Kehitys- ja puhevammaisten sekä autismikirjon henkilöiden tarvitsemat palvelut turvattava sote-uudistuksessa!

Jos, ja kun tulen, valituksi aluevaltuuston, niin lupaan, vammaisaktivistina ja itse vammaisena henkilönä, huolehtia erityisryhmien, kuten kehitys- ja puhevammaisten ja autisminkirjon henkilöiden, palveluista! Toki teen tuota vaikuttamistyötä yhdessä muiden päättäjien kanssa!

Aluevaaleissa on mielestäni puhuttu liian vähän vammaispalveluista ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Etenkin kuurojen, kehitys- ja puhevammaisten ja autisminkirjon henkilöiden tarvitsemista palveluista on puhuttu näissä vaaleissa liian vähän.

Palveluiden saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on paljon kehitettävää. Kaikilla ihmisillä, myös erityisryhmiin kuuluvilla, on oltava oikeus sote-keskuksista saataviin peruspalveluihin. Sosiaali-, pelastus- ja terveyspalveluiden pitäisi olla helposti saavutettavia ja niitä on tarjottava yhdenvertaisesti kaikille asukkaille, myös erityisryhmiin kuuluville. Tässä on tulevilla hyvinvointialueilla paljon tehtävää.

Hyvinvointialueiden on otettava huomioon toiminnassaan ja viestinnässään esteettömyys, saavutettavuus ja selkokielisyys. Alueiden pitää myös panostaa palveluohjaukseen ja -neuvontaan. Helppokäyttöisillä verkkopalveluilla ja selkokielisellä viestinnällä parannetaan palveluiden saavutettavuutta ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Kaikilla pitäisi olla oikeus saada tietoa selkokielisesti eli ymmärrettävällä tavalla.

Vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ongelmat pitää kartoittaa ja korjata. Kehitys- ja puhevammaisten sekä autismikirjon henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut on turvattava kaikilla hyvinvointialueilla. Erityisesti on panostettava palveluohjauksen ja -neuvonnan sekä tulkkaus-, kuljetus- ja apuvälinepalveluiden ja henkilökohtaisen avun toimivuuteen. Edellä mainituilla palveluilla on suuri merkitys ihmisen itsemääräämisoikeuden kannalta.

Vammaiset ihmiset tarvitsevat läpi elämän palveluja osallistuakseen ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan. Heidän tarpeitaan ei saa unohtaa, kun hyvinvointialueita valmistellaan. Peruspalvelujen osaamista tulee kasvattaa ja kehittää.

Monet kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon henkilöt tarvitsevat moniammatillista erityisosaamista vaativia erityispalveluja. Kehitys- ja puhevammaisilla ja autismikirjon henkilöillä on tarpeita, joihin yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät vastaa. Tarvitaan vahvaa moniammatillista osaamista, jolla tuetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia asua ja elää lähiyhteisöissä.

Palvelujen jatkuvuus on turvattava siirtymävaiheessa. Sote-uudistuksen yhteydessä vaativan tason vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto siirtyy lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden hoidettaviksi ja palvelutarjonta myös tällä sektorilla täytyy rakentaa uudestaan.

Vammaiset ihmiset, esimerkiksi kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon ihmiset, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Heidän osallisuutensa onkin turvattava hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja hallinnossa. Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten ja heitä edustavien potilas- ja vammaisjärjestöjen ääntä on kuunneltava aidosti hyvinvointialueella. Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tulee olla edustettuna erilaisissa hyvinvointialueen työryhmissä, palvelujen suunnittelussa ja vammaisneuvostoissa. Vammaisneuvostoille tulee myöntää läsnäolo- ja puheoikeus hyvinvointialueen valtuuston, lautakuntien ja hallituksen kokouksissa.

Hyvinvointialueiden on turvattava työntekijöiden saatavuus erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tarvitsemissa palveluissa. Niiden on myös varmistettava, että työntekijöillä on tarvittava osaaminen. Lisäksi on ohjattava lisäresursseja koronapandemian aikana syntyneen palveluvajeen purkamiseen erityisryhmien tarvitsemissa palveluissa.

Vaativan tuen palveluissa kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Hyvinvointialueen olisikin tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. On tärkeää muun muassa huolehtia tuen tarpeiden tunnistamisesta mahdollisimman varhain. Myös koulunkäynninohjaajien ja -avustajien riittävyydestä on syytä huolehtia.

Kuntien, järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyölle on luotava rakenteet. Hyvinvointialueilla pitää hyödyntää vammais- ja potilasjärjestöjen osaamista. Hyvinvointialueelle on nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa yhteistyöstä järjestöjen kanssa.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemien elinikäisten palveluiden, kuten asumispalveluiden, kilpailuttaminen tulee lopettaa. Kilpailutukset ovat heikentäneet etenkin erityisryhmiin kuuluvien hyvinvointia. Pakkomuutot tulee myös kieltää. YK:n vammaissopimus toteaa, että vammaisen ihmisen on voitava itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.

Vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuoltoon kuuluvat palvelut on syytä keskittää moniammatillisiin osaamiskeskuksiin. On syytä hyödyntää etä- ja puhelinvastaanottoja, kotikäyntejä ja toimipisteiden välillä kiertäviä ammattilaisia. Asiakkaat eivät silloin joudu matkustamaan pitkiä matkoja, työntekijöiden erityisosaaminen kehittyy ja monimammattillinen yhteistyö helpottuu. Otetaan mallia kotisairaanhoidosta. Osaamiskeskuksen työntekijä voisi tehdä kotikäyntejä tai kiertää alueen eri toimipisteissä. Sosiaalityöntekijä voisi esimerkiksi ottaa asiakkaita vastaan yhtenä päivänä Myyrmäessä, toisena Keravalla ja kolmantena Tikkurilassa.

Aluevaaleissa päätetään myös työtoiminnasta. Työhönvalmentajia on palkattava lisää ja työtoiminnan epäkohdat on kartoitettava ja korjattava. Ketään ei saisi pitää työtoiminnassa vuodesta toiseen, vaan työtoiminnan tulisi johtaa palkkatyöhön työllistymiseen. Kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan työtoimintaan osallistumisesta. Työtoiminnan tulisi olla sisällöltään mielekästä.
Myös vammaisella ihmisellä, joka ei tiedä millaista ja miten toteutettua apua hän tarvitsee, tulisi olla oikeus avustajaan. Henkilökohtaiselle avulle ei ole tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoa. Ketään ei saa pakottaa toimimaan avustajan työnantajana, mutta se on mahdollistettava sitä haluaville ja siihen kykeneville.

Tulee parantaa henkilökohtaisten avustajien palkkausta ja työterveyshuoltoa ja kehittää henkilökohtaisten avustajien koulutusta. On myös tuettava nykyistä paremmin avustajien työnantajia. Työnantaja tarvitsee kunnollisen perehdytyksen.

Jos ja kun tulen valituksi aluevaltuustoon, lupaan puolustaa niiden ihmisten oikeuksia, jotka tarvitsevat vammaispalveluja ja/tai kehitysvammaisten erityishuoltoa. Emme saa unohtaa erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä!!

#Aluevaalit #Sotevaalit #Elina2022 #286 #VantaaJaKerava #Vasemmisto #Sote @Kehitysvammaliitto

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu