Järjestöt tekevät korvaamattoman tärkeää työtä – turvataan niiden toimintaedellytykset!

Yhteiskunnan on turvattava järjestöjen toimintaedellytykset, sillä ne tekevät korvaamattoman tärkeää työtä. Järjestöillä on tietoja ja taitoja, joita ei millään muulla taholla ole, eikä tule koskaan olemaan. Niiden työtä ei pysty mikään muu taho korvaamaan.

Järjestöt tarjoavat tietoa, tukea, neuvontaa ja ohjausta muun muassa työttömille, pitkäaikaissairaille, vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, maahanmuuttajille sekä heidän läheisilleen ja eri alojen ammattilaisille. Ne myös kouluttavat kokemusasiantuntijoita, tarjoavat vertaistukea sekä tekevät edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Etenkin näinä vaikeina aikoina on järjestöjen oleellisen tärkeää ottaa kantaa asioihin ja valvoa jäsenistönsä etuja.

Järjestöjen työ on suuressa määrin ennaltaehkäisevää työtä. Järjestöjen toiminnan tukeminen tuokin yhteiskunnalle pitkän päälle säästöä. Varsinkin nyt, kun hyvinvointialueet kamppailevat talousvaikeuksien kanssa, on järjestöjen työ korvaamattoman tärkeää. Ennaltaehkäisevästä työstä on jo säästetty liikaakin. Järjestöt torjuvat työllään yksinäisyyttä ja pahoinvointia.

Järjestöissä toimimalla voi saada ystäviä sekä oppia uusia tietoja ja taitoja. Esimerkkeinä mainitsen kokoustaidot ja yhteisöissä toimimisen taidot. Usein oman sairautensa potilasyhdistyksessä aktiivisesti toimiva ihminen tietää enemmän sairaudestaan kuin alan erikoislääkärit. Näin on etenkin silloin kun sairaus tai vamma on harvinainen.

Yhteiskunnan on kehitettävä palveluitaan ja tukiaan on kehitettävä tutkittuun tietoon perustuen sekä palveluiden ja tukien käyttäjiä ja heidän läheisiään kuunnellen. Tässä tarvitaan järjestöjä. Järjestöjen on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa. Pienetkin yhdistykset tulee huomioida yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Järjestöjen asiantuntemus tukee valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita palveluidensa ja tukiensa vaikuttavuuden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Valtakunnalliset sosiaali- ja terveysalan järjestöt työllistävät sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestön (Sosten) mukaan kymmeniä tuhansia ammattilaisia. Suurin osa sote-alan järjestöistä on kuitenkin pieniä ja paikallisesti toimivia yhdistyksiä, joiden toiminta perustuu vapaaehtoistyölle.

Järjestöt rahoittavat toimintansa jäsenmaksuilla, lahjoituksilla sekä valtiolta, kunnilta ja hyvinvointialueilta saamillaan avustuksilla. Vaalien yhteydessä pidetään Pieni Ele -keräys. Siihen voivat kaikki potilas- ja vammaisjärjestöt osallistua. Seuraavat vaalit ovat 9.6.2024 (europarlamenttivaalit) ja 13.4.2025 (kunta- ja aluevaalit).

Suomessa toimii Sosten arvion mukaan noin 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niillä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Sote-alan järjestöjen toimintaan osallistuu Sosten arvion mukaan 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa.

Jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen tulee palkata järjestökoordinaattoreita sekä perustaa järjestöasioiden neuvottelukunta varmistamaan järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden saumaton yhteistyö. Jotkut hyvinvointialueet ovatkin järjestöasioiden neuvottelukunnan jo perustaneet. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on sellainen juuri perusteilla. Kokemusasiantuntijoita on tärkeää jalkauttaa hyvinvointialueiden ja kuntien eri toimipisteisiin.

Hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien ja virkamiesten tulee kuunnella alueensa asukkaita, työntekijöitä, järjestöjä, kokemusasiantuntijoita, järjestöasioiden neuvottelukuntia sekä vaikuttamistoimielimiä, eli vammais- ja vanhusneuvostoa, monikulttuurisuusasioiden neuvottelukuntaa ja nuorisovaltuustoa.

Kunnan vaikuttamistoimielimillä ja järjestöasioiden neuvottelukunnalla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus kunnan luottamustoimielimissä eli kunnan valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa, valiokunnissa ja jaostoissa. Vastaavasti hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimillä ja järjestöasioiden neuvottelukunnalla pitää olla läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen luottamustoimielimissä. Joka kunnassa ja hyvinvointialueella vammaisneuvoston jäsenten ja varajäsenten tulee olla ihmisiä, jotka ovat arjessaan tekemisissä pitkäaikaissairauksien tai vammaisuuden kanssa.

Järjestöjen tulee tehdä köyhyyden, syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vastaista työtä. Köyhyysrajan alapuolella elää muun muassa valtaosa työttömistä, opiskelijoista, vammaisista ja pitkäaikaissairaista. Köyhyysraja on Suomessa noin 1400 euroa kuukaudessa. Köyhyys heikentää ihmisen hyvinvointia ja terveyttä sekä lisää hänen syrjäytymisriskiään.

Pienituloisten ihmisten toimeentuloa tulee parantaa. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi alentamalla sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuja, kehittämällä verotusta oikeudenmukaisemmaksi sekä korottamalla perusturvaa ja pieniä eläkkeitä. Perusturvalla tarkoitan muun muassa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa, opintotukea, kansan- ja takuueläkkeitä, pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain-, ja sairauspäivärahoja sekä omaishoidontukea.

Suomeen tulee perustaa vammaisasiavaltuutetun virka ja toimisto edistämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä heidän läheistensä ihmisoikeuksien toteutumista. Vammaisasiavaltuutettu voisi edistää julkisten palveluiden ja tukien toimivuutta kaikkialla ja kaikilla tasoilla. Kaikilla meillä on oltava oikeus ihmisarvoiseen elämään, inhimilliseen toimeentuloon ja itsemääräämisoikeuteen.

Järjestöt ovat aiheesta huolissaan taloudestaan. Olen tyrmistynyt hallituksen lyhytnäköisestä päätöksestä leikata järjestöjen valtionavustuksia kolmanneksella tämän hallituskauden loppuun mennessä. Päätös merkitsee 130 miljoonan euron vähennystä järjestöjen valtionavustuksiin tämän hallituskauden loppuun mennessä. Hallituksen päätös saattaa johtaa monien pienten yhdistysten toiminnan päättymiseen. Meidän on kamppailtava sen eteen, että hallitus pyörtää kehysriihessä tekemänsä päätöksen.

Valtion tulee jatkossakin myöntää hyvinvointialueille ja kunnille rahaa järjestöjen toiminnan tukemista varten. Kuntien ja hyvinvointialueiden on syytä myöntää järjestöille avustuksia sekä antaa järjestöjen toimia tiloissaan maksutta. Järjestöjen on vedottava kuntiin ja hyvinvointialueisiin avustusmäärärahojen nostamiseksi. Järjestöjen on myös pyrittävä löytämään uusia rahoituslähteitä.

Meidän kaikkien on nyt tärkeää vastustaa järjestöjen valtionavustuksien leikkauksia. Toivoa on aina. Yhdessä olemme enemmän.

#järjestöt, #yhteiskunta, #kuntavaalit, #alueavaalit, #kunnat, #hyvinvointialueet,  #yhdenvertaisuus,  #tasaarvo, #ihmisoikeudet, #vaalit, #Elina2025

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu