Miten hyvinvointialueet voisivat tukea yksinhuoltajia ja heidän lapsiaan?
Aluevaaleissa päätetään myös lapsiperheiden palveluista!
Hyvinvointi kuuluu kaikille, myös yksinhuoltajaperheille! Yksinhuoltaja- ja monilapsiset perheet tulee huomioida, kun hyvinvointialue suunnittelee ja toteuttaa palveluitaan.
Lapsiperheiden kotipalveluita on vahvistettava.
Yksinhuoltaja- ja monilapsisten perheiden tukea on lisättävä. Yksinhuoltajien työllistymistä päivätyöhön sekä lastenhoidon ja työelämän yhdistämistä on tuettava entistä tehokkaammin.
Joka kolmas lapsiperhe on Suomessa yhden vanhemman perhe.
Vuoden 2020 lopussa oli Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan Suomessa 13 % perheistä yhden vanhemman perheitä. Vuoden 2020 lopussa joka kolmas (noin 34 %) lapsiperhe oli yhden vanhemman perhe. Kaiken kaikkiaan vuoden 2020 lopussa oli lapsiperheitä yhteensä 556 052 ja yhden vanhemman perheitä yhteensä 186 692 (noin 34 % lapsiperheistä). Perheitä, joissa oli äiti ja lapsia oli yhteensä 152 460 (noin 27 % kaikista lapsiperheistä). Perheitä, joissa on isä ja lapsia, oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 32 616 (noin 6 % kaikista lapsiperheistä). Noin 82 % prosenttia yhden vanhemman perheistä oli perheitä, joissa on äiti ja lapsia ja noin 18 % yhden vanhemman perheistä oli perheitä, joissa oli isä ja lapsia.
Valtaosa yhden vanhemman perheistä on siis edelleen perheitä, joissa on äiti ja yksi tai useampi lapsi. Kuitenkin perheet, joissa on isä ja lapsia, ovat jatkuvasti yleistymään päin. Lue lisää osoitteesta https://www.stat.fi/til/perh/2020/perh_2020_2021-05-28_tie_001_fi.html.
Vantaalla oli vuoden 2020 lopussa lähes joka kolmas (29 %) lapsiperhe yksinhuoltajaperhe. Kaikista perheistä 15,8 % oli yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheitä oli Vantaalla vuoden 2020 lopussa yhteensä 9822. Lapsiperheitä oli Vantaalla vuoden 2020 lopussa yhteensä 33 495. Vantaalla yhden vanhemman perheissä vanhempi oli yleensä äiti (85 %).
Lue lisää: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-joka-kolmas-perhe-helsingissa-pyorii-yhden-vanhemman-voimin/1902084#gs.mqavim, https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/158051_Vantaan_vaesto_2020-2021.pdf21 ja https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste.
Yksinhuoltajuuden taustalla olevia syitä on runsaasti.
Kansan Uutiset kirjoittaa: ”Ihmiskunnan varhaisemmassa historiassa yksinhuoltajuuden pääsyy oli toisen vanhemman kuolema sairauden, sodan, synnytyksen tai onnettomuuden seurauksena. Jopa joka kolmas lapsi oli puoliorpo. Nykyisin yksinhuoltajuutta selittävät sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät, tärkeimpinä avioero, erilleen muuttaminen tai puolison hylkääminen.” Osa lapsista syntyy yhden vanhemman perheeseen esimerkiksi spermanluovutuksen tai adoption kautta.
Yhden vanhemman perheitä siis syntyy paitsi vanhempien eron, puolison hylkäämisen ja vanhemman kuoleman takia, myös siksi, että lapsen vanhemmat tai toinen vanhemmista ovat jo alun perinkin niin halunneet. Lue lisää: https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3622619-yksinhuoltajuus-yha-yleisempaa-maailmassa.
Koronapandemia on iskenyt kipeästi yksinhuoltajaperheisiin.
Korona on iskenyt rajusti ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin, kuten yksinhuoltajaperheisiin. Koronarajoitukset sekä taloushuolet ovat koetelleet ja rajoitukset uuvuttaneet yksinhuoltajia. Monet yksinhuoltajat ovat menettäneet koronan vuoksi työnsä tai tulleet lomautetuiksi ainakin osaksi aikaa. Koronapandemia on vaikeuttanut entisestään yksinhuoltajien työ- ja kotielämän yhdistämistä. Se oli heille jo ennen koronaa vaikeaa.
Etävanhemmat eivät ole ehkä voineet tavata lapsiaan, eikä yksinhuoltajan pelko saada itselleen tai lapsille koronatartunta helpota tilannetta. Lapsen isovanhempia ei ole voinut välttämättä pyytää hoitoavuksi, koska isovanhemmat usein kuuluvat koronan riskiryhmään. Lisäksi lasten harrastustoiminnan rajoittaminen on lisännyt ennestään yksinhuoltajien lasten syrjäytymisvaaraa.
Helsinkiläisistä yksinhuoltajista joka kolmas on kokenut korona-aikana hyvinvointinsa heikentyneen. Yksinhuoltajat eivät ole koronan takia voineet turvautua läheistensä ja sukulaistensa apuun. Etenkään lapsen isovanhemmilta ei ole voinut entisessä määrin pyytää apua, koska yksinhuoltajat ovet halunneet suojella heitä. Ovathan monet lasten isovanhemmat ikäihmisiä. Erityisen kovalla ovat olleet ne yhden vanhemman perheet, joissa yhdellä tai useammalla lapsella on erityisen tuen tarve. Yksinhuoltajaperheistä monet ovat pienituloisia, ja koronapandemia on entisestään hankaloittanut yksinhuoltajien taloudellista tilannetta. Paljon on työntekijöitä irtisanottu ja lomautettu. Korona on myös vaikeuttanut lapsen ja hänen etävanhempansa tapaamisia sekä vuoroviikkovanhemmuuden toteutumista. Tämä kaikki selviää Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksestä. Lue lisää osoitteesta https://vslj.fi/korona-arki-yksinhuoltajaperheet/.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton selvityksessä todetaan: ”Yksinhuoltajien uupumisen ja mahdollisten lastensuojelullisten toimenpiteiden ehkäisemiseksi kuntien on tärkeä tarjota varhaiskasvatusta ja (hyvinvointialueiden, oma lisäys) kotipalvelua sitä tarvitseville yksinhuoltajille arjen haasteista selviytymisen helpottamiseksi. Kotipalvelun ja varhaiskasvatuksen saatavuus ei vain mahdollista äitien työssäkäyntiä, vaan tarjoaa myös lapselle turvallisen ja hänen kehitystään ja hyvinvointiaan tukevan hoitoympäristön, jos vanhemmat alkavat väsyä. Yksin ei tarvitse jaksaa enempää kuin mihin kykenee. Perheet tarvitsevat myös tukea, ohjausta ja neuvontaa tapaamisasioista sopimiseen ja yhteisvanhemmuuden toteuttamiseen uusissa ja muuttuvissa olosuhteissa. Tässä myös järjestöjen tarjoama tuki on merkittävä. ” Olen tämän kanssa samaa mieltä.
Lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. Heihin panostaminen kannattaa aina.
Hyvinvointialueiden on tärkeää panostaa lasten ja nuorten tukemiseen, kuten lastensuojeluun, neuvoloihin, oppilashuoltoon ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin.
Lapsiperheiden kanssa työskentelevien palkkausta, työoloja ja työehtoja tulee parantaa.
Lastensuojelun ongelmat tulee kartoittaa ja korjata. Lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa. Vantaalla ja Keravalla lastensuojelu on ollut jo pitkään ylikuormittunut. Lastensuojelussa työskentelee liian vähän henkilökuntaa ja laissa säädettyjä käsittelyaikoja ei ole aina pystytty noudattamaan. Koronapandemia on tuonut tilanteeseen vielä lisää haastetta.
Tulevan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen onkin syytä:
- palkata lastensuojeluun lisää henkilökuntaa ja parantaa alan työntekijöiden palkkaus ja työoloja -ehtoja sekä lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työhönsä,
- rajata sosiaalityöntekijän asiakasmäärä 25 lapseen työntekijää kohti.
- valvoa entistä paremmin yksityisten lastensuojelulaitosten ja nuorisokotien toimintaa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen olisi myös hyvä perustaa oma lastensuojelulaitos tai nuorisokoti.
- suunnata enemmän resursseja lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn.
- tukea perheiden jaksamista jo varhaisessa vaiheessa. Etenkin yksinhuoltajaperheissä voi vanhemman jaksaminen välillä olla kovilla, ja siksi perhe voi tarvita kotipalveluiden apua arkeen.
- panostaa laadukkaaseen varhaiskasvatukseen sekä kouluihin ja neuvoloihin.
Lastensuojelun ongelmiin puuttuminen ei tietenkään ole yksinkertaista, mutta näihin toimiin ryhtyminen on alku.
On tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat panostavat ennaltaehkäisevään toimitaan.
Ongelmiin pitää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mitä enemmän ongelmia saadaan estettyä syntymistä, sitä vähemmän esimerkiksi lastensuojelulla on asiakkaita. Ja mikä tärkeintä, lapset ja nuoret voivat sitä paremmin mitä enemmän heidän hyvinvointiinsa panostetaan. Jos perheen tuen tarve johtuu lapsen tai hänen vanhempansa vammasta tai sairaudesta, perhe tarvitsee ensisijaisesti vammaispalvelulain mukaisia palveluita.
Hyvinvointialueiden on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä lapsiperheiden ja heidän parissaan työskentelevien tahojen kanssa!
Hyvinvointialueen on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä lapsiperheiden, alan työntekijöiden, järjestöjen, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Edellä mainitut tahot on otettava mukaan, kun hyvinvointialueella kehitetään lapsiperheiden palveluita.
On tärkeää, että hyvinvointialueet ja kunnat hyödyntävät sosiaali- ja terveysalan järjestöjen asiantuntemusta. Kuntien ja hyvinvointialueiden on myös syytä avustaa sote-alan järjestöjä. Hyvinvointialueet ja kunnat voivat esimerkiksi antaa järjestöjen kokoontua tiloissaan maksutta ja myöntää järjestöille avustuksia.
On tärkeää kuunnella lapsia ja nuoria heitä itseään koskevissa asioissa. Olen sitoutunut olemaan lasten ja nuorten puolella oleva päättäjä.
Kannattaa kysyä suoraan lapselta tai nuorelta itseltään, hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden, mitä hän päättäjiltä toivoo. Kunta- ja aluepäättäjien ja -virkamiesten on tärkeää arvioida päätöstensä vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kuntien ja hyvinvointialueiden on siis syytä käyttää lapsivaikutusten arviointia kaikissa lapsia ja nuoria koskevissa asioissa.
Lapsivaikutusten arviointi on tehtävä yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa. Etenkin vähemmistöt, yksinhuoltajat ja yhden vanhemman perheiden lapset ja nuoret on tärkeää osalistaa lapsivaikutusten arviointiin.
Mitä hyvinvointialueet voivat tehdä yksinhuoltajien ja heidän lastensa tukemiseksi?
Yksinhuoltajat tarvitsevat käytännön apua ja tukea arkeensa. Hyvinvointialueen tulisi tarjota yksinhuoltajille lastenhoitoapua.
Yksinhuoltajallakin on oltava oikeus omaan aikaan. Ei saa olla niin, että hän on 24 tuntia vuorokaudessa kiinni palkkatyössä ja lastenhoidossa. Siihen uupuu, eikä se ole lapsen etu.
Etenkin kokopäivätöissä käyvät tai opiskelevat yksinhuoltajat tarvitsisivat enemmän käytännön apua. Yksinhuoltajankin on voitava elättää perheensä ja käydä töissä tai opiskella.
Hyvinvointialueiden olisi syytä tarjota yhden vanhemman perheille nykyistä enemmän käytännön apua ja tukea, esimerkiksi kotipalveluita ja lastenhoitoa. Hyvinvointialueiden on syytä turvata yksinhuoltajien lasten hoito lähivanhemman vanhemmuuden tueksi sekä hänen uupumisensa ehkäisemiseksi ja elatuskyvyn turvaamiseksi. Kaikessa pitää edetä lapsen etu edellä. Lastenhoitoapu olisi hyvä nähdä ennaltaehkäisevänä tukitoimena. Lastenhoitoavun pitäisi olla matalalla kynnyksellä saatavilla yksinhuoltajaperheille.
Nykyisellään ei ole helppoa saada lastenhoitoapua, ei edes silloin kun yksinhuoltajan lapsi tai hänen lähivanhempansa on sairaana. Kaikilla yksinhuoltajilla ei ole tukiverkostoa, eivätkä kaikki saa tukea läheisiltään.
Vanhemmuutta on tuettava!
On ensisijaista, että tulevat hyvinvointialueet ja kunnat tukevat kaikkia lapsiperheitä. Yksinhuoltajat ja heidän lapsensa ovat kuitenkin erityisen haavoittuvassa asemassa. Yksinhuoltajaperhe saattaa kuitenkin tarvita yhteiskunnalta enemmän tukea kuin muut lapsiperheet. Hyvinvointialueiden pitäisi palkata kaikkiin päiväkoteihin psykologeja ja kuraattoreja tukemaan lapsia ja heidän vanhempiaan.
Etenkin etävanhemmat tarvitsisivat yhteiskunnalta nykyistä enemmän tukea vanhemmuuteensa.
Parisuhde voi päättyä, mutta vanhemmuus ei pääty koskaan. Hyvinvointialueiden on tärkeää tukea vanhempia ja heidän lapsiaan erotilanteissa. Hyvinvointialueille siirtyvien lastenvalvojien ja perheneuvoloiden tulisi auttaa etävanhempia kantamaan vastuuta lapsistaan. Ammattilaisen on tärkeää tehdä selväksi etävanhemmalle, kuinka tärkeä hän on lapselleen ja tämän kehitykselle.
Ammattilaisten on myös syytä rohkaista etävanhempia tapaamaan lapsiaan. Hyvinvointialueet voivat esimerkiksi järjestää etävanhemmalle ja hänen lapselleen tapaamispaikan. Tässä pitää tietysti miettiä lapsen etua. Joskus voi olla lapsen etu, ettei hän tapaa toista vanhempaansa. Tuollaiset tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia.
Yhden vanhemman perheet mukaan päätöksentekoon. ”Ei mitään meistä ilman meitä.”
Kuntien ja hyvinvointialueiden on syytä osalistaa yhden vanhemman perheet päätöksentekoon. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee säännöllisesti selvittää se, millaista apua ja tukea yksinhuoltajat toivovat niiltä. Yksinhuoltajat ja heidän lapsensa itse tietävät parhaiten, millaista tukea ja apua he tarvitsevat.
Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi tärkeää kaikin keinoin auttaa yksinhuoltajia opiskelemaan tai työllistymään päivätyöhön.
Vanhemmasta vieraannuttamista tai lapsen hylkäämistä ei pidä hyväksyä.
Hyvinvointialueille siirtyvien lastenvalvojien ja neuvoloiden tulisi auttaa myös etävanhempia kantamaan vastuuta lapsistaan. Hyvinvointialueiden lastenvalvojilla on oltava aikaa ja keinoja puuttua välittömästi vanhemmasta vieraannuttamiseen tai lapsen hylkäämiseen.
Hyvinvointialueen on syytä kartoittaa säännöllisesti, miten alueen yksinhuoltajaperheet voivat.
Yksinhuoltajien ja heidän lastensa terveys ja hyvinvointi on syytä tarkistaa säännöllisesti muun muassa neuvolassa, koulu- tai opiskelijaterveydenhuollossa tai terveysasemalla.
Olen ollut itse yksinhuoltajan lapsi.
Olen yksinhuoltajan lapsi ja yksinhuoltajien ja heidän lastensa asiat ovat minulle tärkeitä. Äiti kasvatti minut täysin yksin. Olin onnellinen. Äitini kasvatti minut hyvin. Välillä oli rahasta tiukkaa, mutta äiti kävi kokopäivätyössä ja pärjäsimme. Isääni kaipasin kyllä. Tapasin häntä vain muutaman kerran vuodessa. Äidilläni oli onneksi muutama ystävä tukenaan. Nuo ystävät auttoivat välillä hoidossani. Joskus oli myös palkattuja lastenvahteja. Tykkäsin lastenvahdeista. Oli hyvä, että äitini tajusi oman ajan tärkeyden ja järjesti sitä itselleen. Tätini hoiti minua koulujen loma-aikoina. Siitäkin oli iso apua. Hätätapauksessa, kun äiti sairastui, kunta järjesti kodinhoitajan apuun. Niin pitäisi olla edelleen.
Jokainen perhe on erilainen.
Yhden lapsen perheet ovat kahden vanhemman perhettä haavoittuvammassa asemassa, mutta jokaisen yhden lapsen perheen tuen ja avun tarve on yksilöllinen. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava turvalliset ja hyvät kasvuolosuhteet, eli hän sitten millaisessa perheessä tahansa.
Yksinhuoltajankin on voitava hoitaa valtakunnallista, alueellista tai kunnallista luottamustointa.
Valtion, kunnan tai hyvinvointialueen onkin järjestettävä tai korvattava yhden vanhemman perheiden lasten hoito vanhemman luottamustoimen hoitamisen ajaksi. Hyvinvointialueen on esimerkiksi syytä järjestää aluevaltuuston kokousten ajaksi aluevaltuuston jäsenten lapsien lastenhoito.
Lupaan ajaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä etua, mikäli minut valitaan aluevaltuustoon!
Olen sitoutunut ajamaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä etua päätöksenteossa. Ajan etenkin yhden vanhemman perheiden ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien lapsiperheiden etua. On tärkeää kuunnella lasta ja nuorta häntä itseään koskevissa asioissa, iän ja psyykkisen kehityksen edellyttämällä tavalla. Kaikessa päätöksenteossa on edettävä lasten ja nuorten etu edellä.
Tehdään yhdessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueesta lapsiystävällinen alue!
Lisää tietoa ja lähteitä
- https://www.stat.fi/til/perh/2020/perh_2020_2021-05-28_tie_001_fi.html
- https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hs-joka-kolmas-perhe-helsingissa-pyorii-yhden-vanhemman-voimin/1902084#gs.3n3juu
- https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/tietoa_vantaasta/tilastot_ja_tutkimukset/vaesto_ja_ennuste
- https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/151877_Vantaan_vaesto_2019-2020.pdf
- https://vslj.fi/korona-arki-yksinhuoltajaperheet/
- https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3622619-yksinhuoltajuus-yha-yleisempaa-maailmassa
- Vantaa, lapsiperheiden sosiaalipalvelut: https://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/osallistu_ja_vaikuta/asioi_verkossa/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/perheille
- Vantaa, lapsiperheiden kotipalvelu: https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/lapsiperheiden_palvelut/lapsiperheiden_kotipalvelu.
- Kerava, palvelukuvaukset: https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/keskeisten-palveluiden-palvelukuvaukset.
- Kerava, sosiaali- ja perhepalvelut:https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/.
- Kerava, sosiaali- ja perhepalvelut: sijaishuolto: https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/sijaishuolto.
- Kerava, lapsiperheiden kotipalvelu: https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/lastensuojelu/lapsiperheiden-kotipalvelu.
- Kerava, lastenvalvojat, elatusturva ja perheasioiden sovittelu: https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/lastenvalvoja-ja-elatusturva-sek%C3%A4-perheasioiden-sovittelu.
#Lapset, #Nuoret, #Lapsiperheet, #Yksinhuoltajat, #Vasemmisto, #Aluevaalit, #Sotevaalit, #286, #Elina2022, #Lastensuojelu, #VantaaJaKerava, #YhdenVanhemmanPerheet
Kommentit (0)