Suomelle ja sen jokaiselle hyvinvointialueelle ja kunnalle tarvitaan pienituloisuusohjelma ja – opas
Erilaisten valtakunnallisten toimijoiden on syytä yhdessä laatia Suomelle valtakunnallinen pienituloisuusohjelma ja -opas pienituloisten ihmisten ohjaamiseksi palveluiden ja tukien piiriin. Lisäksi, paikallisten toimijoiden tulee yhdessä laatia jokaiselle kunnalle, ja tulevaisuudessa myös jokaiselle hyvinvointialueelle, laaja pienituloisuusohjelma ja -opas vähävaraisten asukkaiden ohjaamiseksi palveluiden ja tukien piiriin. On tarkoitus, että alueellisten ohjeistusten laatimisessa hyödynnetään valtakunnallista ohjeistusta. Kunnallisen ohjeistuksen laatimisessa on voitava puolestaan hyödyntää sekä alueellista että valtakunnallista ohjeistusta. Ei ole tarkoitus tehdä päällekkäistä työtä.
Valtakunnallisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten tulee perustaa erilaisista valtakunnallisista toimijoista koostuva työryhmä. Jokaiseen kuntaan, ja tulevaisuudessa myös jokaiselle hyvinvointialueelle, kannattaa perustaa pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten paikallisista toimijoista koostuva työryhmä. Kunnallisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimista varten kannattaa perustaa työryhmä, jossa on mm. Kelan, kunnan valtuustoryhmien, pienituloisten kuntalaisten, kunnan vammais- ja vanhusneuvostojen sekä paikallisten oppilaitosten, seurakuntien ja potilas-, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjen edustus. Alueellisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan voi laatia työryhmä, jossa on esim. kaikkien aluevaltuustossa toimivien valtuustoryhmien, Kelan, alueella asuvien pienituloisten sekä hyvinvointialueen vammais- ja vanhusneuvostojen sekä alueellisten järjestöjen edustus.
Valtakunnalliseen hyvinvointiohjelmaan on syytä koota valtakunnallisia keinoja, joilla Kela ja muut valtakunnalliset toimijat, voivat helpottaa pienituloisten asukkaiden arkea ja tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa. Kunnalliseen pienituloisuusohjelmaan tulee koota keinoja, joilla kunta, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, voi helpottaa pienituloisten kuntalaistensa arkea ja tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa. Alueelliseen pienituloisuusohjelmaan tulee puolestaan koota keinoja, joilla hyvinvointialue, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, voi helpottaa pienituloisten asukkaidensa arkea ja tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa.
Koska palvelujärjestelmämme on hajanainen, on palveluiden ja tukien saavutettavuus huono. Kaikilla vähävaraisilla asukkailla ei ole voimavaroja tai mahdollisuuksia löytää hänelle kuuluvia palveluita tai tukia. Vaikea elämäntilanne tai puutteelliset tietotekniikkataidot ovat usein esteenä palveluiden ja tukien saavuttamiselle.
Valtakunnallisessa pienituloisuusoppaassa kannattaa kuvata valtakunnallisten toimijoiden tuottamia palveluita ja tukia. Kunnallisessa pienituloisuusoppaassa on syytä kuvata kunnan, ja muiden paikallisten toimijoiden, kuntalaisille tuottamia palveluita ja tukia. Alueellisessa pienituloisuusoppaassa on syytä kuvata hyvinvointialueen, ja muiden alueellisten toimijoiden, asukkailleen tuottamia palveluita ja tukia. Valtakunnallisessa, alueellisissa sekä kunnallisissa pienituloisuusoppaissa on syytä kertoa selvästi, millaisia ehtoja erilaisten palveluiden ja tukien saamiselle on, ja miten niitä haetaan.
Valtakunnallisen sekä alueellisten ja kunnallisten pienituloisuusohjelmien ja – oppaiden on syytä olla luettavissa eri toimijoiden, kuten Kelan, kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen, verkkosivuilta. Koska kaikilla ihmisillä ei ole pääsyä Internettiin, on oppaita lisäksi painettava riittävästi niitä tarvitseville. Esimerkiksi erilaiset järjestöt, Kela, sosiaali- ja terveystoimi sekä kirjastot voivat jakaa oppaita.
Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden vastuulle, tulee kuntien jatkossakin edistää kuntalaistensa hyvinvointia. Kuntalaki ei muutu. Kuntien on mahdollista edistää asukkaidensa hyvinvointia mm. ohjaamalla enemmän resursseja varhaiskasvatukseen, koulutukseen, kulttuuriin, taiteisiin, liikuntaan sekä nuoriso-, työllisyys- ja asukaspalveluihin. Kunta voi mm. ottaa käyttöön aktiivipassin ja kaikukortin.
Arviolta joka kymmenes suomalainen on pienituloinen, eli ansaitsee alle 1280 euroa kuukaudessa (luvut vuodelta 2019). Vuoden 2021 köyhyysraportti toteaa, että pienituloisuuden taustalla on usein päihde- ja/tai mielenterveysongelma, työttömyys, vammasta tai pitkäaikaissairaudesta johtuva työkyvyttömyys tai osatyökykyisyys, sukupolvelta toiselle periytyvä huono-osaisuus, matala koulutustaso, monilapsisuus, yksinhuoltajuus, yksin asuminen tai opiskelut.
Tampereella köyhyysohjelma on ollut käytössä monta valtuustokautta. Se on tuntuvasti parantanut tamperelaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäissyt ongelmia. Ohjelman toimenpiteitä ovat olleet mm. panostukset ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen sekä oppilas-, opiskelija- ja kouluterveydenhuoltoon, aktiivipassi, ruokajakelu ja maksuttoman harrastamisen laajentaminen. Tampereen köyhyysohjelman laati kaikista valtuustoryhmistä koostunut köyhyystyöryhmä.
Meidän on siis syytä laatia jokaiselle kunnalle ja hyvinvointialueelle pienituloisuusohjelma ja -opas vähävaraisten asukkaiden ohjaamiseksi palveluiden ja tukien piiriin. Myös valtakunnallinen pienituloisuusohjelma ja -opas on tarpeen. Valtakunnallisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan laatimista varten on syytä perustaa erilaisista valtakunnallisista toimijoista koostuva työryhmä. Kunnallisen tai alueellisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan valmistelua varten on puolestaan syytä perustaa paikallisista toimijoista ja alueella asuvista pienituloisista koostuva työryhmä.
Osallistuin 25.10.2021 ensimmäistä kertaa Vantaan valtuuston kokoukseen. Ja koska sain kutsun, pystyin myös tekemään valtuustoaloitteen. Esitin aloitteessa sitä, että Vantaalle laaditaan pienituloisuusohjelman ja -opas. Se sai kannatusta kaikista muista puolueista paitsi kokoomuksesta, keskustasta ja rkp:stä. Allekirjoituksia aloitteeseeni tuli yhteensä 15. Vantaalla on 67 valtuutettua.
Lähteet
- Suomen köyhyysraportti 2021: http://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2021/10/EAPN-FIN-Koyhyysvahti-2021-Suomen-koyhyysraportti.pdf,
- Vantaan Hyvinvointikertomus 2020: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/156962_Vantaan_hyvinvointikertomus_2020.pdf,
- Tampereen köyhyysohjelma – 18-21: https://www.tampere.fi/tiedostot/k/pdaEKMINf/Koyhyysohjelma.pdf,
- Turussa asiasta tehty valtuustoaloite ja juttuja aiheesta: https://www.turku.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/aloite/hae/1768723, http://merviuusitalo.fi/aloitteeni-turun-koyhyysohjelma/ sekä
- Tampereella tehty valtuustoaloite ja tiedotteita asiasta: https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kaupunginvaltuusto/Kokous_2812019/Valtuustoaloitenbspkoyhyysoppaan_saamise(73149), https://tampere.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Sosiaali_ja_terveyslautakunta/Kokous_10102019/Valtuustoaloite_koyhyysoppaan_saamiseksi(109452), https://demokraatti.fi/kaupunginvaltuusto-hyvaksyi-koyhyysohjelman-tampereella/, https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/maria-ohisalo-tampereen-koyhyysohjelma-esimerkki-muille-kunnille/ ja https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2018/11/26112018_9.html.
#AlueVaalit, #SoteVaalit. #Elina2021, #Elina202, #HyvinvointiAlueet, #Kunnat, #Pienituloisuus, #Vähävaraisuus ja #Köyhyys.
Huom. Tätä tekstiä on muokattu 27.10.2021 klo 15:28. Muokkaukset tehty Juhani Vehmaskankaan antamien kommenttien perusteella. Kiitos hänelle siitä ideasta, että voidaan laatia valtakunnallinen pienituloisuusohjelma ja -opas.
”Hyvinvointialueen pienituloisuusohjelmaan tulee koota keinoja, joilla hyvinvointialue, yhdessä muiden toimijoiden kanssa, voi helpottaa pienituloisten asukkaidensa arkea ja tukea heitä vaikeissa elämäntilanteissa.”
– – –
”Jokaiselle kunnalle ja hyvinvointialueelle kannattaa siis laatia laaja pienituloisuusohjelma ja -opas. Sen valmisteluun on syytä perustaa paikallisista toimijoista ja pienituloisista asukkaista koostuva työryhmä.”
Ehkä pohja voisi olla valtakunnallinen. Miksi tehdä kaikissa kunnissa sama työ?
Yksi asia mikä köyhiä auttaisi olisi asiakasmaksulain 11§:n lyhentäminen, sekä se, että heille annettaisiin laskujen mukana ohjeet muutoksenhakuun ja maksuvapautuksen hakemiseen: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhanivehmaskangas/sairailla-vaikeuksia-paasyyllisia-vaikeuksiin-ovat-kappas-vaan-kansanedustajat/
(EOAK/7097/2021)
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ajatus. En tullut tuota niin pitkälle ajatelluksi. Mutta hyvä kun sinä otit asian esille. Ei tosiaankaan ole tarkoitus, että joka kunnassa tehtäisiin sama työ, vaan tarkoitus on, että kunnat oppivat toinen toisiltaan. Ensin voisi laajasti eri tahoista koostuva työryhmä laatia valtakunnallisen pienituloisuusohjelman ja -oppaan. Sitä voisi sitten kukin kunta ja hyvinvointialue täydentää omiin tarpeisiinsa sopivaksi. Valtakunnallisessa oppaassa voitaisiin keskittyä asioihin, jotka ovat koko maassa samalla tavalla. Etenkin Kelan tuottamat tuet ja palvelut ovat sellaisia. Pienituloisuusohjelmassa voitaisiin puolestaan keskittyä sellaisiin pienituloisten arkea helpottaviin keinoihin, joita voidaan käyttää kaikkialla Suomessa. Asiakasmaksun huojennus tai maksusta vapautus on todellakin hyvä keino helpottaa pienituloisten ihmisten elämää. Hyvä kun otit senkin esille. Ajattelin muokata tekstiä kommenttisi perusteella. Mainitsen toki se, että idea on tullut sinulta.
Ilmoita asiaton viesti