Kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan panostaminen on taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää!

Kuntien kannattaa panostaa kulttuuriin, taiteisiin ja liikuntaan. Se tuo säästöä.

Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen on hyvä keino lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä ennaltaehkäistä sairauksia ja mielenterveys- ja päihdeongelmia. Se tuo kunnalle säästöä.Se parantaa, tai ainakin ylläpitää, ihmisen toimintakykyä ja terveyttä. Tapaturmat ja kaatumiset vähentyvät, jos ihmiset harrastavat enemmän liikuntaa ja urheilua. Ihmiset pysyvät entistä kauemmin toiminta- ja työkykyisenä, jos hän on aktiivinen myös vapaa-ajallaan. Kuntalaisten liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamisen tukeminen on kunnalta yhdenvertaisuusteko.

Toki sosiaali- ja terveyspalveluillakin on oma tärkeä ja iso roolinsa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa ja ylläpitämisessä. En sitä lainkaan kiistä. Kuitenkin kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluilla on oma merkityksensä myös. Sen on koronapandemia osoittanut. Emme ole päässeet harrastusten pariin entiseen tapaan. Kulttuurista, taiteista ja liikunnasta ei kunnan ainakaan kannata leikata.

Harrastamisen Suomen mallin pyrkimys on parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsella ja nuorella on oltava oikeus ainakin yhteen maksuttomaan harrastukseen.

Hienoa, että Vantaa on yksi 112:sta harrastamisen Suomen mallia pilotoivista kunnista. Harrastamisen Suomen mallissa otetaan mallia Islannin tavasta tukea lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan. Islannissa on saatu malilla hyviä tuloksia. Esimerkiksi nuorten päihteidenkäyttö on selvästi vähentynyt.

Islannin malissa tuetaan lasten ja nuorten vanhempia heidän kasvatustyössään. Lapsille ja nuorille on Islannissa mm. asetettu kotiintuloajat. Vanhempia kannustetaan Islannissa viettämään enemmän aikaa lapsiensa kanssa. Lapsella tai nuorella on Islannissa oikeus yhteen maksuttomaan, itse valitsemaansa, harrastukseen.

Harrastamisen Suomen mallissa päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Mallissa taataan jokaisella lapselle ja nuorelle mahdollisuus ainakin yhteen maksuttomaan koulupäivän yhteydessä järjestettävään hänelle mieluisaan harrastukseen. Tarkoitus on osalistaa lapset ja nuoret harrastamisen Suomen mallin kehittämiseen. Lisää tietoa sivuilta https://minedu.fi/suomen-malli ja https://minedu.fi/-/112-kuntaa-pilotoi-harrastamisen-suomen-mallia-toiminnassa-mukana-yli-200-000-oppilasta.

Pienituloisten liikunta-, kulttuuri- ja taideharrastusten tukeminen on kunnalta yhdenvertaisuus- ja esteettömyysteko.

Vantaan on syytä tukea erityisesti pienituloisten kuntalaisten harrastus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Tulee myös järjestää kuntalaisille nykyistä enemmän maksuttomia mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa, kulttuuria ja taiteita. Nämä ovat yhdenvertaisuus- ja esteettömyystekoja kunnalta.

Perusturvan varassa elävien kuntalaisten on syytä päästä edullisesti tai maksutta museoihin, kuntosaleille, uimahalleihin sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Perusturvan varassa elävillä tarkoitan mm. niitä, jotka saavat opintotukea, takuu- tai kansaneläkettä, peruspäivärahaa, työmarkkinatukea ja minimitason sairaus-, äitiys- tai vanhempainpäivärahaa. Heidän tulonsa ovat alle 900 euroa kuukaudessa.

Kunnan on tärkeää tukea järjestöjä.

Kunnan on syytä tukea entistä enemmän asukas-, vammais- ja eläkeläisyhdistyksiä sekä liikunta-, kulttuuri- ja taidealojen järjestöjä. Järjestöt ovat korvaamaton tuki kuntalaisille. Kunta ei voisi mitenkään järjestää kaikkea toimintaa itse.

Kirjastoihin mahdollisuus lainata kausilippuja.

Yksi tapa tukea pienituloisten kulttuuri-, taide- ja liikuntaharrastuksia, on se, että kirjastot lainaisivat erilaisia kausilippuja. Kausilipun lainaamalla voisi päästä maksutta paikallisiin museoihin, uimahalleihin, kuntosaleille ja erilaisiin kulttuuri-, taide- ja urheilurientoihin. Esimerkiksi vantaalaisiin kirjastoihin voitaisiin hankkia museokortteja. Museokortilla pääsee lähes kaikkiin pääkaupunkiseudun museoihin.

Useassa kunnassa kirjastot lainaavat kausilippuja erilaisiin kulttuuri-, taide- ja urheilutapahtumiin. Esimerkiksi Tampereella pääkirjasto Metsosta voi lainata viikoksi kausikortin urheilu- tai kulttuuririentoihin. Voi esimerkiksi lainata viikoksi kausikortin Tapparan otteluihin. Lisää tietoa sivulta https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2019/10/21102019_2.html.

Kaikukortti käyttöön Vantaallakin.

Vantaalla on syytä ottaa käyttöön Kaikukortti. Kortilla asiakas voi hankkia maksutta paikkoja kansalais-, aikuis- ja työväenopistojen kursseille sekä pääsylippuja erilaisiin kulttuurikohteisiin. Kaikukortti ei maksa asiakkaalle mitään ja on henkilökohtainen. Kaikukortti myönnetään yli 16-vuotiaille tiukassa rahatilanteessa oleville kuntalaiselle. Kaikukortin myöntää yleensä kunnan sosiaalitoimi. Kaikukortin on tarkoitus edistää tiukassa taloustilanteessa elävien kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta sekä kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Lisää tietoa Kaikukortista löydät sivulta http://www.kulttuuriakaikille.fi/kaikukortti.

On hienoa, että Vasemmistoliiton valtuutettu Kati Tyystjärvi teki 24.8.2020 valtuuston kokouksessa valtuustoaloitteen Vantaan liittymisestä Kaikukortti-verkostoon. Kortin käyttö edellyttäisi kunnalta vain korttien jaon organisoimista, eikä se lisäisi kulttuuripalveluiden kustannuksia. Kaupunginvaltuusto siirsi 24.8.2020 kokouksessa aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kaupunkikulttuurin toimiala puolsivat kortin käyttöön ottamista, mutta totesivat, että selvitettävää vielä asiassa on. Kaupunginhallitus esitti 8.3.2021 kokouksessa, että Kaikukortin ”käyttöönottoon vaadittava resurssointi ja eri toimijoiden edellytykset sitoutua Kaikukortin toimintatapaan sekä konkreettinen rakenne kortin käyttöönottoon selvitetään. Tätä varten nimetään operatiivinen työryhmä, jonka selvityksen perusteella tehdään lopullinen päätös Kaikukortin käyttöönotosta.” Valtuustoaloitteesta löydät lisää tietoa sivulta https://vantaa.vas.fi/2020/08/27/valtuustoaloite-vantaan-kaupungin-liityttava-kaikukortti-jarjestelmaan ja https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=2154815.

Ulkoileminen on ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää. Suojellaan lähiluontoa.

On tärkeää, että ihmiset pääsevät ulkoilemaan ja nauttimaan luonnosta, riippumatta siitä, missä he asuvat. Kunnan onkin tärkeää muistaa, että joka asuinalueella pitää olla ulkoilupaikkoja- ja alueita ja mahdollisuus päästä luontoon. Lähiluonto on erittäin tärkeä asia ihmisten hyvinvoinnille. Sitä pitää suojella, Vantaallakin. Kun Vantaalla meinataan tiivistää asutusta, ei silti saa unohtaa luonnon ja ulkoilun merkitystä. Ulkoilemalla saa liikuntaa ja raitista ilmaa. Mielikin virkistyy.

Vantaan olisi tärkeää panostaa nykyistä enemmän ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja vammaisten kuntoutukseen.

Fysio-, puhe-, toiminta- ja psykoterapia ovat tehokkaita keinoja parantaa tai pitää yllä ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia. Terpeuttien tuen avulla esimerkiksi ikäihminen tai vammainen pystyy asumaan kauemmin omassa kodissaan, eikä joudu turvautumaan palvelutaloasumiseen, hoivakotiin tai laitokseen. Kuntoutukseen panostamisen olisikin sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattavaa. Se toisi kaupungille säästöä. Kaupungin olisikin järkevää palkata lisää terapeutteja. He voisivat pitää entistä parempaa huolta kotonaan asuvista ihmisistä, joiden toimintakyvyssä on rajoitteita.

On väärin, ettei vammainen ihminen ole yleensä oikeutettu Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen 65 vuotta täytettyään. Kun vammainen ihminen täyttää 65 vuotta, siirtyy hänen kuntoutuksensa Kelalta kunnan vastuulle. On väärin, että usein kunta myöntää pienemmän määrän kuntoutuskertoja kuin Kela. Vammainen ihminen tarvitsee usein enemmän kuntoutusta täytettyään 65 vuotta. Kuitenkin käytännössä vammainen saa vähemmän kuntoutusta kuin aiemmin täytettyään 65 vuotta.

Kuntien tulee ryhtyä purkamaan koronan aikana kertynyttä kuntoutusvelkaa. 

Koronan takia meille on kertynyt paitsi hoiva-, hoito- ja oppimisvelkaa myös kuntoutusvelkaa. Keskityn tässä tekstissä kuntoutusvelkaan. Moni vammainen, pitkäaikaissairas ja ikäihminen on korona-aikana saanut vähemmän kuntoutusta kuin aiemmin. Vantaalla, ja monessa muussakin kunnassa, ovat uimahallit olleet jo kuukausia kiinni, eikä allasterapiaan meno ole ollut mahdollista. Osa riskiryhmäläisistä on joutunut turvautumaan etäterapiaan eli videopuhelun kautta annettavaan terapiaan. Kuntien ja Kelan tulee panostaa kuntoutukseen nykyistä enemmän tulevaisuudessa. Kuntien ja Kelan on tärkeää purkaa korona-aikana kertynyt kuntoutusvelka tehostamalla asiakkaille annettavaa kuntoutusta.

Kevyen liikenteen väylien ja ulkoilualueiden kunnossapitoon kannattaa panostaa.

Kunnan on syytä pitää hyvää huolta autoteiden lisäksi kevyen liikenteen väylistä, risteyksistä, pysäkeistä, asema-alueista sekä ulkoilualueista- ja paikoista. Etenkin kevyen liikenteen väylien kunnossapito on tärkeää. Se ehkäisee kaatumisia ja tapaturmia sekä rohkaisee kuntalaisia ulkoilemaan ja harrastaman liikuntaan. Teiden (talvi)kunnossapitoon panostaminen on yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja esteettömyysteko. Silloin kaikki kuntalaiset, toimintakyvystään riippumatta, pystyvät ulkoilemaan, harrastamaan liikuntaa sekä käyttämään helposti julkista liikennettä.

Lisää esteettömiä ulkoilupaikkoja- ja alueita palveluiden läheisyyteen.

Vantaalle pitäisi rakentaa lisää esteettömiä ulkoilupaikkoja- ja alueita palveluiden läheisyyteen. Esteettömiä ulkoilupaikkoja- ja alueita voisivat käyttää ihan kaikki, myös vammaiset ihmiset, iäkkäät sekä lapsiperheet vaunujen ja rattaiden kanssa liikkuvat ihmiset.

Sain idean siitä, että Lappeenrannassa on joitakin vuosia sitten rakennettu ns. rollaattori-circuit eli rollaattorirata vanhustentalon pihaan. Radan hinta oli 500 €. Tuo rata on tuottanut paljon hyvää. Ikäihmiset ovat liikkuneet selvästi enemmän kuin aiemmin. Uutinen tästä löytyy sivulta http://yle.fi/uutiset/3-9400422.

Esteettömien ulkoilualueiden ja rollaattoriratojen rakentaminen on loistava idea. Rollaattoriratoja pitäisi rakentaa palvelutalojen ja muiden vastaavien pihoille. Ratojen rakentaminen ei ole kallista, mutta hyödyt sitäkin suurempia.

Olisi hyvä olla ratoja sekä kotona itsenäisesti asuville että palvelutaloissa, hoivakodeissa ja asumisyksiköissä eläville. Noiden ratojen olisi hyvä olla palvelujen lähellä. Olisi hyvä jos, rataa voisi käyttää kaikenlaisilla apuvälineillä, pyörätuolillakin. Olisi myös hyvä panostaa esteettömiin ulkoilualueisiin.

Jos minut valitaan valtuutetuksi…

Jos minut valitaan valtuutetuksi, niin ehdotan, että Vantaa panostaa sekä kaikkien kuntalaisten, mutta etenkin pienituloisten, kulttuurin, liikunnan ja taiteiden harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä kevyen liikenteen väylien ja ulkoilualueiden hyvään (talvi)kunnossapitoon. Ehdotan lisäksi, että Vanaa suojelee lähiluontoaan sekä rakentaa lisää esteettömiä ulkoilupaikkoja- ja alueita palveluiden läheisyyteen. Tästä hyötyisivät ihan kaikki kuntalaiset, ja se toisi kunnalle säästöjä.

0
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - ehdokkaasi kuntavaaleissa Vantaalla!
Olen vantaalainen haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja kuntavaaliehdokas Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan sote-lautakunnan varajäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Olen 43-vuotias ja asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Olen ehdolla Vasemmiston listalla Vantaalla vuoden -21 kuntavaaleissa. Jos haluat mukaan tukijoukkoihin, niin otathan yhteyttä. Yhdessä saamme paljon aikaan! Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - your Vantaa candidate for the council elections!
I am 43 years old and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: Left Alliance (vas.) party council, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, Social and Health Services Board, deputy member, Lay judge and HETA, council deputy member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed.
#Vantaa, #Elina2021, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #Kuntavaalit2021, #CouncilElections, #MunicipalElections2021

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu