäri siis antoi useamman kuukauden aikaa lääkkeen lopettamiseen. En ymmärrä, miten lääkkeet, joita olen vuosia lääkärin mielestä tarvinnut, ovat yhtä äkkiä minulle vaarallisia ja tarpeettomia. Tilanteeni ei ole muuttunut.

Pelkään, että jään nyt kipujeni kanssa heitteille, koska kipulääkärini hoitolinjaus tarkoittaa, ettei minulla ei ole lainkaan lääkkeitä vakavan kipukohtauksen varalle. Joudun vakavan kipukohtauksen tullessa kuormittamaan Peijaksen sairaalan päivystystä. Aiemmin olen voinut hoitaa nuo kivut kotona, eikä minun ole tarvinnut lähteä sairaalaan. Koska tilanteeni ei ole muuttunut mihinkään, kuormitin, kipuklinikalla käydessäni, turhaan erikoissairaanhuoltoa. Kipuklinikalle on pitkät jonot. Siksi kipulääkäreiden vastaanottoajat pitäisi antaa niille, joiden hoitoa ei ole vielä suunniteltu. Ei pitäisi joutua hakeutumaan kipuklinikalle vain siksi, että Kela on muuttanut hoitolinjaustaan.

Kipukroonikot eläisivät mielellään ilman kipulääkkeitä, jos voisivat. Kivut vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihmisen elämään.

Krooniset kivut vaikuttavat niissä kärsivän elämään kokonaisvaltaisesti. Kipu voi häiritä työntekoa, perhe-elämää, arjessa jaksamista ja sosiaalisia suhteita sekä kuluttaa ihmisen psyykkisiä voimavaroja. Kivut voivat aiheuttaa myös masennusta ja unettomuutta. Elämänlaatu sekä opiskelu- ja työkyky kärsivät.

Pahimmillaan kivut ovat kuin kidutusta, eikä pysty muuta ajattelemaankaan. Kroonisten kipujen vaikutuksen tietää vain se, joka on niiden kanssa elänyt. Sodissa on käytetty kidutuskeinona kivun tuottamista.

Monet ihmiset pysyvät työkykyisenä ja voivat maksaa veroja, koska saavat kipulääkitystä. Mielestäni onkin kansantaloudellisesti järjetöntä jättää kivut hoitamatta. Kipujen hoitamatta jättäminen kuormittaa terveydenhoitoa esim. turhina osastojaksoina ja päivystyskäynteinä. Ihminen saattaa myös tarvita kotihoitoa tai apuvälineitä vain, koska hänen kipujaan ei hoideta. Lähde: www.kipukapina.fi.

Uskon, että valtaosa kipukroonikoista haluaisi elää ilman kipulääkkeitä. He vain eivät pärjää ilman lääkkeitä. Kipukroonikot eivät hae kipulääkkeistä mielihyvää, vaan kipujen lievittymistä.

Lääkekannabiksen käyttö tulisi tehdä helpommaksi. Se on monen sairauden kohdalla hyvä hoitomuoto.

Lääkekannabis on lainsäädäntämme mukaan lääkekasvi, jonka käyttö on joissain tapauksissa välttämätöntä.  Lääkekannabiksessa on kysymys ihmisoikeuksista ja oikeudesta terveyteen. Lääkekannabiksella voidaan tutkitusti hoitaa monia kroonisia sairauksia.

Europarlamentti haluaa EU:n laajuisia sääntöjä lääkekannabikselle. EU:n parlamentin mukaan lääkekannabiksella voidaan tehokkaasti lieventää useiden sairauksien oireita. Se voi olla tehokas hivin ja aidsin oireiden hoidossa ja se voi myös lieventää Touretten oireyhtymän, epilepsian, Alzheimerin taudin, MS-taudin, Parkinsonin-taudin, niveltulehduksen, astman, syövän, Crohnin taudin ja glaukooman oireita. Lähteet: www.adressit.com/laakekannabiswww.adressit.com/laakekannabis_kelan_laakekorvausten_piiriin, https://yle.fi/uutiset/3-10650937, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005918480.html ja http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-8-2019-0113_FI.html?redirect.

Tutkimusten mukaan lääkekannabiksesta on hyötyä kroonisten kipujen ja tulehdusten hoidossa ja sen sivuvaikutukset ovat usein lievempiä kuin opioidipohjaisten lääkkeiden.  On kuitenkin hyvä lisätä, ettei lääkekannabiskaan sovi kaikille. Kannattaa kuitenkin kokeilla lääkekannabista, jos on vaikeat kivut. Lähde: www.is.fi/terveys/art-2000000112841.html.

Lääkekannabiksen merkityksestä ihmisen elämänlaadulle on hyvä esimerkki. Johan Kustonen pystyy lääkekannabiksen ansiosta liikkumaan. Aamulehti toteaa, että: ”Ilman lääkekannabista hän joutuisi sänkypotilaaksi 2–3 viikossa, ja kivut olisivat valtavat.” Lääkekannabiksen käyttäjiä on Suomessa THL:n arvion mukaan 2 000–5 000. Lähde: https://www.aamulehti.fi/a/200682256.

Tällä hetkellä lääkekannabiksen käytölle on Suomessa monta estettä. Suomessa on vähän lääkäreitä, jotka voivat lääkekannabista potilaille kirjoittaa. Lääkekannabis on myös kallista. Se maksaa jopa 950 euroa vuodessa. Monellakaan potilaalla ei ole tuollaisia rahoja. Lääkekannabis ei ole Kela-korvattava, eikä kerrytä lääkekattoa. Lääkekannabisreseptiä ei voi myöskään tällä hetkellä saada kaikilta Suomen kipuklinikoilta.

Ilman Fimean myöntämää erityislupaa ei potilas saa lääkekannabista apteekista. Tuo erityislupa merkitään asiakkaan Kela-korttiin. Lupa on määräaikainen. Potilas saa erityisluvan vain, jos Fimea hyväksyy potilaan erikoislääkärin lausunnon asiasta. Erityislupahakemuksessa tarvittava lääkärinlausunto on maksullinen. Vain erikoissairaanhoidon lääkärin lausunto kelpaan erityislupaa hakiessa. Terveyskeskuslääkärin tai yksityislääkärin lausunto ei siis kelpaa.

Kela muutti vuona 2017 käytäntöjään, eikä myönnä enää niin helposti toimeentulotukea lääkekannabiksen ostamiseen. Monen potilaan kohdalla Kela lopetti toimeentulotuen myöntämisen. Jotkut potilaat ovat saaneet lääkekannabiksen hankkimiseen kunnalta täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Keväällä 2019 Kela lähetti lääkekannabista määränneille lääkäreille paimenkirjeen, joka herätti kohua Lähde: https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005918480.html ja www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1498cf08-c830-42cf-aa5f-50a68d473bcd.

Kelan pitäisi toimia lääkekannabiksen kohdalla samoin kuin muidenkin reseptilääkkeiden kohdalla. Lääkekannabiksen tulisi olla Kela-korvattava ja sen hankkiminen pitäisi huomioida toimeentulotuessa.

Vaikka Kela ei muuttaisikaan käytäntöjään, hyvinvointialueet voisivat huomioida lääkekannabiksen hankkimisen myöntäessään ennaltaehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea taikka sosiaalista luottoa.

Kipukapina ry: riittävä kivunhoito on ihmisoikeus!

Suomeen syntyi marraskuussa 2019 kipukroonikoita puolustamaan Kipukapina-yhdistys, joka tekee hyvää työtä. Vasemmistoliiton on syytä tukea yhdistyksen työtä. Puolueen on myös syytä vaikuttaa Valviran, Fimean ja Kelan kivunhoidon linjauksiin.

Hyvä kivunhoito on ihmisoikeuskysymys. Asia kuuluu siksi myös poliitikoillekin, ei vain lääkäreille. Hyvä kivunhoito kuuluu kaikille, ei harvoille.

Vaikka tässä tekstissä olenkin keskittynyt lääkehoitoon, niin ei pidä unohtaa lääkkeettömiä hoitomuotoja. Omia kipujani ovat lievittäneet fysioterapia, allasterapia, lymfaterapia sekä ystävien ja rakkaan seura ja lukeminen.  Kuntoutus ja se, että saa ajatukset pois kivusta, on hyvin tärkeää. Lääkkeettömät hoitokeinot voivat auttaa. Mutta jos kivut ovat kovia, niin niiden lisäksi tarvitaan lääkkeitä.

Lähteet

  1. Terveydenhoitolaki 2010. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
  2. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992. fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
  3. Kipukapina-yhdistyksen sivut ja tietoa kroonisista kivuista. https://www.kipukapina.fi/
  4. Aamulehti 8.6.2019, mielipiteet, lukijalta. Opioidien demonisointi saa kivunhoitoa tarvitsevat potilaat pelkäämään turhaan. https://www.aamulehti.fi/a/283b233b-b0ce-4b3e-b3a6-cc415d172a6e
  5. Helsingin Sanomat, kotimaa, Pitääkö Kelan korvata masentuneelle joka kuukausi 950 euron lääkekannabikset? Tästä on taisteltu jo oikeudessa. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005918480.html
  6. Aamulehti 29.519. Opioidireseptit erityistarkkailussa – Joka neljäs lääkäri saa Kelalta muistutuskirjeen vahvojen kipulääkkeiden määräämisestä potilaille.  https://www.aamulehti.fi/a/14a7fb39-99c1-4d92-8f2f-937d5d3a1be4
  7. Lääkekannabis-adressi. www.adressit.com/laakekannabis
  8. Lotta Laaksosen lääkekannabista Kela-korvattavaksi vaativa adressi. com/laakekannabis_kelan_laakekorvausten_piiriin
  9. Yle-uutiset 18.2.2019, EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin. https://yle.fi/uutiset/3-10650937
  10. Helsingin Sanomat, kotimaa 1.12.2018, Kipukroonikkojen mielestä Suomi ajaa kannabishoitoja alas. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005918480.html
  11. Aamulehti, Uutiset, 20.1.2018. Johan Kustonen, 35, käyttää kannabista lääkkeenä tukevan annoksen joka päivä – Ilman sitä selkärangan vaurio veisi liikuntakyvyn. https://www.aamulehti.fi/a/200682256.
  12. Kelan sivut kivunhoidon suhteen. https://www.kela.fi/reseptit
  13. Kelan paimenkirje opioideista lääkäreille ja hammaslääkäreille 2019,. https://www.kela.fi/documents/10180/1650959/Laakemaarayspalaute_oksikodoni_ja_fentanyyli_avohoidossa_Kela/4f2a0aaa-7548-423d-ad12-5e2289a879eb
  14. Helsingin sanomat 21.4.2019, Ikuinen kipu: Lääkäreiltä on entistä vaikeampaa saada opioidipohjaisia lääkkeitä. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006079119.html?share=abd402591b1fea1a70cf7acc0ee4800b.
  15. Iltasanomat 22.10.2010, Tutkimus: Marihuanasta apua kivunlievityksessä. https://www.is.fi/terveys/art-2000000112841.html
  16. Kroonisen kivun Käypä hoitosuositus. https://www.kaypahoito.fi/hoi50103
  17. Iltasanomat 5.4.2019, Kelan kohuttu kirjeestä kannabista määränneille lääkäreille (sisältää itse kirjeen). https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1498cf08-c830-42cf-aa5f-50a68d473bc
  18. Helsingin Sanomat 9.6.2019, kipualan järjestöjen yhteinen mielipidekirjoitus: Kelan paimenkirje ei kävellä käypähoitosuosituksen ohi. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006136131.html
  19. MTV 29.5.2019, Kela muistuttaa lääkäreitä: opioideja käytettävä vain harkitusti. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kela-muistuttaa-laakareita-vahvoja-opioideja-maarattava-vain-harkitusti/7429490
  20. EU-parlamentti antoi 13.2.2019 päätöslauselman Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin. http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-8-2019-0113_FI.html
  21. THL 24.4.2019. WHO:n YK:n pääsihteerille antama kannabiksen luokitussuositus 24.1.2019. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ajankohtaista/ehkaisevan-paihdetyon-uutiskirje/4/2019/who-suosittelee-kannabiksen-uudelleenluokittelua
  22. EU-parlamentti Kannabiksen käyttö lääkinnällisiin tarkoituksiin 13.2.2019.
    http://www.europarl.europa.eu/doceo/document/TA-8-2019-0113_FI.html?redirect
  23. Keski-Uusimaa 4.1.2022. https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/4427908

Lisää tietoa

  1. Helsingin Sanomat, Kotimaa 21.10.2019, ”Lääkekannabis on toiveiden tynnyri”, sanoo Fimean ylitarkastaja, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006280267.html
  2. Yle, 23.10.2017, Risto Kuusisto, Lääkekannabis Suomessa harvinaisuus: Matkani hyvän-pahan kannabiksen syövereihin. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/laakekannabis-suomessa-harvinaisuus-matkani-hyvan-pahan-kannabiksen-syovereihin
  3. Helsingin sanomat, kaupunki, 24.11.2019, MS-tautia sairastava Mika Putkonen ihmettelee, miksei lääkekannabiskeskusteluissa kuulla kasvia sairauksien hoitoon käyttäviä ihmisiä. https://www.hs.fi/kaupunki/art.html?share=a6571328b42bfc2b2d287d8f9140956e&fbclid=IwAR3k5IFhjy8dD5FgHhEYxcZJtgq1myO_QuZEOZZKEDIBY2fnlbMRv160A
  4. Yle Uutiset, kivunhoito, 14.11.2019, Lasten ja nuorten kivunhoidossa puutteita – kunnat eivät aina maksa tarvittavaa hoitoa,https://yle.fi/uutiset/3-11068537
  5. HS artikkelissa 21.10.2019 lääkärin näkökulma tilanteeseen. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006279799.html
  6. Yle Uutiset 27.8.2019, opioidiepidemia, Miksi lääkefirmat joutuvat maksamaan miljoonakorvauksia? Opioidikriisin taustalla on valheellista markkinointia – ja satojatuhansia kuolleita, https://yle.fi/uutiset/3-10940022
  7. Savon Sanomat, mielipide, 9.7.2019, Sirpa Tahko, Kivunhoidon kaunista teoriaa ja rumia käytäntöjä, https://www.savonsanomat.fi/mielipide/lukijan-sanomat/Kivunhoidon-kaunista-teoriaa-ja-rumia-k%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6j%C3%A4/1402329
  8. Sirpa Tahkon kiputarina, Anna, 15.12.2019, https://anna.fi/ihmiset/krooninen-kipu-tuli-sirpan-elamaan-tragedian-myota-nyt-han-valvoo-oita-ja-auttaa-kipukroonikoita
  9. Lukijalta: kipupotilaalla on oikeus hyvään hoitoon, Anita Sairanen, 29.7.2019, Itä-Savo, https://ita-savo.fi/mielipide/lukijalta/3a8ffec2-2d26-4b06-a0b9-f1a7f4a29e9c
  10. Elina Havun tarina, Helsingin Sanomat 5.12.2018,https://www.hs.fi/elama/art-2000005921424.html?share=365cc484fb1379287b9e1d87b3bc4ef0
  11. Helsingin Sanomat, Sunnuntai, 19.8.2019, ”Välillä olen pelkän kannabiksen varassa”, osa kipupotilaista kokee jääneensä heitteille, https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006206854.html?share=25f13c19a4df203b2484138f0bbdd0db
  12. Mediuutiset, 11.11.2019. Kipukapina-yhdistys perustettu, koska monet vaikeista kivuista kärsivät kohtaavat kivunhoidossa monenlaista osaamattomuutta. https://www.mediuutiset.fi/uutiset/vaikeista-kivuista-karsiville-perustettiin-yhdistys-potilaat-kohtaavat-kivunhoidossa-monenlaista-osaamattomuutta/c6edffb4-2461-4353-b23e-011b34d720a0
  13. Iltasanomat 30.5.2018, Kela lähetti 2018 paimenkirjeen 7600 lääkärille. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005700362.html
  14. Verkkouutiset, Ilkka Ahtokivi, 29.5.2019, Kelan paimenkirjeestä 2019. https://www.verkkouutiset.fi/kelalta-paimenkirje-laakareille-vahvojen-opioidien-maaraamisesta
  15. Helsingin Sanomat, 21.4.2019. Ikuinen kipu – lääkäreiltä on yhtä vaikeampaa saada opioidipohjaisia lääkkeitä. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006079119.html
  16. Helsingin Sanomat 18.8.2019. Leimatut – kipukroonikkoihin suhtaudutaan joskus kuin narkomaaneihin. https://www.hs.fi/paivanlehti/18082019/art-2000006206854.html
  17. Helsingin Sanomat, 23.8.2019. Mielipide: kroonisista kivuista kärsivien hoitoa laiminlyödään. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006212779.html
  18. Helsingin Sanomat, 30.5.2019. Selvitys siitä missä opioideja käytetään eniten. https://www.hs.fi/paivanlehti/30052019/art-2000006124691.html
+3
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla aluevaaleissa

ALUEVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN REGIONAL ELECTIONS
(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - varavaltuutettu Vantaalta!
Olen vantaalainen aluevaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja Vasemmiston 2 varavaltuutettu Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 44 years old cadidate in regional elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2022, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu