Muistetaan kehitys- ja puhevammaisten sekä autisminkirjon henkilöiden tarpeet päätöksenteossa

Emme saa unohtaa huolehtia kehitys- ja puhevammaisten sekä autisminkirjon henkilöiden asioista. Jos, ja kun tulen, valituksi eduskuntaan, niin lupaan, vammaisaktivistina ja vammaisena henkilönä, huolehtia erityisryhmien, kuten kehitys- ja puhevammaisten ja autisminkirjon henkilöiden, palveluista ja tuista. Toki teen tuon työn yhdessä muiden kansanedustajien kanssa. Yksin ei muutosta voi saada aikaan. Ja, Pyrin edistämään alla olevia asioista myös muussa vaikuttamistyössäni, muun muassa kunta- ja aluevaravaltuutettuna sekä Vasemmiston puoluevaltuustossa.

Kannatan Kehitysvammaliiton eduskuntavaalitavoitteita. Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, pyrin edistämään noita Kehitysvammaliiton eduskuntavaalitavoitteita yhteistyössä muiden kansanedustajien kanssa.

Eduskuntavaaleissa on tähän mennessä mielestäni puhuttu liian vähän vammaispalveluista ja kehitysvammaisten erityishuollosta. Etenkin kuurojen, viittomakielisten, kehitys- ja puhevammaisten ja autisminkirjon henkilöiden tarvitsemista palveluista on puhuttu näissä vaaleissa liian vähän.

Yhteiskunnan saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on paljon kehitettävää. Kaikkien ihmisten, myös erityisryhmiin kuuluvien, on voitava käyttää kaikkia julkisia palveluita. Julkisten palveluiden, kuten Kelan palveluiden, pitäisi olla helposti saavutettavia ja niitä on tarjottava yhdenvertaisesti kaikille asukkaille, myös erityisryhmiin kuuluville. Tässä on julkisilla toimijoilla paljon kehitettävää.

On parannettava julkisen sektorin työtekijöiden palkkausta sekä työoloja ja -ehtoja. On myös parannettava julkisen alan työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Puututaan kaikin keinoin julkisella alalla vallitsevaan työvoimapulaan.

Julkisten toimijoiden, kuten Kelan ja poliisin, on otettava huomioon viestinnässään esteettömyys, saavutettavuus ja selkokielisyys. Hyvinvointialueiden, kuntien ja valtion (kuten Kelan ja poliisin) pitää myös panostaa palveluohjaukseen ja -neuvontaan. Helppokäyttöisillä verkkopalveluilla ja selkokielisellä viestinnällä parannetaan palveluiden saavutettavuutta ja ihmisten yhdenvertaisuutta. Kaikilla, myös vammaisilla, pitäisi olla oikeus saada tietoa ymmärrettävällä tavalla. Hyvinvointialueisiin siirtymiseen liittyvän tiedottamisen on oltava saavutettavaa ja monikanavaista, on tiedottava myös selkokielellä ja kuvien avulla.

Vammaisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ongelmat pitää kartoittaa ja korjata. Kehitys- ja puhevammaisten sekä autismikirjon henkilöiden tarvitsemat erityispalvelut on turvattava kaikkialla. Erityisesti on panostettava tulkkaus-, kuljetus- ja apuvälinepalveluiden ja henkilökohtaisen avun toimivuuteen. Edellä mainituilla palveluilla on suuri merkitys vammaisen ihmisen osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden kannalta.

Vammaiset ihmiset tarvitsevat läpi elämänsä palveluja osallistuakseen ja vaikuttaakseen yhteiskuntaan. Heidän tarpeitaan ei saa unohtaa. Vammaisosaamista peruspalveluissa tulee kehittää.

Kehitys- ja puhevammaisten sekä autismikirjon henkilöistä monet tarvitsee moniammatillista osaamista vaativia erityispalveluita. Kehitys- ja puhevammaisilla ja autismikirjon henkilöillä on tarpeita, joihin yleiset palvelut eivät vastaa. Tarvitaan vahvaa moniammatillista osaamista, jolla tuetaan ihmisten osallisuutta ja mahdollisuuksia asua ja elää lähiyhteisöissä.

Vammaiset ihmiset, esimerkiksi kehitys- ja puhevammaiset ja autismikirjon ihmiset, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Heidän osallisuutensa onkin turvattava julkisten toimijoiden päätöksenteossa ja hallinnossa. Erityisryhmiin kuuluvien ihmisten ja heitä edustavien potilas- ja vammaisjärjestöjen sekä kokemusasiantuntijoiden ääntä on kuunneltava aidosti päätöksenteossa.

Valtion on turvattava työntekijöiden saatavuus erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tarvitsemissa palveluissa. Valtion on ohjattava hyvinvointialueiden vastuulla oleviin vammaispalvelu- ja kehitysvammalakien mukaisiin palveluihin riittävästi resursseja. On myös varmistettava, että työntekijöillä on tarvittava osaaminen palveluiden tuottamiseksi. On myös ohjattava lisäresursseja koronapandemian aikana syntyneen palveluvajeen purkamiseen erityisryhmien tarvitsemissa palveluissa.

Vaativan tuen palveluissa kysyntä ylittää reilusti tarjonnan. Valtion ja muiden julkisten toimijoiden onkin tärkeää panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan. On tärkeää muun muassa huolehtia tuen tarpeiden tunnistamisesta mahdollisimman varhain. Myös koulunkäynninohjaajien, tulkkien, kouluavustajien ja henkilökohtaisten avustajien riittävyydestä on syytä huolehtia.

Valtion, kuntien, järjestöjen, evl. seurakuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyölle on luotava rakenteet. Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtion pitää hyödyntää kokemusasiantuntijoita sekä vammais- ja potilasjärjestöjen osaamista.

Vammaisten henkilöiden tarvitsemien elinikäisten palveluiden, kuten asumispalveluiden, kilpailuttaminen tulee lopettaa lakimuutoksella. Kilpailutukset ovat heikentäneet etenkin erityisryhmiin kuuluvien hyvinvointia. Pakkomuutot tulee myös kieltää lailla. YK:n vammaissopimus toteaa, että vammaisen ihmisen on voitava itse päättää, missä, miten ja kenen kanssa hän asuu.

Vammaispalvelut ja kehitysvammaisten erityishuolto on syytä keskittää moniammatillisiin vammaisasioiden osaamiskeskuksiin. On syytä hyödyntää etä- ja puhelinvastaanottoja, kotikäyntejä ja toimipisteiden välillä kiertäviä ammattilaisia. Asiakkaat eivät silloin joudu matkustamaan pitkiä matkoja, työntekijöiden erityisosaaminen kehittyy ja monimammattillinen yhteistyö helpottuu. Otetaan mallia kotisairaanhoidosta. Vammaisasioiden osaamiskeskuksen työntekijä voisi tehdä kotikäyntejä tai kiertää alueen eri toimipisteissä.

Näissä eduskuntavaaleissa päätetään myös työtoiminnan tulevaisuudesta. Työhönvalmentajia on palkattava lisää ja työtoiminnan epäkohdat on kartoitettava ja korjattava. Ketään ei saisi pitää työtoiminnassa vuodesta toiseen, vaan työtoiminnan tulisi johtaa palkkatyöhön työllistymiseen. Kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan työtoimintaan osallistumisesta. Ei pidä luopua ylläpitokorvauksesta, pikemminkin sen maksamisesta on tehtävä lakisääteinen ja korotettava sen tasoa. Työtoiminnan tulisi olla sisällöltään mielekästä.

Myös vammaisella ihmisellä, joka ei tiedä millaista ja miten toteutettua apua hän tarvitsee, tulisi olla oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. Henkilökohtaiselle avulle ei ole tällä hetkellä olemassa vaihtoehtoa. Henkilökohtaisen avun voimavararajaus on poistettava vammaispalvelulaista.

Tulee parantaa henkilökohtaisten avustajien palkkausta ja työterveyshuoltoa ja kehittää henkilökohtaisten avustajien koulutusta. On myös tuettava nykyistä paremmin avustajien työnantajia. Työnantaja tarvitsee kunnollisen perehdytyksen. Ketään ei saa pakottaa toimimaan henkilökohtaisen avustajan työnantajana, mutta se on mahdollistettava sitä haluaville ja siihen kykeneville.

Valtion on käynnistettävä meidän vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä edistävä hanke. On parannettava meidän mahdollisuuksiamme työllistyä. Valtion on itse työllistettävä meitä vammaisia ja osatyökykyisiä. Sen on myös syytä tukea meidän vammaisten ja osatyökykyisten työnantajia muun muassa verohelpotuksia myöntämällä. On purettava byrokratialoukkuja. Eläkeläisenkin on voitava käydä osa-aikatöissä.

On vähennettävä köyhyyttä muun muassa parantamalla sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä. On myös alennettava julkisista palveluista ja reseptilääkkeistä perittäviä asiakasmaksuja, omavastuita ja maksukattoja. Kannatan perustuloon siirtymistä. Seuraavalla vaalikaudella on käynnistettävä laaja perustulokokeilu. Kaikilla on oltava oikeus inhimilliseen toimeentuloon. Vammaisen ihmisen arjen kannalta välttämättömien vammaispalveluiden on oltava maksuttomia. Vammasta ei saa koitua lisäkuluja vammaiselle ihmiselle.

On panostettava oppimisen tukeen ja toteutettava oppimisen tuen kokonaisuudistus. Oppimisen tukeen on ohjattava enemmän resursseja. Valtion on siis myönnettävä lisää rahaa kunnille oppimisen tukeen. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Inkluusio, eli erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opettaminen yleisopetuksen ryhmässä, ei saa olla säästökeino, vaan se vaatii onnistuakseen riittävästi resursseja. Yleisopetuksen lisäksi tarvitaan tuki-, pienryhmä- ja erityisopetusta. Kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa on oltava tarpeisiin nähden riittävä määrä opettajia, erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, avustajia, kuraattoreja ja nuorisotyöntekijöitä. Kuntouttava varhaiskasvatus on säilytettävä ja laajennettava koskemaan kaikkia vammaryhmiä.

Vammaispalvelulain uudistukseen liittyvän lakiesityksen epäkohdat on korjattava ennen kuin lakiuudistus voidaan eduskunnassa hyväksyä. On lopetettava ikäsyrjintä. Myös iäkkäällä vammaisella on oltava oikeus kuntoutuksen ja vammaispalveluihin. Iäkästä vammaista ei saa siirtää vanhuspalveluiden piiriin. Vamma ei katoa, kun ihminen täyttää 65 vuotta.

On kartoitettava ja korjattava Kela-kyytien ja kuljetuspalveluiden epäkohdat. Liikennepalvelulaki on uudistettava. On käynnistettävä yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavuttavuutta edistävä hallinnonalat ylittävä hanke.

Tulkkauspalveluiden toimivuutta on parannettava. On tärkeää vakinaistaa Kelan ja hätäkeskusten yhteinen hanke viittomakielen tulkkauksen tarjoamisesta hätäkeskuksissa. On tärkeää, että apua saa, vaikka tarvitsisikin tulkkauspalveluita.

Jos, ja kun, tulen valituksi eduskuntaan, lupaan puolustaa haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia, kuten niiden ihmisten oikeuksia, jotka tarvitsevat vammaispalveluja ja kehitysvammaisten erityishuoltoa. Emme saa unohtaa heitä.

#Eduskuntavaalit #Elina2023 #Uusimaa #Vasemmisto #Vammaiset #Kehitysvammaiset #Puhevammaiset #Autisminkirjo @Kehitysvammaliitto