Korona-aika on haastavaa, mutta selviämme siitä yhdessä toimien!

Koronaviruksen tulo maailmaan muutti paljon arkea. Olemme Suomessa pärjänneet olosuhteisiin nähden hyvin.

Olemme eläneet koronaviruksen ja erilaisten rajoitusten takia poikkeuksellisen raskasta aikaa jo runsaan vuoden. Moni on koronan vuoksi menettänyt henkensä tai sairastunut vakavasti. Joudumme suojautumaan ihmisten parissa liikkuessamme ja välttämään ”turhia” sosiaalisia kontakteja. Maailma ei tule koskaan olemaan kuin ennen.

Koronapandemian takia meille on kertynyt hoito-, hoiva- ja opetusvelkaa. Meistä moni on yksinäinen ja voi huonosti. Mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä lähisuhdeväkivalta ovat selvästi yleistyneet. Työttömyys, etenkin nuorisotyöttömyys, on räjähtänyt käsiin.

Suomi on kuitenkin pärjännyt olosuhteisiin nähden hyvin verrattuna moneen muuhun maahan, niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Tästä kiitos sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstölle sekä päättäjille, esimerkiksi hallitukselle ja eduskunnalle. Jälkiviisaus on aina helppoa. Tämä on uusi tilanne meille kaikille. Opimme koko ajan uutta pandemioiden hoidosta ja niihin varautumisesta.

Erityisen raskasta aikaa tämä on haavoittuvassa asemassa oleville ja riskiryhmäläisille, kuten lapsille, nuorille, ikäihmisille, pitkäaikaissairaille ja vammaisille. Riskiryhmäläiset ovat joutuneet olemaan eristyksissä. Kaikki me vammaiset emme kuitenkaan kuulu riskiryhmään.

Me vammaiset olemme tottuneet sopeutumaan muutoksiin. Osaamme taistella oikeuksiemme puolesta. Voimme poistua kotoamme vain harvoin. Emme voi aina tehdä, mitä haluamme. Nyt myös vammattomat kokevat, miltä tuntuu, kun pääsee vain harvoin poistumaan kotoaan. Ei voi tehdä mitä haluaa. Joutuu olemaan kotona viikko- tai kuukausikaupalla. Ei voi tavata läheisiään, kuin haluaa.

Koska olen pitkäaikaissairas ja vammainen ihminen, en ole päässyt ennen koronaankaan liikkumaan yhtä helposti kuin moni muu. Silti tämä on ollut iso muutos elämässä. Se vaatii edelleen totuttelua. On ollut raskasta, kun en ole voinut nähdä rakkaita ystäviäni ja sukulaisiani. Viimeisen vuoden aikana olen nähnyt vain paria ystävääni, puolisoani ja avustajaani. Sosiaalinen elämäni on muuten tapahtunut pitkälti sosiaalisen median eri kanavissa ja puhelimessa. Tämä johtuu pitkälti siitä, että kuulun riskiryhmään.

Koronavirus ei ole hävinnyt mihinkään.

Koronavirus ei ole hävinnyt Suomesta, vaan on erittäin pahana osassa maata. On edelleen muistettava hyvä hygienia ja suojavarusteiden, kuten maskien, oikea käyttö.

Luonto kiittää, sillä matkustamme aiempaa vähemmän. Olemme oppineet hyödyntämään tietotekniikkaa paremmin. Luonto ja ihmiset ovat rahaa tärkeämpiä. Tuetaan toisiamme.

Koronaviruksen takia ihmiset matkustavat aiempaa vähemmän, ja liikenteen päästöt ovat vähäisempiä. Etätöitä tehdään paljon. Luonto kiittää. On myös hienoa, että olemme oppineet arvostamaan luontoa, luonnossa liikkumista ja läheisiä ihmissuhteita. Emme saa unohtaa ottamaamme digiloikkaa. Meidän pitää hyödyntää tietotekniikan mahdollisuuksia tulevaisuudessakin. Ihmiset ja luonto ovat rahaa tärkeämpiä. Terveys on rahaa tärkeämpi. Pienestäkin voi olla onnellinen. Tuetaan toinen toistamme.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee toimia poikkeuksellisina aikoinakin. Kriisissä on tuettava etenkin heikommassa asemassa olevia. Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus välttämättömään hoitoon.

Kaikilla on poikkeuksellisina aikoinakin oikeus välttämättömään huolenpitoon. Lait ja asetukset ovat voimassa koronan jyllätessäkin. Kunnilla on edelleen velvollisuus huolehtia asukkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollosta. Meillä kaikilla, meillä vammaisillakin, on kaikissa oloissa oikeus tarvitsemiimme palveluihin, kuten henkilökohtaiseen apuun sekä asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalveluihin. YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus velvoittaa kuntia kriisiaikanakin.

Kuntien on lakattava alibudjetoimasta hyvinvointipalveluihin.

Nyt on aika elvyttää, ei leikata. Kuntien on syytä panostaa koronapandemian aikana kertyneen hoito-, hoiva- ja oppimisvelan purkamiseen sekä mielenterveys-, päihde- ja työllisyyspalveluihin.

Nyt kuntien on aika valtion lailla elvyttää. Tulee panostaa hyvinvointipalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssit olivat maassamme riittämättömät jo ennen kuin koronavirusta esiintyi. Kuntien on lakattava alibudjetoimasta hyvinvointipalveluihin. Ihmisten hyvinvointipalveluista ei voi tinkiä.

Koronapandemian takia kunnissa on kertynyt runsaasti hoiva-, hoito- ja oppimisvelkaa. Ihmisten pahoinvointi on selvästi lisääntynyt. Erityisesti lapset, nuoret ja opiskelijat voivat huonosti. Lapset ja nuoret ovat jääneet opinnoissaan jälkeen. Odotusajat palveluihin ovat kasvaneet selvästi.

Koronapandemian vuoksi ihmisten matalan kynnyksen avun ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on kasvanut. Työttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti.  Ihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmat, muidenkin kuin lasten ja nuorten, ovat räjähdysmäisesti yleistyneet. Nyt kuntien olisi tärkeää panostaa mielenterveys- ja työllisyyspalveluihin sekä hoito-, hoiva- ja oppimisvelan purkamiseen.

Valtaosa kunnista teki viime vuonna hyvän tuloksen. Siitä huolimatta kunnat saattavat tarvita valtiolta lisätukea.

Valtio myönsi kunnille viime vuonna koronan takia lisätukea noin 1.4 miljardia euroa. Sen ansiosta viime vuonna vain 27 kunnan tulos oli negatiivinen. Taas toissa vuonna 227 kunnan tulos oli negatiivinen. Kunnat saattavat viime vuoden hyvästä tuloksesta huolimatta tarvita esimerkiksi koronan takia kertyneen hoito-, hoiva- ja oppimisvelan purkamiseen lisätukea valtiolta. Kuntien viime vuonna valtiolta saama koronatuki ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia koronasta johtuvia kuluja. Valtion mahdollisen lisätuen on syytä olla korvamerkittyä.

Vantaa teki viime vuonna voittoa. Ensi vuosi näyttääkin valoisalta. Miksi ensi vuonna pitäisi taloutta sopeuttaa 20 miljoonalla eurolla?

Vantaan kaupunki teki vuonna 2020 voittoa yli 50 miljoonaa euroa. Valtiolta saadun koronatuen ja erilaisten säästöjen ansiosta. On arvioitu, että Vantaa voi halutessaan viime vuoden säästöillä purkaa koronan takia kertyneen hoito-, hoiva- ja oppimisvajeen. Lisäksi Vantaan on syytä panostaa työllisyyteen sekä sosiaali-, terveys-, koulutus-, mielenterveys-, päihde-, kulttuuri- ja liikuntapalveluihin sekä nuorisotyöhön.

Ensi vuodelle Vantaalle suunnitellut 20 miljoonan euron säästöt voidaan mielestäni perua. Tekihän Vantaa viime vuonna positiivisen tuloksen. Säästöt merkitsisivät palveluiden leikkauksia, veronkorotuksia, lainan ottamista ja/tai asiakasmaksujen korotuksia.

Kuntien olisi syytä panostaa työllisyyteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä hoito-, hoiva- ja oppimisvajeen purkamiseen. Se on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää.

Matalan kynnyksen palveluita pitäisi kunnissa olla enemmän tarjolla. Ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattavaa. Se parantaisi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, ja toisi kunnalle säästöä. Laadukkaat ennaltaehkäisevät palvelut ovat myös yksi kunnan veto- ja pitovoimatekijöistä.

Kuntalaisilla tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus päästä kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluiden piiriin. Laadukkaat ja edulliset kulttuuri-, taide- ja liikuntapalvelut ovat yksi kunnan veto- ja pitovoimatekijöistä. Kuntien on syytä tukea järjestöjä aiempaa enemmän.

Etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee panostaa.

Jos emme toimi nyt, on edessämme mielenterveys- ja päihdeongelmien pommi. Kuntien tulee satsata hyvinvointipalveluihin, kuten koulutus-, sivistys-, nuoriso- ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. On syytä ottaa mallia Helsingistä. Helsinkiläinen voi saada noin 20 psykoterapiakerran palvelusetelin, jos hän ole oikeutettu Kelan psykoterapiaan.

Kuntien on jatkossakin turvattava järjestöjen toimintaedellytykset.

Järjestöt tarjoavat jäsenilleen sellaista tietoa ja tukea, jota ei saa muualta. Niistä yksi tärkeimpiä on vertaistuki.

Sote-palveluiden yksiköiden tulee ryhtyä purkamaan jonoja ja varautua mahdolliseen koronan jälkeen tapahtuvaan asiakasryntäykseen. Kunnat tulevat tarvitsemaan tähän valtion tukea.

Moni asiakas on siirtänyt tai perunut sosiaali- ja terveydenhuollon aikansa, koska on pelännyt saavansa käynniltä koronan. Koska sosiaali- ja terveydenhuollossa jouduttiin siirtämään resursseja koronapotilaiden hoitoon, peruivat asiakkaiden lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt itse jo varattuja aikoja.

Hoito- ja hoivajonot olivat pitkiä jo ennen koronaa, ja ne ovat nyt vielä pidempiä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee purkaa hoitojonoja. Tulee myös varautua mahdolliseen koronan helpotettua alkavaan asiakasryntäykseen. Ihmiset saattavat hakeutua hoitoon runsain joukoin.

Ihmisten pitkäaikaissairaudet ovat pahentuneet, kun niitä ei ole hoidettu. Aiemmin kiireettömiksi luokitelluista leikkauksista on nyt tullut kiireellisiä, kerrotaan terveydenhoidosta. Se on huolestuttavaa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa apua hakee, sitä helpompaa ja edullisempaa on ongelman hoitaminen. Menkää siis teille varatuille ajoille, ja hakeutukaa hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

On turvallista käyttää palveluita, jos henkilöstöllä on käytössään hyvät suojavälineet.

On äärimmäisen tärkeää asiakkaiden ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuudentunteen kannalta, että henkilöstöllä on käytössään hyvät suojautumisvälineet.

Koronan takia on monen vammaisen, ikäihmisen ja pitkäaikaissairaan kunto laskenut. On kertynyt kuntoutusvelkaa. Liikunta- ja kuntoutuspalveluihin panostaminen onkin äärimmäisen tärkeää.

Etenkin ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten terveys ja kunto on huonontunut koronapandemian aikana. He viettävät koronan takia nyt enemmän aikaa kotona ja liikkuvat normaalia vähemmän. He ovat myös saaneet vähemmän kuntoutusta kuin aiemmin. On kertynyt ns. kuntoutusvelkaa. Kuntien ja Kelan tulee panostaa kuntoutus- ja liikuntapalveluihin, etenkin erityisliikuntaan.

Koska monessa kunnassa uimahallit ovat kiinni, ei allasterapiaan meno ole kaikkialla mahdollista. Monen vammaisen ihmisen toimintakyvyn ja terveyden kannalta allasterapia on kuitenkin todella tärkeää. Altaassa voi toimintakykyrajoitteinen ihminen tehdä paljon sellaista mitä ei kuivalla maalla pysty tekemään.

Ihmisen kuntoutus- tai terapiajaksoa ei saa keskeyttää koronan takia. Joskus kuntoutuksen keskeyttäminen voi jopa olla hengenvaarallista. On edelleen oltava mahdollista saada etäterapiaa, taikka käydä paikan päällä. Myös kotikäyntien tulee olla mahdollisia. Etäterapia ei sovi jokaiselle. Joskus terapeutin paikalla olo on välttämätöntä. Terapeutin on huolehdittava riittävästä suojautumisesta ja laitteiden ja välineiden hyvästä puhdistamisesta.

Hyvinvointipalveluissa on oltava jatkuvasti tarpeeksi henkilökuntaa. Se vaatii panostuksia kunnilta.

Kuntien tulee turvata se, että hyvinvointipalveluissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa, kotihoidossa- ja palveluissa, laitoksissa sekä asumisyksiköissä ja palvelutaloissa, on kriisiaikoinakin tarpeeksi henkilökuntaa. Erityisen huolissamme olemme yksityisten palveluntuottajien yksiköistä. Kaikkien palveluntuottajien, yksityistenkin, tulee jatkuvasti varautua henkilökunnan tai asiakkaiden mahdolliseen koronaan sairastumiseen taikka karanteeniin joutumiseen. Yksikön johdon on mm. varmistettava, että sijaisia on koko ajan saatavilla.

On pidettävä huolta omaishoitajien terveydestä ja jaksamisesta.

Omaishoitajat ovat olleet koronapandemian aikana kovilla, kun päivä- ja työtoimintaa on ollut rajoitetusti tarjolla, eikä lakisääteisten vapaapäivien pitäminen ole ollut niin helppoa kuin aiemmin. Omaishoitajien jaksamiseen pitääkin kunnissa kiinnittää erityistä huomiota. Omaishoitajat tarvitsevat kriisiaikoina kunnilta lisätukea. Kaikilla vammaisilla, pitkäaikaissairailla ja ikäihmisiillä ei ole oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan, vaan he ovat täysin omaistensa avun varassa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät kunnat voi lakkauttaa kaikkea lyhytaikaishoitoa, vaan se on turvattava niille, ketkä sitä välttämättä tarvitsevat. Lyhytaikaishoito auttaa vammaisten ihmisten ja vanhusten omaishoitajia jaksamaan. Se myös turvaa vammaisten ihmisten ja vanhusten hoidon, jos omaishoitaja itse sairastuu vakavasti. Palvelutalot ja muut asumisyksiköt eivät voi siis kokonaan luopua lyhytaikaisista hoitojaksoista eli ns. intervallihoitojaksoista.

Omaishoitajia tulee arvostaa enemmän ja heidän tulee saada korkeampia palkkioita. Omaishoidontuesta tulee tehdä lakisääteinen ja yhdenmukaistettava omaishoidontuen myöntämiskriteerit.

Emme saa unohtaa ottamaamme digiloikkaa. Myös yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta on parannettava.

Emme saa unohtaa koronan takia ottamaamme digiloikkaa, kuten webinaareja tai etäkokouksia. Riskiryhmäläisten on voitava osallistua yhteiskuntaan. Samaan aikaan on myös parannettava yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

On ollut upeaa, kun on aiempaa enemmän mahdollisuuksia osallistua etänä erilaisiin tilaisuuksiin. Ei ole tarvinnut miettiä sitä, miten pääsee matkustamaan paikan päälle. Riittävätkö matka ja onko tilaisuus sellaisella paikkakunnalla, jonne saa matkustaa kuljetuspalveluita käyttämällä. Ei ole myöskään tarvinnut miettiä sitä, onko tapahtumapaikka esteetön.

Erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen on helpompaa, kun ei tarvitse mennä fyysisesti paikalle. Tämä ei saa kuitenkaan tulevaisuudessa tarkoittaa sitä, ettei tilaisuuden tarvitsisi olla esteetön. Paikan päälle menemisen tulee olla aina olemassa oleva vaihtoehto kaikille, myös vammaisille ihmisille. On upeaa, jos tulevaisuudessa ns. hybriditilaisuudet yleistyvät. Hybriditilaisuus on tilaisuus, johon voi osallistua etänä tai paikan päällä. Osallistuja voi siis itse valita, miten osallistuu.

Monet lapset, nuoret ja opiskelijat voivat huonosti. Myös poikkeuksellisina aikoina on oppilaalla oikeus saada tukea opintoihinsa. Opetushenkilökuntaa ei saa lomauttaa. On panostettava mielenterveys-, päihde-, nuoriso- ja oppilashuollon palveluihin.

Olen huolissani nuorten hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Iso osa korkea- ja toisen asteen opiskelijoista on joutunut olemaan nyt jo lähes vuoden etäopetuksessa. Nuoremmatkin ovat joutuneet olemaan satunnaisesti etäopetuksessa. Se on raskasta. Monen opinnot ovat tästä kärsineet. Toki jotkut ovat etäopetuksesta hyötyneetkin. Monessa kunnassa ovat lasten ja nuorten harrastukset jo jonkin aikaa olleet etänä. Nuoristalotkin ovat olleet kiinni. Nuorilla ei ole ollut paikkaa, missä tavata toisiaan.

Lapset, nuoret ja opiskelijat voivat huonosti. Oppilaitosten ja kuntien on nyt syytä panostaa lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja nuorisopalveluihin sekä oppilashuoltoon.

Opetushenkilökuntaa ei saa lomauttaa. Pikemminkin koulutukseen, sivistykseen ja oppimisen tukeen tulee panostaa enemmän kuin aiemmin. Koronan takia syntyneen oppimisvajeen purkaminen ei onnistu ilman lisäpanostuksia koulutukseen ja sivistykseen.

Olen erityistä tukea tarvitsevien, kuten vammaisten, lasten ja nuorten opetuksesta poikkeuksellisina aikoina. Erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevat lapset ja nuoret eivät näinä aikoina aina saa tarvitsemaansa tukea. Normaalistikin oppiville lapsille ja nuorille voi etäopiskelu olla haastavaa, saatikka niille nuorille, jotka tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa.

Erityinen tuki koronapandemian aikana. Terapeuttien ja tulkkien on päästävä tekemään työtänsä kouluissa ja päiväkodeissa.

On hienoa, että koulut ja päiväkodit tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kelan kanssa. Erilaiset terapeutit ja tulkit vierailevat tarvittaessa kouluissa ja päiväkodeissa kuntouttamassa erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria. Koulujen ja päiväkotien tiloissa annetaan mm. Kelan lääkinnällistä kuntoutusta, kuten fysio-, toiminta- ja puheterapiaa. Lisäksi kouluilla ja päiväkodeissa vierailee joskus tulkkeja, kuraattoreita ja psykologeja ja nuorisotyöntekijöitä. Lapset ja nuoret eivät siis aina matkusta terapeutin luokse, vaan terapeutti tulee heidän luokseen kouluun tai päiväkotiin. Silloin terapeutti pystyy näkemään sen, miten lapsi tai nuori toimii arkisessa ympäristössään.

Koronapandemian aikana on pitänyt välttää sosiaalisia kontakteja, ja siksi kaikki päiväkodit ja koulut eivät ole sallineet terapeuttien vierailuja tiloissaan. Tämä on hankaloittanut erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten arkea. He ovat joutuneet reissaamaan enemmän, ja ovat siksi väsyneet. Lisäksi tämä on hankaloittanut tulkkien sekä terapeuttien työtä ja oppilaiden vanhempien elämää. Vanhemmat ovat joutuneet kuskaamaan lapsiaan terapiaan. Joskus terapiaa voidaan antaa etänä, eli Internetin välityksellä. Niin ei kuitenkaan aina pystytä tekemään.

Tulkkien ja terapeuttien, esimerkiksi fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien, olisi tärkeää päästä vierailemaan kouluissa ja päiväkodeissa, riippumatta siitä paikkakunnan koronatilanteesta. Terapeutit ja tulkit ovat varmasti oppineet suojautumaan oikein koronalta. He osaavat pestä ja desinfioida käsiään riittävän usein sekä käyttää oikein suojautumisvälineitä. Lasten ja nuorten kanssa työtä tekevien tulisi päästä mahdollisimman nopeasti rokotukseen.

Kuntien antamat ohjeistukset eivät saa olla ristiriidassa lakien, asetusten eikä valtioneuvoston ja STM:n antamien ohjeistusten kanssa.

Kuntien antamat ohjeistukset eivät saa olla ristiriidassa lakien, asetusten sekä valtioneuvoston ja STM:n antamien ohjeistusten kanssa. Ohjeistukset eivät saa olla liian tiukkoja. Liian tiukat rajoitukset hankaloittavat mm. avustajien työtä.

Riskiryhmäläisten ja heidän kanssaan työskentelevien on päästävä helposti testeihin ja rokotuksiin.

Riskiryhmäläisten, heidän perheenjäsentensä ja heidän kanssaan työskentelevien tulisi päästä nopeasti rokotukseen. Riskiryhmäläinen ja hänen perheenjäsenensä olisi syytä rokottaa yhtä aikaa. Riskiryhmäläiset, heidän perheenjäsenensä sekä heidän kanssaan työtä tekevät olisi äärimmäisen tärkeää rokottaa heti, kun se on mahdollista.

Vammaisoikeudet korostuvat poikkeuksellisina aikoina. Vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa on päästävä mukaan päätöksentekoon, poikkeuksellisina aikoinakin.

Jukka Kumpuvuori ja Martin Scheinin toteavat: ”Vammaisoikeudet eivät poistu tai väisty kriisioloissa, vaan ne korostuvat. Perustellut rajoitukset palvelevat kaikkia, myös vammaisia henkilöitä. Huomioimalla vammaisoikeudet ja osallistamalla vammaiset henkilöt voidaan varmistaa terve yhteiskunta jatkossa, sisältäen edelleen oikeusvaltio- ja ihmisoikeusperiaatteet.” On hyvin tärkeää, että vammaiset ihmiset ja heidän omaisensa ovat mukana tekemässä päätöksiä, myös poikkeuksellisina aikoina. ”Ei mitään meistä vammaisista ihmisistä ilman meitä”.

Iso osa vammaisista ihmisistä kuuluu riskiryhmään. Vammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja heidän kanssaan työtä tekevien testaaminen ja rokottaminen on tärkeää.

Julkisuudessa on hyvin vähän puhuttu koronapandemian vaikutuksista meidän vammaisten ja perheidemme arkeen, terveyteen ja hyvinvointiin. Se on huolestuttavaa. Ei ole tiedostettu, että koronavirus on hengenvaarallinen monelle meistä. Iso osa meistä kuuluu riskiryhmään. Ovathan mm. neurologisia sairauksia sairastavat yksi riskiryhmistä. Meidän vammaisten läheiset ja kanssamme työskentelevät, kuten henkilökohtaiset avustajat, tuleekin testata pienistäkin koronaan viittaavista oireista. Meidän kanssamme työtä tekevät (mm. henkilökohtaiset avustajat) tulisi rokottaa mahdollisimman pian, etenkin alueilla, joilla koronapandemia on pahana. Meidät vammaiset ja meidän perheenjäsenemme olisi syytä rokottaa yhtä aikaa.

Kuntien on tarjottava eristyksissä eläville ihmisille lisäapua arkeen.

Eristyksissä ollessaan ihminen tarvitsee lisätukea arkeensa. Hän ei silloin pysty mm. käymään kaupassa ja apteekissa. Kuntien onkin taattava karanteeniin joutuneille ja karanteenin kaltaisissa oloissa eläville, kuten riskiryhmiin kuuluville, tarvittavat koti- ja muut palvelut. Kukaan ei saa jäädä heitteille. Eristyksissä elämisen on oltava käytännössä mahdollista riskiryhmäläisille. Ainakin niin kauan kuin riskiryhmäläiset on rokotettu. Tämä vaatii panostamista digi- ja etäpalveluihin.

Asumisyksiköiden tulee sallia asukkaiden omaisten ja erilaisten ammattilaisten vierailut, asukkaiden kunnon, toimintakyvyn, mielenterveyden ja hoidon laadun valvonnan varmistamiseksi. Oikea suojavarusteiden käyttö on tärkeää.

Kaikilla vammaisilla ihmisillä, myös ryhmämuotoisesti asuvilla, tulee olla poikkeuksellisina aikoinakin oikeus tarvitsemiinsa kuntoutus-, terapia- ja tulkkauspalveluihin ja henkilökohtaiseen apuun. Ammattilaiselta ei saa evätä pääsyä asumisyksiköihin ja palvelutaloihin, jos hän on oireeton. Asukkailta ei saa evätä asukkaiden tarvitsemaa kuntoutusta, tukea ja apua. Ryhmämuotoisesti asuvan on voitava tavata yksikön sisällä tai sen ulkopuolella omaistaan, jos sekä hän että omainen ovat oireettomia.

Moni asumisyksikkö ja palvelutalo sulki ovensa yksikön ulkopuolisilta ihmisiltä viime vuoden keväällä. Joskus asukkailta kiellettiin poistuminen talosta. Asukkaat eivät saaneet tavata läheisiään pitkään aikaan. Moni meistä vammaisista jäi vaille tarvitsemaansa tukea, turvaa ja kuntoutusta, koska henkilökohtaisten avustajia, tulkkeja ja terapeutteja estää pääsemästä paikalle. Yksiköiden antamat vierailu- ja poistumiskiellot on sittemmin todettu oikeudessa kyseenalaisiksi.

Asukkaiden on tärkeää tavata omaisiaan, terapeuttejaan, tulkkeja ja avustajiaan mielenterveytensä sekä kunnon, toimintakyvyn ylläpitämisen takia. Omaiset, terapeutit, avustajat ja tulkit ovat myös hyviä hoidon laadun valvojia. Asukkaan on voitava tavata läheisiään sekä yksikön sisällä että sen ulkopuolella. Tapaamisten on syytä olla muualla kuin asukkaiden yhteisissä tiloissa, esim. ulkona tai asukkaan omassa huoneessa tai asunnossa.

Ryhmämuotoisesti asuville ja heidän omaisilleen on syytä opettaa oikeat koronalta suojautumistavat. Asumisyksiköissä tulee myös siivota tehostetusti niin kauan kuin koronavirusta esiintyy maassamme. On tärkeää, että jatkossakin riskiryhmäläisten kanssa työskentelevät, kuten henkilökohtaiset avustajat, saavat tarvitsemansa suojavarusteet palveluntuottajiltaan, esimerkiksi maskit. Ryhmämuotoisesti asuvilla ja yksiköissä vierailevilla on oltava käytössään hyvät suojavarusteet. Asukkaita ja vierailijoita on opastettava niiden oikeassa käytössä.

Kaikki asumisyksiköissä asuvat eivät kuulu riskiryhmiin. Vammaisuus ei itsessään ole riski koronaviruksen vaikeamman muodon saamiselle. Iso osa vammaisista ihmisistä kuitenkin kuuluu riskiryhmään.

Vammaisuuden takia ei saa syrjiä ketään terveydenhoidossa.

Hyvä terveydenhoito on ihmisoikeus. Kaikilla Suomessa asuvilla pitää olla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada terveydenhoitoa. Ketään ei saa syrjiä vamman takia. Perustuslaissa on syrjintäkielto. Hyvä terveydenhoito kuuluu kaikille, myös meille vammaisille.

Vammaisuus saa olla peruste tehohoidon epäämiselle. Tehohoitoon pääsemisestä päättää aina hoitava lääkäri, ei yksikön omistava palvelutuottaja tai yksikön johto. Sosiaalialan koulutuksen saaneiden ei pitäisi joutua hoitamaan asumisyksiköissä vaikean koronan muodon saaneita asukkaita muiden töidensä ohessa. Heillä ei ole tähän koulutusta, eikä aikaakaan.

Vammaisilla ihmisillä on oikeus henkilökohtaiseen apuun poikkeuksellisina aikoinakin.

On monia vammaisia ihmisiä, joiden välttämättömästä huolenpidosta vastaa henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtainen avustaja auttaa vammaista ihmistä arkisissa toimissa, kuten kotitöissä, ruoanlaitossa, kaupassa käymisessä, pukeutumisessa, peseytymisessä, töiden teossa, opiskelussa, harrastuksissa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtainen apu on lakisääteinen eli subjektiivinen etu. Se tarkoittaa sitä, että henkilökohtaista apua on myönnettävä aina, kun vammainen ihminen sitä tarvitsee, riippumatta kunnan rahatilanteesta. Henkilökohtaista apua on saatava myös poikkeuksellisina aikoina.

Vammaisella ihmisellä on oltava oikeus kodin ulkopuoliseen henkilökohtaiseen avustajaan silloinkin, kun hän tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin.

Iso osa vammaisista ihmisistä asuu tavallisissa asunnoissa henkilökohtaisen avun turvin. He ovat siksi täysin riippuvaisia henkilökohtaisesta avusta. Vammaisen ihmisen on voitava käyttää kodin ulkopuolista avustajaa silloinkin, jos hän itse tai joku hänen perheestään on sairastunut koronaan tai joutuu karanteeniin. Silloin on vammaisen ihmisen avuntarve tavallista suurempi. Jos vammaiselle ihmiselle on myönnetty henkilökohtaisen avun tunteja, pitää hänellä näinä poikkeuksellisina aikoinakin olla oikeus henkilökohtaiseen apuun. Peruspalveluiden on toimittava.

Vammaisten ihmisten henkilökohtaiset avustajat ovat yhteiskunnan kannalta kriittinen ammatti.

Vammaisten ihmisten henkilökohtaisten avustajien lisäksi on olemassa monia muitakin ammatteja, joissa saattaa joutua toimimaan karanteeniin asetettujen tai koronaan sairastuneiden ihmisten kanssa. Henkilökohtaiset avustajat ovat STM:n mukaan yhteiskuntajärjestyksen kannalta kriittinen ammatti. Yhteiskunta on siis tunnustanut, etteivät vammaiset ihmiset pärjää ilman avustajiaan ja, että avustajat ovat hyvin tärkeitä kokon yhteiskunnan kannalta. Kuntien on pidettävä erityisen hyvää huolta vammaisten ihmisten kanssa työtä tekevien työturvallisuudesta. Mm. suojautumisvälineiden oikea käyttö ja käsien desinfiointi ovat tärkeitä.

Poikkeuksellisina aikoina tulee kunnan sallia samassa taloudessa asuvan omaisen toimimisen vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana.

Kuntien on syytä korona-aikana sallia se, että vammaisen henkilön avustajana toimii hänen perheenjäsenensä. On varsinkin hyvä välttää kodin ulkopuolisen henkilökohtaisen avustajan käyttämistä, jos vammainen itse tai joku hänen perheestään sairastuu koronaan tai joutuu karanteeniin. Normaalitilanteessahan samassa taloudessa asuva ihminen ei voi, ilman perusteltua syytä, toimia vammaisen ihmisen henkilökohtaisena avustajana.

Jos vammainen ihminen sairastuu koronaan, saattaa hän tarvita terveydenhuollon apua.

Jos vammainen ihminen sairastuu koronaan, saattaa hän tarvita terveydenhuollon palveluita. Hän ei välttämättä pärjää pelkällä kotiin annetulla tuella ja avulla. Voi ajatella, että vammainen voi käyttää yhä henkilökohtaista avustajaa, jos hänen oireensa ovat lieviä. Jos vammaisen ihmisen koronan oireet ovat vakavia, on hänen hyvä hakeutua sairaalahoitoon. Joskus vammainen ihminen saattaa tarvita sairastumisensa takia kotihoidon tai kotisairaalan apua. Kunnan palvelut ovat olemassa siksi, että niitä saa kuormittaa, kun kuntalaisen terveys ja hyvinvointi sitä vaatii.

Kuntien on toimitettava tarpeeksi suojautumisvälineitä vammaisille ihmisille sekä heidän perheilleen ja avustajilleen, ja opastettava niiden käytössä. Huolellinen käsien pesu ja desinfiointi on myös tärkeää.

Kunnan on hankittava meille vammaisille, meidän perheenjäsenillemme ja meidän kanssamme työtä tekeville tarpeeksi suojautumisvälineitä, kuten kertakäyttökäsineitä, essuja ja visiirejä, ja opastettava niiden käytössä. Suojautumisvälineiden oikea käyttö, käsien pesu ja desinfiointi ovat erityisen tärkeitä, jos vammainen itse tai joku hänen perheestään on karanteenissa tai sairastunut koronaan.

Koska henkilökohtaisesta avusta ei pidä koitua meille vammaisille lisäkuluja, pitää suojautumisvälineiden olla meille maksuttomia. On väärin, että jotkut kunnat korvaavat vain avustajiemme maskit, mutta eivät vastaa esimerkiksi avustajiemme tarvitsemien kertakäyttökäsineiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista.

Avustajat ovat ratkaisevassa asemassa vammaisten ihmisten sairastumisriskin minimoimisessa. Avustajan on voitava hoitaa yksin asioita vammaisen ihmisen puolesta.

Henkilökohtaisilla avustajilla on ratkaiseva rooli vammaisten ihmisten sairastumisriskin minimoimisessa. Monet vammaiset ihmiset kuuluvat riskiryhmään, koska mm. neurologiset sairaudet ovat yksi riskiryhmä. Näinä aikoina avustajan tuleekin olla erittäin huolellisia työssään.

Avustajan pitää pysyä mahdollisimman paljon kotonaan, välttää tarpeettomia lähikontakteja ja muistaa hyvä käsihygienia. On välttämätöntä, että avustajat suojautuvat kertakäyttökäsineillä ja suusuojilla ollessaan töissä ja liikkuessaan julkisilla paikoilla. Suojautumisvälineillä minimoidaan sekä vammaisten ihmisten että heidän avustajiensa riski sairastua.

Näinä aikoina meidän vammaisten, varsinkin riskiryhmäläisten, on hyvä välttää julkisissa tiloissa liikkumista. Siksi meidän onkin hyvä välttää julkisia paikkoja ja antaa avustajiemme hoitaa asioinnit puolestamme. Kuntien tulee se ymmärtää. Henkilökohtaisten avustajien on voitava käydä puolestamme esimerkiksi kaupassa, pankissa ja apteekissa. Kunnat eivät voi näinä aikoina vaatia, että me käymme avustajiemme kanssa aina yhdessä asioilla. Riskiryhmäläisten on viisasta välttää julkisissa tiloissa liikkumista.

Avustajien vaihtuvuuden tulee olla mahdollisimman pientä.

Avustajien vaihtuvuuden tulee olla niin pientä kuin mahdollista. On viisasta, että yksittäisellä avustajalla on mahdollisimman vähän eri työpaikkoja. Päivän aikana on tehtävä työtä yhdessä paikassa, jos suinkin mahdollista.

Riskiryhmäläisten kanssa työskentelevien on mentävä testiin ja jäätävä sairaslomalle pienistäkin koronan oireista, taikka, jos joku työntekijän perheenjäsenistä sairastuu tai altistuu koronalle. Jos vammaisen henkilökohtainen avustaja ei jostain syystä pysty tulemaan töihin, on viime kädessä kunnan järjestettävä avustajalle sijainen.

Jos riskiryhmäläisten kanssa työskentelevä, kuten henkilökohtainen avustaja, sairastuu tai joutuu karanteeniin, on hänen jäätävä pois töistä ja mentävä testiin. Vammaisella ihmisellä on oikeus saada avustajalleen sijainen, jos hänen vakituinen avustajansa ei pysty tulemaan töihin. Hän on esim. sairaana, vuosilomalla tai karanteenissa. Sijaisen järjestäminen on viime kädessä kunnan tehtävä, riippumatta siitä mikä on avun toteuttamistapa.

Jos vammainen henkilö toimii itse avustajansa työnantajana, on hänellä oikeus itse hankkia avustajalleen sijainen itse. Jos vammainen ihminen ei sijaista itse löydä, pitää kunnan auttaa. Kunta voi hankkia avustajan itse, ns. ostopalvelut, tai myöntää vammaiselle ihmiselle palvelusetelin.

Ei jätetä ketään yksin! Selviämme tästä vain yhdessä toimien.

Kriisiaikoina on äärimmäisen tärkeää, että tuemme toinen toisiamme. Meidän on tuettava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia. Me kaikki voimme auttaa. Ketään ei saa jättää yksin. Me selviämme tästä, mutta vain yhdessä toimimalla. Nyt on yhteiset talkoot.

Toivon, että ihmiset saadaan nopeasti rokotettua, ja uskallamme taas liikkua vapaammin. Toivon, että koronarokotteet ovat tehokkaita uusia virusvarianttejakin vastaan. Kunnan on pidettävä hyvää huolta kuntalaisten terveydestä ja jaksamisesta.

Lisätietoa ja lähteitä

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu