Ethän kiusaa – siitä jää elinikäiset arvet! Kiusaamista, syrjintää ja väkivaltaa ei pidä koskaan hyväksyä.

Kiusaamista, väkivaltaa ja syrjintää ei saa vähätellä! Sille on oltava nollatoleranssi. 

Kiusaamista, väkivaltaa ja syrjintää ei saa koskaan vähätellä. Vastuu on viime kädessä aikuisilla. Yksikin syrjintä-, kiusaamis- tai väkivaltatapaus lasten ja nuorten keskuudessa on osoitus siitä, että aikuiset ovat epäonnistuneet. Kiusaamiseen, väkivaltaan ja syrjintään puuttuminen ei ole yksinkertaista. On hyvä, että viime aikoina asiasta on puhuttu paljon, eduskuntaa myöten. Aikuisten tulee puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan välittömästi, eikä se onnistu ilman moniammatillista yhteistyötä ja yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Kiusaaminen tai väkivalta jättää elinikäiset arvet. Ketään ei saa syrjiä, pahoinpidellä tai kiusata.

Tekijä on aina vastuussa teoistaan. 

Aikuisten on tehtävä lapsille ja nuorille selväksi, että tekijä on aina yksin vastuussa teostaan. Syy ei ole koskaan uhrin. Kaikille lapsille ja nuorille on syytä turvata opiskelurauha. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee tehdä järjestelmällistä ja pitkäjänteistä kiusaamisen ja väkivallan vastaista työtä. On tärkeää nähdä lapsi ja nuori hänen vahvuuksiensa kautta. Ei saa antaa kenellekään pelkästään negatiivista palautetta.

Tulee panostaa kiusaamisen, väkivallan ja syrjinnän ennaltaehkäisyyn. 

On syytä panostaa ennaltaehkäisyyn. Tulee ohjata lisää resursseja lastensuojeluun, oppilas- ja opiskelijahuoltoon, nuorisotyöhön, neuvoloihin, sosiaali-, terveys-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin sekä kodin ja koulun/oppilaitoksen yhteistyöhön. On syytä lisätä sekä koulujen ja oppilaitosten sisällä että niiden ulkopuolella tehtävää erityisnuorisotyötä (ml. etsivä nuorisotyö).

Kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava riittävästi aikuisia.

Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla tarpeeksi opettajia, erityisopettajia, kuraattoreja, psykologeja, lääkäreitä ja terveydenhoitajia, koulunkäynninohjaajia, erityisnuorisotyöntekijöitä ja kouluavustajia. Vantaa on palkannut yläkouluihin ja ammattikoulu Variaan erityisnuoristyöntekijöitä, vahtimestareita sekä 22 maahanmuuttajaoppilaiden ja heidän perheidensä kanssa työskentelevää ohjaajaa. Silti Vantaan on syytä panostaa vielä enemmän koulutukseen ja sivistykseen.

Kiusaamisella tai väkivallalla voi olla vakavia seurauksia uhrin elämälle. 

Oppilaille tulee kertoa, että kiusaamisella ja väkivallalla on vakavia seurauksia uhrin koko loppuelämään. Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa. Täysi-ikäinen saattaa joutua kiusaamisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen. On muistettava, että aikuisetkin saattavat kiusata, syrjiä tai olla väkivaltaisia. Jos kiusaa jotakuta lapsena tai nuorena, saattaa kiusat aikuisenakin.’

Hyvä yhteishenki ehkäisee väkivaltaa ja kiusaamista. 

Jos ryhmässä on hyvä yhteishenki, niin siellä tuskin esiintyy kiusaamista ja väkivaltaa. Yhteishenkeen tuleekin kiinnittää huomiota läpi vuoden. On syytä tehdä yhteinen sopimus siitä, ettei ryhmässä hyväksytä syrjintää, kiusaamista ja väkivaltaa. On syytä myös keskustella siitä, mitä voi tehdä, jos huomaa jonkun olevan väkivaltainen tai jotakuta kiusattavan. On tärkeää kertoa asiasta opettajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Lisäksi tulee mahdollisuuksien mukaan puolustaa uhria. Sivustakatsojan rooli on tärkeä. Kenenkään ei pidä rohkaista tekijää.

Opettajat tarvitsevat työhönsä moniammatillista tukea. 

On ikävää, että kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttuminen on arkea opettajan työssä. Opettajalla on oltava mahdollisuus saada moniammatillista tukea työhönsä. Hänellä on oltava mahdollisuus tarpeen vaatiessa konsultoida erityisopettajaa, psykologia, erityisnuorisotyöntekijää, kuraattoria tai lääkäriä. Opettajat tarvitsevat koulutusta kiusaamiseen, väkivaltaan ja syrjintään puuttumisessa. Opetushenkilökunnan lisäksi moniammatillista tukea tarvitsevat uhrit ja tekijät sekä heidän huoltajansa.

Ryhmän tulee olla kohtuullisen kokoinen. 

Opetusryhmät eivät saa olla liian suuria. Suuressa ryhmässä ei ole opiskelurauhaa, ja yksittäisen oppilaan tarpeet voivat jäädä huomiotta. Opettaja ei suuressa ryhmässä välttämättä huomaa kaikkea mitä tapahtuu. Avoimet oppimisympäristöt eivät ole paras mahdollinen vaihtoehto oppilaiden keskittymiskyvyn kannalta.

Vähemmistöjen edustajia tulee kutsua vierailuille kouluihin ja oppilaitoksiin.

Erilaiselta näyttävät oppilaat joutuvat muita herkemmin kiusatuksi. THL:n laatimat säännöllisesti toteutettavat kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet, että toimintakykyrajoitteisella nuorella on muihin verrattuna kolmekertainen riski joutua kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi.  Siksi kouluihin ja oppilaitoksiin on syytä kutsua eri vähemmistöjen edustajia vierailuille. Vierailijoiksi voidaan kutsua esim. saamelaisia, romaneja, pitkäaikaissairaita, vammaisia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ja maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Vierailijoiden on syytä puhua myös oppilaiden vanhemmille. Esimerkiksi vammaisuus tulee tehdä tutummaksi lapsille ja nuorille.

Erityiseen tukeen tulee panostaa riittävästi. 

Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava tarvitsemansa tuki opinnoissaan. Oppimisen erityiseen tukeen tulee ohjata tarpeeksi resursseja. Jos tiedetään, että oppilas tulee tarvitsemaan erityistä tukea, on hänen tuen tarpeensa kartoitettava etukäteen ja suunniteltava yksilöllisesti. Jos ryhmässä on yksi tai useampi erityistä tukea tarvitseva oppilas, on ryhmän oltava tavallista pienempi. Ryhmässä on oltava tarpeeksi koulunkäynninohjaajia ja/tai kouluavustajia. Joskus ryhmässä tarvitaan useampi opettajakin.

Yleisopetuksen lisäksi tarvitaan tukiopetusta sekä pienryhmä- ja erityisopetusta.

Kaikki eivät pysty opiskelemaan yleisopetuksessa. Myös tukipetusta sekä pienryhmä- ja erityisopetusta tarvitaan. Oppilas saattaa pystyä opiskelemaan yhtä ainetta yleisopetuksessa, mutta saattaa tarvita toisessa aineessa pienryhmä- tai erityisopetusta. Inkluusio ei saa olla säästökeino. Sille on taattava riittävät resurssit. Vantaalla tarvitaankin välittömästi lisää resursseja erityiseen tukeen.

Aikuiset tarvitsevat tehokkaampia keinoja puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan. 

On muistettava, että lainsäädäntö asettaa rajat sille, miten kiusaamiseen ja väkivaltaan voidaan puuttua. Aikuisilla pitäisi olla käytössään nykyistä tehokkaampia puuttumiskeinoja. Pelkät rangaistukset, muistutukset ja jälki-istunnot eivät riitä. Tarvittaessa tekijän, ei uhrin, pitää vaihtaa ryhmää tai siirtyä väliaikaisesti etäopetukseen. Koska tämä nykylain mukaan vaatii oppilaan vanhempien hyväksynnän, niin usein kiusattu vaihtaa ryhmää. Jos tekijä vaihtaa ryhmää, saattaa hän jatkaa uudessa ryhmässä kiusaamista tai väkivaltaa.

On tärkeää, että vanhemmat kysyvät säännöllisesti lapsiltaan, miten he voivat. Jos oma lapsi tai nuori on kiusaaja, voi häneltä kysyä, miksi hän haluaa pahaa toiselle ihmiselle. Vastuu on sekä koulun että kodin.

Kuntien on syytä ottaa käyttöön harrastustakuu. 

Kaikilla lapsilla ja nuorilla on oltava mielekästä tekemistä vapaa-aikana. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava vanhempien lisäksi ainakin yksi turvallinen aikuinen, johon hän luottaa. Tarjolla tulee olla myös maksuttomia harrastuksia. Myös pienituloisten perheiden lapsilla ja nuorilla pitää olla mahdollisuus harrastaa. On syytä ottaa käyttöön harrastustakuu. Se tarkoittaa sitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus yhteen koulupäivän yhteydessä toteutettavaan kunnan kustantamaan harrastuksen.

Lyhyesti

Kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisy on monimutkaista, eikä siihen ole helppoja vastauksia. Kiusaamista ja väkivaltaa voidaan mielestäni vähentää mm. seuraavasti:1) Turvaamalla se, että kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa on riittävästi opettajia, erityisopettajia, kouluavustajia, koulunkäynninohjaajia, erityisnuorisotyöntekijöitä, kuraattoreja ja psykologeja. Joskus yhdessä ryhmässä tarvitaan useampaa opettajaa. 2) Panostamalla nykyistä enemmän opiskelija- ja oppilashuoltoon (kuraattorit, psykologit, lääkärit ja terveydenhoitajat), sosiaali-, mielenterveys-, päihde- ja terveyspalveluihin, nuorisotyöhön, lastensuojeluun sekä neuvoloihin. 3) Kohtuullistamalla ryhmäkokoja. 4) Lisäämällä sekä kouluissa/oppilaitoksissa että niiden ulkopuolella tehtävää erityisnuorisotyötä. 5) Turvaamalla erityisen ja tehostetun tuen riittävät resurssit. Paitsi yleisopetusta, on oltava tarjolla myös tukiopetusta sekä pienryhmä- ja erityisopetusta. 6) Kouluttamalla koulujen ja oppilaitosten työntekijät puuttumaan tehokkaammin kiusaamiseen ja väkivaltaan. 7) Panostamalla läpi vuoden ryhmäytymistä edistävään toimintaan. 8) Tehostamalla kodin ja koulun välistä yhteistyötä. 9) Antamalla kiusaajille ja väkivallantekijöille nykyistä kovempia rangaistuksia. 10) Välttämällä opettamista avoimissa oppimisympäristöissä. 11) Ottamalla käyttöön harrastustakuu. Se tarkoittaa lapsen tai nuoren oikeutta yhteen maksuttomaan koulupäivän yhteydessä järjestettävään harrastukseen. Lisäksi: 12) Tarvitaan lakimuutos. Aikuisilla on oltava käytössään enemmän keinoja puuttua väkivaltaan ja kiusaamiseen. Kiusaaja tai väkivallantekijä on oltava mahdollista tarvittaessa pakottaa vaihtamaan ryhmää. Hänet on myös oltava mahdollista siirtää väliaikaisesti etäopetukseen.

#Kiusaaminen, #Syrjintä, #Väkivalta, #Koulutus, #Sivistys,#Elina2021, #Kuntavaalit2021, #Vasemmisto, #Vantaa

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu