Kuulopäivänä: parannetaan heikkokuuloisten, kuurojen ja viittomakielisten asemaa yhteiskunnassa.

Kuulokojeet ja sisäkorvaistukkeet auttavat monia huonokuuloisia ihmisiä pärjäämään arjessa

Heikkokuuloisen on tärkeää tietää, että on paljon erilaisia kuulemisen apuvälineitä. Tärkeimpinä voin mainita kuulokojeet, sisäkorvaistukkeet ja kommunikaattorit. Kuuloliiton mukaan kommunikaattori on ”vaihtoehtoinen apuväline, silloin kun henkilö ei sairauden tai muun syyn vuoksi pysty käyttämään kuulokojetta.”.Olen itse käyttänyt jo 20 vuoden ajan kuulokojetta. Käytä molemmissa korvissani kuulokojetta, sillä silloin kuulen paremmin. On nykyinen hoitolinja, että kuulokoje laitetaan molempiin korviin, eikä vain yhteen korvaan.

Induktiosilmukka tulee käyttää julkisissa tiloissa

Monissa julkisissa tiloissa on olemassa induktiosilmukka. Se auttaa todella paljon, sillä sen avulla kuulokojeen käyttäjä kuulee puhujan äänen samalla tavalla kuin jos puhuja olisi ihmisen korvanjuuressa puhumassa. Voi istua missä päin salia vain, koska kaikkialla päin salia kuulee yhtä hyvin. Ongelma on usein se, ettei induktiosilmukka ole päällä, tai sitten tapahtuman järjestäjä ei osaa induktiosilmukkaa käyttää. Olen muutamia kertoja joutunut huomauttamaan siitä, että induktiosilmukka ei ole päällä. Se pitää siis laittaa erikseen päälle. Ei riitä, että tilassa on olemassa induktiosilmukka. Induktiosilmukka vaatii, että kaikki puhujat puhuvat mikrofoniin tarpeeksi läheltä. Mikrofoni auttaa muutenkin paljon heikkokuuloisia kuulemaan puhujan puhetta. Jos tilaisuudessa on vähänkin enemmän väkeä, suosittelen mikrofonin käyttämistä.

Käytä mikrofonia ja vältä taustamelua

Onkin yhdenvertaisuuden vastaista, jos tilaisuudessa joku puhuja ei suostu mikrofonia käyttämään. Vielä pahempi on, jos tilaisuuden järjestäjä kysyy: ”kuuluuhan ääneni ilman mikrofonia, ei kai sitä tarvitse käyttää?”. Usein  olen sanonut, että ei kuulu riittävän hyvin salin perälle asti. Käyttäkää mikrofonia. Ei sitä halua joka tilanteessa kertoa, että on heikkokuuloinen. Vaikka tilaisuudessa käytetään mikorofonia, joudun yleensä valitsemaan eturivin paikan, koska muuten en kuulisi kaikkea. On turhauttavaa, jos yleisökeskustelu käydään ilman mikrofonia. Usein käy niinkin, että puhua jo aloittaa puheenvuoronsa ennen kuin hän on saanut mikrofonin käsiinsä. Silloin minulta ja muilta huonokuuloisilta jää osa puheenvuorosta kuulematta. Olisikin tärkeää aina tilaisuuden alussa korostaa, että kukaan ei puhu ennen kuin on saanut mikorofonin käsiinsä.

Kuulemisongelmat voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä

Heikkokuuloisuus voi aiheuttaa väärinymmärryksiä. Joskus on käynyt niin, etten ole kuullut, että minulle on puhuttu. Niin voi sattua, etenkin, jos puhuja puhuu kaukaa tai selkäni takana. Puhuja voi silloin luulla, etten välitä vastata, vaikka totuus on, etten ole kuullut, että kukaan olisi mitään sanonut. Väärinymmärrysten välttämiseksi on parempi kysyä, jos ei ole kuullut, mitä toinen on sanonut. Puhuja voi myös kysyä, että kuuliko toinen, jos vaikuttaa siltä, että nyt meni joku asia puheesta ohi. Jos heikkokuuloinen kysyy puhujaltä, mitä hän sanoi, ei se tarkoita, ettei kuulija olisi puhujaan keskittynyt. Tilanne on silloin se, ettei kuulija ole oikeasti kuullut mitä on sanottu. Huonokuuloinen ei voi itse sille mitään, jos ei kuule kaikkea. Vaikka on olemassa kuulemisen apuvälineitä, ei niillä välttämättä saada kuuloa normaalille tasolle. Huonokuuloisella ihmisellä voi silti olla vaikeuksia kuulla puhetta joissain tilanteissa, vaikka hän käyttäisi kuulemisen apuvälineitä.

Katsekontakti on erittäin tärkeä

Kuulemista auttaa paljon katsekontakti; eli se, että puhuja katsoo sitä, kenelle puhuu. Katsekontakti on etenkin heikkokuuloisten ja kuulovammaisten kannalta tärkeä asia. Usein ei auta kovalla äänellä puhuminen, vaan normaali puheääni käy ihan hyvin, kun puhuja on tarpeeksi lähellä sitä, kenelle puhuu ja pitää katsekontaktin koko ajan. Osa kuuroista ihmisistä osaa lukea huulilta, ja he eivät tiedä puheestasi mitään, ellet säilytä koko ajan katsekontaktia ja puhu riitttävän hitaasti.

Ohjelmien tekstitykset ja kuvailutulkkaukset ovat tiedonvälityksen esteettömyyttä

Tv-ohjelmien suomenkieliset tekstitykset ovat todella suuri apu kuulovammaisille, kuuroille ja huonokuuloisille. Lisäksi monet katsovat ohjelmia ilman ääntä kännykästä. Heikkokuuloinen ei välttämättä saa selvää suomenkielisistä ohjelmista, vaikka tv:n ääni olisi kovallakin. On hyvä, että Yleisradio tekstittää valtaosan suomenkielisistä ohjelmistaan. Muidenkin kanavien tulisi tehdä niin. Se olisi tiedonvälityksen yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä. Sokeita ja näkövammaisia varten on tv:ssä kuvailutulkkaus, ja sitäkin tulisi lisätä. Myös Internetissä tulisi muistaa tekstitys. Kaikki kuvat on tärkeää kuvailla tekstissä, sillä muuten ei näkövammainen tiedä mitä kuvassa on.

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja ja hissejä

Esteettömyys on muutakin kuin ramppeja, hissejä ja automaattisia ovenavaajia. Se on muun muassa selkokieltä, induktiosilmukoita, tv-ohjelmien tekstittämistä ja kuvailutulkkausta ja siitä välittämistä ettei tilaisuudessa tule niin paljoa taustamelua.  On tärkeää, että kaikkien vammaryhmien edustajat pääsevät osallistumaan. Yhdenvertaisuuslain mukaan kaikkien julkisten tilaisuuksien tulee olla esteettömiä. Se vaatii muidenkin kuin liikuntavammaisten huomioimista tilaisuudessa.

Kuulokoje tai sisäkorvaistuke taattava kaikille sitä tarvitseville

Kuulokojeet, sisäkorvaistukkeet ja kommunikaattorit ovat tärkeäitä apuvälineitä. Kaikille sitä tarvitseville pitäisi taata kuulemisen apuväline. Kuulemisen apuvälineitä jaetaan maksutta erikoissairaanhoidossa, korvapoliklinikalla tai muussa vastaavassa paikassa. Niitä ei jaeta samassa paikassa kuin muita apuvälineitä. Erikoissairaanhoitoon tarvitsee olla lähete perusterveydenhuollosta.