Kuulopäivänä: parannetaan heikkokuuloisten, kuurojen ja viittomakielisten asemaa yhteiskunnassa.

Me heukkokuuloiset, viittomakieliset ja kuurot kohtaamme paljon asenteita ja ennakkoluuloja. Onkin tehtävä paljon työtä asenteiden muuttamiseksi. Asenteet muuttuvat sitä kautta, että ihmiset saavat tietoa ja tapaavat kuulovammaisia ihmisiä, viittomakielisiä henkilöitä ja kuuroja ihmisiä. Kuulo-ongelmat eivät kerro ihmisen älykkyydestä mitään.

Kuulokojeet ja sisäkorvaistukkeet auttavat monia huonokuuloisia ihmisiä pärjäämään arjessa

Heikkokuuloisen on tärkeää tietää, että on paljon erilaisia kuulemisen apuvälineitä. Tärkeimpinä voin mainita kuulokojeet, sisäkorvaistukkeet ja kommunikaattorit. Kuuloliiton mukaan kommunikaattori on ”vaihtoehtoinen apuväline, silloin kun henkilö ei sairauden tai muun syyn vuoksi pysty käyttämään kuulokojetta.”.Olen itse käyttänyt jo 20 vuoden ajan kuulokojetta. Käytä molemmissa korvissani kuulokojetta, sillä silloin kuulen paremmin. On nykyinen hoitolinja, että kuulokoje laitetaan molempiin korviin, eikä vain yhteen korvaan.

Kuuloni heikentyi Turnerin oireyhtymästä johtuen. Lukuisat korvatulehdukset ja korvien putkitukset ovat arpeuttaneet korviani. Kuulolaitteet auttavat todella paljon, sillä ilman niitä en kuulisi ihmisten puhetta tarpeeksi hyvin. Törmään edelleen joskus tilanteisiin, joissa en kuule niin hyvin kuin normaalikuuloiset. Erityisesti taustamelu/-häly häiritsee paljon kuulemista. Onkin kurjaa, että tapana on tehdä  ryhmätöitä siten, että monta ryhmää työskentelee samassa tilassa. Silloin minun on vaikea kuulla oman ryhmäni jäseniä.

Induktiosilmukka tulee käyttää julkisissa tiloissa

Monissa julkisissa tiloissa on olemassa induktiosilmukka. Se auttaa todella paljon, sillä sen avulla kuulokojeen käyttäjä kuulee puhujan äänen samalla tavalla kuin jos puhuja olisi ihmisen korvanjuuressa puhumassa. Voi istua missä päin salia vain, koska kaikkialla päin salia kuulee yhtä hyvin. Ongelma on usein se, ettei induktiosilmukka ole päällä, tai sitten tapahtuman järjestäjä ei osaa induktiosilmukkaa käyttää. Olen muutamia kertoja joutunut huomauttamaan siitä, että induktiosilmukka ei ole päällä. Se pitää siis laittaa erikseen päälle. Ei riitä, että tilassa on olemassa induktiosilmukka. Induktiosilmukka vaatii, että kaikki puhujat puhuvat mikrofoniin tarpeeksi läheltä. Mikrofoni auttaa muutenkin paljon heikkokuuloisia kuulemaan puhujan puhetta. Jos tilaisuudessa on vähänkin enemmän väkeä, suosittelen mikrofonin käyttämistä.

Käytä mikrofonia ja vältä taustamelua

Onkin yhdenvertaisuuden vastaista, jos tilaisuudessa joku puhuja ei suostu mikrofonia käyttämään. Vielä pahempi on, jos tilaisuuden järjestäjä kysyy: ”kuuluuhan ääneni ilman mikrofonia, ei kai sitä tarvitse käyttää?”. Usein  olen sanonut, että ei kuulu riittävän hyvin salin perälle asti. Käyttäkää mikrofonia. Ei sitä halua joka tilanteessa kertoa, että on heikkokuuloinen. Vaikka tilaisuudessa käytetään mikorofonia, joudun yleensä valitsemaan eturivin paikan, koska muuten en kuulisi kaikkea. On turhauttavaa, jos yleisökeskustelu käydään ilman mikrofonia. Usein käy niinkin, että puhua jo aloittaa puheenvuoronsa ennen kuin hän on saanut mikrofonin käsiinsä. Silloin minulta ja muilta huonokuuloisilta jää osa puheenvuorosta kuulematta. Olisikin tärkeää aina tilaisuuden alussa korostaa, että kukaan ei puhu ennen kuin on saanut mikorofonin käsiinsä.

Kuulemisongelmat voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä

Heikkokuuloisuus voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Joskus on käynyt niin, etten ole kuullut, että minulle on puhuttu. Niin voi sattua, etenkin, jos puhuja puhuu kaukaa tai selkäni takana. Puhuja voi silloin luulla, etten välitä vastata, vaikka totuus on, etten ole kuullut, että kukaan olisi mitään sanonut. Väärinymmärrysten välttämiseksi on parempi kysyä, jos ei ole kuullut, mitä toinen on sanonut. Puhuja voi myös kysyä, että kuuliko toinen, jos vaikuttaa siltä, että nyt meni joku asia puheesta ohi. Jos heikkokuuloinen kysyy puhujaltä, mitä hän sanoi, ei se tarkoita, ettei kuulija olisi puhujaan keskittynyt. Tilanne on silloin se, ettei kuulija ole oikeasti kuullut mitä on sanottu. Huonokuuloinen ei voi itse sille mitään, jos ei kuule kaikkea. Vaikka on olemassa kuulemisen apuvälineitä, ei niillä välttämättä saada kuuloa normaalille tasolle. Huonokuuloisella ihmisellä voi silti olla vaikeuksia kuulla puhetta joissain tilanteissa, vaikka hän käyttäisi kuulemisen apuvälineitä.

Katsekontakti on erittäin tärkeä

Kuulemista auttaa paljon katsekontakti; eli se, että puhuja katsoo sitä, kenelle puhuu. Katsekontakti on etenkin heikkokuuloisten ja kuulovammaisten kannalta tärkeä asia. Usein ei auta kovalla äänellä puhuminen, vaan normaali puheääni käy ihan hyvin, kun puhuja on tarpeeksi lähellä sitä, kenelle puhuu ja pitää katsekontaktin koko ajan. Osa kuuroista ihmisistä osaa lukea huulilta, ja he eivät tiedä puheestasi mitään, ellet säilytä koko ajan katsekontaktia ja puhu riitttävän hitaasti.

Ohjelmien tekstitykset ja kuvailutulkkaukset ovat tiedonvälityksen esteettömyyttä

Tv-ohjelmien suomenkieliset tekstitykset ovat todella suuri apu kuulovammaisille, kuuroille ja huonokuuloisille. Lisäksi monet katsovat ohjelmia ilman ääntä kännykästä. Heikkokuuloinen ei välttämättä saa selvää suomenkielisistä ohjelmista, vaikka tv:n ääni olisi kovallakin. On hyvä, että Yleisradio tekstittää valtaosan suomenkielisistä ohjelmistaan. Muidenkin kanavien tulisi tehdä niin. Se olisi tiedonvälityksen yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä. Sokeita ja näkövammaisia varten on tv:ssä kuvailutulkkaus, ja sitäkin tulisi lisätä. Myös Internetissä tulisi muistaa tekstitys. Kaikki kuvat on tärkeää kuvailla tekstissä, sillä muuten ei näkövammainen tiedä mitä kuvassa on.

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja ja hissejä

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja, hissejä ja automaattisia ovenavaajia. Se on muun muassa selkokieltä, induktiosilmukoita, tv-ohjelmien tekstittämistä ja kuvailutulkkausta ja siitä välittämistä ettei tilaisuudessa tule niin paljoa taustamelua.  On tärkeää, että kaikkien vammaryhmien edustajat pääsevät osallistumaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien julkisten tilaisuuksien tulee olla esteettömiä. Se vaatii muidenkin kuin liikuntavammaisten huomioimista tilaisuudessa.

Kuulokoje tai sisäkorvaistuke taattava kaikille sitä tarvitseville

Kuulokojeet, sisäkorvaistukkeet ja kommunikaattorit ovat tärkeäitä apuvälineitä. Kaikille sitä tarvitseville pitäisi taata kuulemisen apuväline. Kuulemisen apuvälineitä jaetaan maksutta erikoissairaanhoidossa, korvapoliklinikalla tai muussa vastaavassa paikassa. Niitä ei jaeta samassa paikassa kuin muita apuvälineitä. Erikoissairaanhoitoon tarvitsee olla lähete perusterveydenhuollosta.

Itse sain kuulokojeeni Meilahden sairaalan kuulopoliklinikalta. Jokainen kuulemisen apuvälinettä käyttävä joutuu itse maksamaan laitteeen patterit. Onneksi kuulokojeiden pattereita saa nykyisin monista kaupoista ja apteekeista. Ongelma on se, että kuulolokojeen letkuja saa harvasta paikasta. Jos kuulokoje hajoaa, niin sen voi korjauttaa erikoissairaanhoidossa. Onneksi olen itse pystynyt usein usein hoitamaan asian lähettämällä rikkinäisen laitteen postitse kuulopoliklinikalle. Vaikein asia kuulokojeen rikki mennessä on se, että silloin joutuu olemaan useamman päivän ajan ilman toimivaa laitetta. Ei ole olemassa varalaitetta. Sama tilanne on kaikkien apuvälineiden kohdalla.

Viittomakielen asemaa on parannettava

Viittomakielen asemaa tulee parantaa yhteiskunnassa.  Pitää kehittää tulkkauspalveluiden toimivuutta. Tulkin saamisessa on ollut vaikeuksia, sen jälkeen, kun Kela kilpailutti tulkkauksen. Viittomakielisellä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriinsa, ihan kuin suomenkieliselläkin. Joskus viittomakielisillä vanhemmilla on normaalisti kuuleva lapsi. Puhutana ns. coda-lapsista. On tärkeää tiedostaa se, että noiden lasten ensimmäinen kieli on viittomakieli ja noilla lapsilla on oltava oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. On myös tärkeää, että kuuron lapsen vanhemmat opettelevat viitttomakielen, jotta lapsella ja vanhemmilla on yhteinen kieli. Jos vauva ei reagoi kaikkeen, on tärkeää aina testata hänen kuulonsa. Kyse ei välttämättä ole kehitysviivästymästä, vaan lapsi voi olla heikkokuuloinen tai kuuro.

Iän myötä kuulo heikkenee, suojaa korvasi melulta

Yle,ensä iän myötä ihmisen kuulo heikenee, ja siksi kuulemisasiaan tulisi kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota.

Melu voi iän lisäksi vaurioittaa kuuloa. Onkin tärkeää käyttää kuulosuojamia meluisisa tiloissa, vaikkapa konserteissa. Meluvauriot näkyvät usein vasta vuosikymmenien päästä altistumisesta.

Kuulo kannattaa testata säännöllisesti

Heikkokuuloisia ja kuuroja on ihan kaiken ikäisissä. Me emme siis ole kaikki ikäihmisiä. Itse sain ensimmäisen kuulokojeeni 20- vuotiaana. On tärkeää, että jokainen testaa kuulonsa säännöllisin aikavälein. Ihminen ei välttämättä huomaa itse kuulonsa heikentymistä. Huono kuulo aiheuttaa väsymystä, koska silloin joutuu keskittymään erityisen paljon. Kuulemisongelmat voivat myös hankaloittaa opintoja, työntekoa ja harrastuksia sekä ihmissuhteita. Jos vähänkin tunnet, että sinulla on vaikeuksia kuulemisen kanssa, niin testauta kuulosi.

Heikkokuuloisia, viittomakielisiä ja kuuroja tulee ottaa mukaan päätöksentekoon

Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, esteetön ja tasa-arvoinen yhteiskunta kaikille, myös kuulovammaisille, viittomakielisille ja kuuroille. Heidätkin on huomioitava kaikessa päätöksenteossa. On tuettava erilaisten kuuloyhdistysten toimintaa. Kuulovammaisia, viittomakielisiä ja kuuroja tarvitaan päätöksenteon kaikilla tasoillla. Vain itse asian kokenut voi täysin ymmärtää, miltä jokin asia tuntuu. Heikkokuuloisten, viittomakielisten ja kuurojen näkökulma ei tule näkyviin, jos ei heitä ole mukana päätöksenteossa. Vammaisneuvostoissakin on syytä mukan olla heikkokuuloisia, viittomakielisiä ja kuuroja. On huomioitava sekin, että kuulovamma voi esiintyä yhdessä toisen vamman kanssa. Itse olen kuulo- ja liikuntavammainen nainen. Minulla on sekä liikkumis- että kuulemisrajoite.

Kuvassa teksti: ”Kuulo-ongelmista kärsivät on huomioitava paremmin yhteiskunnassa ja otettava mukaan päätöksentekoon”

#Elina2023 #Vasemmisto #Uusimaa #Eduskuntavaalit #Eduskuntavaalit2023 #Kuulo #Kuuloliitto

Kansikuva: Mira-Veera Auer

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu