Kansainvälisen vammaisten päivän kunniaksi

Hyvää kansainvälistä vammaisten ihmisten oikeuksien päivää kaikille meille!

Olen Elina Nykyri, vantaalainen varavaltuutettu ja vammaisaktivisti. Olen myös puolueemme vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja puoluevaltuuston jäsen.

Vasemmisto julkaisi tänään johdon ja vammaispoliittisen työryhmän laatiman vammaispoliittisen ohjelman. Se löytyy sivulta https://vasemmisto.fi/vammaispoliittinen-ohjelma-2021/.

Vammaiset ovat maailman suurin vähemmistö. Meitä on noin 10-15 % väestöstä.  Suomessa meitä on ainakin 500 000. Vammaisuudesta johtuva tuen ja avun tarve on syytä erottaa iäkkään, sairaan tai lapsen tarvitsemasta avusta ja tuesta. Vammainen on sairas vain sairastaessaan esimerkiksi flunssaa.

Vammainen on yksilö ja aktiivinen toimija. Hän päättää itse asioistaan, eikä ole hoidon tai hoivan kohde. Hän käyttää muitakin kuin sote-palveluita. Hänen arkeensa vaikuttavat samat asiat kuin muidenkin. Valtaväestön tulisi kuunnella meitä ja päästä tutustumaan arkeemme.

Koska kapitalistinen talousjärjestelmä ei kunnioita ihmisoikeuksia, vaan arvostaa ihmisessä vain hänen kykyään tuottaa voittoa omistajille, kohtaa vammainen usein erityisiä vaikeuksia elämässään. Vammaisten tarvitsemien palveluiden ongelmat tulisi kartoittaa ja korjata. Meidän ei pitäisi joutua jatkuvasti taistelemaan saadaksemme välttämättömän avun. Parannettavaa on etenkin kuntoutus-, asumis-, kuljetus-, apuväline- ja tulkkauspalveluissa sekä tuetussa päätöksenteossa. Tarvitsisimme asiantuntevia palveluneuvojia- ja ohjaajia sekä selkokielistä tietoa palveluista ja niiden hakutavoista. On syytä suosia pysyviä päätöksiä määräaikaisten sijaan.

On puututtava vammaisiin kohdistuvaan syrjintään ja väkivaltaan. Se on yksi Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia. Kohtaamme muita enemmän väkivaltaa, häirintää, hyväksikäyttöä, epäinhimillistä kohtelua ja vapauden riistoa. Myös koskemattomuuden suojaamme loukataan muita useammin. Vammaisella naisella on 2–10 kertaa suurempi riski joutua väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi kuin muilla naisilla.

YK:n vammaissopimus turvaa vammaisten ihmisoikeudet ja on osa Suomen lakia. Se kieltää paikkomuutot, ja takaa vammaiselle oikeuden päättää itse missä, miten ja kenen kanssa hän asuu. Vammaissopimuksen mukaan meillä on muihin nähden yhtäläinen oikeus käyttää palveluita, opiskella, työllistyä sekä osallistua ja vaikuttaa asioihin.

Kuntien ja, tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden, on syytä ottaa käyttöön vammaisvaikutusten arviointi ja etsivä vammaistyö sekä huomioida vammaisten ihmisoikeudet ja esteettömyys ja saavutettavuus. Joka alueelle tulisi palkata esteettömyys- ja vammaisasiamiehet. Kannattaa kuunnella ja tukea vammais- ja potilasjärjestöjä ja myöntää vammaisneuvostoille hyvät vaikuttamismahdollisuudet.

Lopetetaan vammaispalveluiden kilpailuttaminen ja ikäsyrjintä. Kilpailuttaminen heikentää usein vammaisen hyvinvointia. 65 vuotta täyttänyt vammainen siirretään herkästi vanhuspalveluiden piiriin. Hänelläkin on kuitenkin laillinen oikeus saada kuntoutusta ja vammaispalveluita.

Vammaisten lasten ja nuorten on voitava käydä lähikoulua tai -päiväkotia ja saatava riittävästi tukea opintoihinsa. Tarvitaan erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia ja -avustajia sekä tuki-, pienryhmä- ja erityisopetusta.

Etenkin vammaisia lapsia, puhe- ja kehitysvammaisia sekä autismikirjon henkilöitä syrjivä henkilökohtaisen avun voimavararajaus tulisi poistaa vammaispalvelulaista. Rajauksen takia avustajaan ei ole oikeutta, jos ei tiedä millaista, ja miten toteutettua, apua tarvitsee. Henkilökohtaiselle avulle ei ole tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoa.

Vasemmistoliiton tulee pitää jatkossakin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten vammaisten, puolta.

On tärkeää äänestää 23.1.2022 pidettävissä sote-/aluevaaleissa. Niissä päätetään meidän kaikkien arkeen vaikuttavien sosiaali-, terveys-, palo- ja pelastuspalveluiden tulevaisuudesta. Sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät 1.1.2023 kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle, pois lukien Helsinki ja Ahvenanmaa.

Vielä on mahdollista asettua ehdolle sotevaaleissa. Ehdokkaan ei tarvitse olla sote-alan ammattilainen, vaan tarvitsemme kaiken ikäisiä ihmisiä kaikista ammatti- ja väestöryhmistä. Aluevaltuuston olisi hyvä olla edustava otos alueensa väestöstä. Nämä vaalit vaikuttavat erityisen paljon vammaisten arkeen.

Kaipaamme myös vammaisia ja heidän läheisiään ehdolle. Vammaisten asiat eivät tule esille, jollei edustajiamme valita päättäjiksi. Meillä on paljon ideoita palvelujärjestelmän kehittämiseksi. Suurkiitos jo ehdokkaaksi suostuneille. Olette demokratian sotureita.

Koska me vammaiset käytämme kaikkia palveluita, kuuluvat asiamme kaikkiin pöytiin. Esimerkiksi vammainen äiti käyttää usein neuvolan palveluita. Meidän on oltava itse tekemässä arkeemme vaikuttavia päätöksiä. Ei mitään vammaisuudesta ilman meitä vammaisia.

Vasemmiston tavoitteena on yhdenvertainen, saavutettava, esteetön ja ihmisoikeuksia kunnioittava Suomi. Maa, jossa vammainenkin voi elää hyvää elämää ja päättää itse asioistaan ja toimia ja vaikuttaa. Vammaisenkin on voitava olla mahdollista toimia niin yrittäjänä tai työntekijänä kuin päättäjänä tai virkamiehenä.

Kaikilla meillä tulee olla oikeus hyvään elämään ja toimiviin sote-palveluihin. Puolustetaan sote-alan työntekijöitä, lähipalveluita ja julkista palvelutuotantoa. Kaikkialla tulisi huomioida ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Suomeen tulisi perustaa vammaisasiavaltuutetun virka.

• mukaelma Vasemmiston kansainvälisen vammaisten päivän keskustelutilaisuudessa Elina Nykyrin pitämistä puheenvuoroista 3.12.2021.
• Tilaisuudessa keskustelivat Elina ja kansanedustaja Merja Kyllönen.
• Voit katsoa koko keskustelutilaisuuden sivulta https://www.facebook.com/vasemmisto/videos/1130397207498745 .