Omaishoitajat ovat korvaamaton apu
Viisas yhteiskunta pitää huolta omaishoitajistaan!
Omaishoitajille lisää arvostusta!
Hyvää Euroopan Omaishoitajien päivää 6.10.2022!
Omaishoitajat ansaitsevat täyden arvostuksen. Heillä on oltava oikeus inhimilliseen toimeentuloon ja työoloihin.
Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja ja koskettaa isoa joukkoa ihmisiä.
Omaishoidon tuki siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuonna 2023.
Tarvitaan lakimuutos. Omaishoidon tuesta on tehtävä lakisääteinen etuus. Omaishoitajalle pitää maksaa riittävä korvaus.
Omaishoidon tuesta on tehtävä subjektiivinen eli lakisääteisiä etuus. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja omaishoidon tuen palkkioiden tasot on yhdenmukaistettava koko maassa. Lisäksi omaishoidon tuen palkkioiden tasoa on syytä korottaa ja verotusta keventää. On myös tuettava enemmän omaishoitajien jaksamista muun muassa järjestämällä lisää sijaishoitopaikkoja omaishoidettaville.
Omaishoitajat ovat korvaamaton voimavara julkiselle sektorille. He tekevät arvokasta työtä koko sydämellään ja pienellä korvauksella. He ovat keskeinen osa palvelujärjestelmää. Ilman heidän panostaan sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Hyvinvointialuiden on siksi tärkeää panostaa omaishoitoperheiden tukemiseen.
Omaishoito ei kosketa vain pientä joukkoa suomalaisia. Omaishoitajaliiton arvion mukaan ainakin miljoona suomalaista on jotenkin omaishoidon kanssa tekemisissä. Omaishoitajaliitto ry. kertoo, että: ”Pääasiallisia auttajia erilaisissa omaishoitotilanteissa on noin 350 000. Omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneitä omaishoitajia on lähes 50 000. Näistä ryhmistä voidaan käyttää nimitystä omaishoitaja. Läheisapua tarjoaa 1,25 miljoonaa henkilöä.”.
”Enemmistö sopimusomaishoitajista, eli noin 70 prosenttia, on naisia. Erityislasten sopimusomaishoitajista jopa 90 prosenttia on naisia. Omaishoidon tukeminen on merkittävä tasa-arvokysymys. Jos omaishoitaja joutuu jäämään pois ansiotyöstään eikä saa muita korvaavia työtuloja tai sosiaalietuuksia, häntä uhkaavat toimeentulovaikeudet. Tilastotieto on Kelan omaishoitotutkimuksesta.” Lähde: Tillman, Päivi, Kalliomaa-Puha, Laura & Mikkola, Hennamari toim. 2014. Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela: Työpapereita 69/2014.
Omaishoidontuki ei ole työsuhde eikä siitä saatava korvaus ole työtuloa, vaan palkkio. Lain mukaan virallisen sopimusomaishoitaja on oikeutettu palkkioon, vapaapäiviin (2–3 vuorokautta kuukautta kohti), tarvittaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin (omaishoitoperhe itse maksaa palveluidensa asiakasmaksut ja omavastuut), valmennukseen, terveystarkastukseen, tapaturmavakuututukseen ja eläkekertymään 68-vuotiaaksi saakka. (lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.).
Omaishoitajuus tuo suuret säästöt hyvinvointialueille. Kotihoito on usein edullisempaa kuin laitoshoito. Yhteiskunta säästää omaishoidon ansiosta arviolta 5 miljardia euroa vuodessa. Jokainen omaishoitaja on alueelleen lottovoitto ja merkittävä hoitoresurssi. Omaishoidon palkkioita on siksi varaa korottaa. Vaikka hyvinvointialueet moninkertaistaisivat sopimusomaishoitajien omaishoidon tuen, niin omaishoito olisi silti muuta hyvinvointialueiden järjestämää hoitoa edullisempaa.
Keskimääräinen omaishoitopalkkio on 440 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitopalkkio on tuo 440 € kuukaudessa, ja omaishoitaja käyttää oikeuttaan 3 vapaapäivään kuukaudessa (sijaishoito kustantaa 116 €/päivä), niin, Kunnallisalan Kehittämissäätiön tekemän selvityksen mukaan, omaishoito maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 9420 € vuodessa. Jos omaishoidettava tarvitsee tehostettua palveluasumista omaishoitajan lakisääteisen vapaiden aikana, niin silloin omaishoito kustantaa yhteiskunnalle 11 976 € vuodessa. Vertailukohdaksi, esimerkiksi vanhainkotihoito maksaa noin 78 110 euroa vuodessa ja kehitysvammaisten tehostettu palvelutaloasuminen noin 67 890 euroa vuodessa. (Lähde: Omaishoitajaliitto ry., Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. sekä Kuuden suurimman kaupungin yksikkökustannusten perusteella tehdyt laskelmat vuodelta 2019, www.kuusikkokunnat.fi).
Omaishoitoa tulee kehittää edelleen. Hyvinvointialueiden, tulee resursoida riittävästi omaishoitoon.
Omaishoitotilanteet ovat monimuotoisia, sillä kaikki omaishoitoperheet ovat erilaisia. Jokainen perhe tarvitsee erilaista apua ja tukea. Tuki ja apu onkin toteutettava ja suunniteltava yksilöllisesti, räätälöitävä. Omaishoitoperheille annetun tuen yksilöllisyys edistää sitä, että saadaan paras mahdollinen tulos. Räätälöidyllä tuella aikaansaadaan pitkällä aikavälillä paras mahdollinen panos-tuotosvaikutus omaishoidon tuelle.
Omaishoitajissa- ja hoidettavissa on kaiken ikäisiä, eivätkä he kaikki ole eläkkeellä.
Omaishoitoperheet ovat hyvin erilaisia keskenään. Omaishoidettavissa on ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Heidän toimintakykynsä on iän vuoksi rajoittunut tai heillä on jokin sairaus tai vamma. Omaishoidettavissa on esimerkiksi erityislapsia ja – nuoria sekä omaishoitajien iäkkäitä vanhempia, puolisoita sekä muita läheisiä. Suurin osa sopimusomaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. Kaikki omaishoitajat- ja hoidettavat eivät kuitenkaan ole ikäihmisiä, jotka ovat eläkkeellä. (Lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.
Kauppinen ja Silfver-Kuhalampi (2015) toteaa, että 700 000 omaishoitajaa käy töissä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. toteaa, että: ”osa heistä joutuu sitovan omaishoitotilanteen vuoksi jättämään työnsä sopivien palvelujen puutteen vuoksi”. Se on yhteiskunnalle suuri menetys.
Omaishoidon tuki ei usein riitä elämiseen.
Moni omaishoitaja elää pelkän omaishoidontuen varassa, ja kokee siksi toimeentulovaikeuksia. Etenkin alhaisimman tason omaishoidontuki ei usein riitä elämiseen. Omaishoidon tuen palkkio on monessa kunnassa alle 450 euroa kuukaudessa. Omaishoidontuen tasoa palkkion tasoa pitäisikin nostaa, kun omaishoito siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden tulisi siis maksaa parempia palkkioita kuin kunnat nykyään maksavat. Ei ole oikein, että omaishoitaja joutuu usein turvautumaan toimeentulo-/ ja tai asumistukeen tullakseen toinen.
Yhteiskunnan tulee antaa arvoa omaishoitajille ja panostaa omaishoitoon nykyistä enemmän.
Iso osa omaishoitajista pitää vaativaan ja sitovaan hoivavastuuseensa nähden saamaansa taloudellista korvausta ja palveluin annettua tukea riittämättömänä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n tekemän jäsenkyselyn, ja yhdistyksen omaishoitajilta saaman palautteen mukaan, omaishoitajia arvostetaan liian vähän.
Toisinaan kunnat epäävät omaishoitoperheeltä palveluita omaishoidon tuen vuoksi. Se on vastoin omaishoidon tuesta annetun lain henkeä. Hyvinvointialueet voisivat ottaa tästä oppia ja lakata toimimasta niin.
Kaikkein eniten korotustarvetta sosiaaliturvaturvaetuuksista koetaan olevan juuri omaishoidon tuen palkkiossa (Sosiaalibarometri 2017).
Iäkkäiden, sairaiden ja vammaisten laitoshoidon purku on toteutunut käytännössä lähes täysin. Hoito- ja hoivavastuu on nyt avohoidolla eli koti- ja omaishoidolla. Kuitenkin kotihoidon kattavuus on kaventunut. Se on lisännyt omaishoitajien hoivavastuuta. Heidän täytyy pitää huolta yhä vaativampaa hoitoa tarvitsevista henkilöistä. Riskinä on, että nykyinen väestön ikääntymiskehitys sekä palvelujärjestelmän kehittyminen kotihoidon suuntaan siirtää tulevaisuudessa vastuuta enemmän omaisille.
Omaishoidettavalle on yhteiskunnan järjestettävä hoitopaikka omaishoitajan vapaiden ajaksi.
Moni vammainen ihminen, iäkäs tai pitkäaikaissairas elää täysin omaisensa avun varassa. Siksi iäkkäiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaisten jaksamisesta ja terveydestä tulee pitää hyvää huolta. Omaishoitajalla on oltava näinä aikoinakin oikeus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä, ja yhteiskunnan on järjestettävä niiden ajaksi omaishoidettavalla sijaishoitopaikka tai hoitaja kotiin.
On helpotettava omaishoitajan oikeutta käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Usein ongelma on, ettei omaishoidettavalle löydy turvallista sijaishoitopaikkaa, missä viettää omaishoitajan vapaapäivät.
Kunnat myöntävät omaishoitajalle yleensä 3 vapaapäivää kuukautta kohti. Joskus omaishoidettava kuitenkin saa sijaishoitoa vain 12 tuntia omaishoitajan vapaapäivää kohti. Se tarkoittaa, ettei omaishoitaja voi pitää kaikkia vapaitaan. Sijaishoitoa tulisikin myöntää 24 tuntia jokaista omaishoitajan vapaapäivää kohti.
Omaishoidon palkkioiden myöntämiskriteerit on yhdenmukaistettava, palkkioiden tasoa korotettava ja verotusta kevennettävä. Omaishoidontuesta tulee tehdä lakisääteinen. Omaishoidontuen taso on tällä hetkellä monessa kunnassa niin pieni, ettei sillä tule toimeen.
Kuntien välillä on suuret erot siinä, millaisia palveluita heillä on omaishoitajille ja millaisia palkkioita omaishoitajille maksetaan. Omaishoidon tuen myöntämiskriteeritkin vaihtelevat paljolti kunnasta toiseen.
Omaishoidon palkkiosta tulee tehdä lakisääteinen. Tällä hetkellä omaishoidon palkkio on määrärahasidonnainen palkkio, eli sidoksissa kunnan rahatilanteeseen. Monessa kunnassa joutuu valittamaan, että saa edes alimman tason omaishoidon tuen.
Omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkioiden suuruudet riippuvat kunnasta. Tuen myöntämisperusteet tulisikin yhdenmukaistaa. Yhdyn Omaishoitajaliitto ry:n tavoitteisiin. On saatava yhteiset myöntämiskriteerit omaishoidontuelle koko maahan.
Omaishoidon palkkioiden minimitasoa on myös nostettava ja tuen verotusta kevennettävä. Yhteiskunnan pitää myös helpottaa työssäkäynnin ja omaishoitajuuden yhteensovittamista. Byrokratiaa on syytä vähentää.
Omaishoidon palkkiot ovat tällä hetkellä liian pieniä ja usein omaishoitoperhe joutuu valittamaan, että saa edes alimman tuen. Omaishoidon tuella ei tällä hetkellä tule toimeen. Omaishoitaja joutuu turvautumaan toimeentulo- ja asumistukeen, ellei hän saa omaishoidon tuen lisäksi palkkaa tai eläkettä.
Kuntien valtionosuuksiin on vuosittain lisätty 75 miljoonaa euroa omaishoidontukia varten. On väärin, että 50 kunnassa ei tuo lisämääräraha ollut lainkaan vaikuttanut niiden myöntämiin omaishoidontukiin tai ohjautunut omaishoitoon.
Omaishoidontuki ei saa vähentää äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa, opintotukea ja työmarkkinatukea.
On väärin, että omaishoidontuki pienentää Kelan maksamaa perhevapaaetuutta, työmarkkinatukea tai opintorahaa. Omaishoitajalle maksetaan aina minimitason äitiys-, isyys tai vanhempainpäivärahaa. Jos omaishoitaja jää perhevapaalle, saa hän minimitason päivärahaa, riippumatta siitä onko hänelle kertynyt ansiotuloja perhevapaalle jäädessään.
Tämä Kelan linjaus ajaa omaishoitajat alimpaan maanrakoon. Se myös asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin työttömiin, opiskelijoihin ja perhevapaalla oleviin ihmisiin verrattuna. Omaishoidontuki ei saisi pienentää opintorahaa, työmarkkinatukea taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Lue asiasta lisää: https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalle.
Omaishoitoperheiden jaksamista on tuettava. Kuntien, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueiden, tulee järjestää omaishoitajien säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset. On myös tärkeää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Yhteiskunnan on pidettävä huolta omaishoitajien- ja hoidettavien terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. On myös tärkeää, että kunnat, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueet, huomioivat omaishoitoperheiden haastavan tilanteen ja tukevat omaishoitajien jaksamista.
Omaishoitajien- ja hoidettavien on tärkeää saada yhteiskunnalta moniammatillista tukea. Omaishoitajan pitäisi saada hengähtää säännöllisin välein, ettei hän uuvu liikaa. Omaishoitajan jaksamista kannattaa tukea.
Omaishoitajalla- ja hoidettavalla tulee olla oikeus päästä vuosittain yhteiskunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Lisäksi on tärkeää järjestää omaishoitoperheille muita heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita.
Yhteiskunta säästäisi säännöllisillä hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla paljon pitkän päälle. Silloin omaishoitajan- tai hoidettavaan mahdolliseen terveysongelmaan voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelma on sitä helpommin hoidettavissa, mitä aiemmin se havaitaan.
Vaikka omaishoidontuki siirtyy hyvinvointialueille, on kuntien jatkettava omaishoitajien hyvinvointia edistävää työtä. Myös hyvinvointialueiden on edistettävä omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvointia ja terveyttä.
Omaishoitajat eivät kunnista mihinkään häviä. Kuntalaki ei muutu. Kunnan on tulevaisuudessakin edistettävä kuntalaistensa hyvinvointia. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää järjestää omaishoitajille matalan kynnyksen tukea.
Kuntien on tärkeää kiinnittää huomiota omaishoitajien ja omaishoidettavien liikunta-, kulttuuri- ja taidepalveluihin sekä kuntoutukseen. Fysio-, toiminta- ja puheterapian avulla voidaan parantaa ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista.
Liikunta-, kulttuuri- ja taidepalvelut lisäävät ihmisen hyvinvointia ja auttavat jaksamaan sekä ennaltaehkäisevät uupumista. On tärkeää, että omaishoitajalla ottaa aikaa itselleen. Hänellä on oltava aikaa ja rahaa harrastaa jotakin.
Omaishoitajan pitäisi päästä fysioterapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle ilman lähetettä.
On paljon epävirallisia omaishoitajia – hekin tarvitsevat tukea.
Epäviralliset, eli ns. sopimuksettomat omaishoitajat, eivät saa kunnalta omaishoidontukea. He eivät saa yhteiskunnalta muitakaan omaishoitajille kuuluvia tukia ja etuuksia. Heillä ei ole virallista omaishoitajan asemaa. Heitä on paljon. Monet hoitavat omaistaan vailla korvausta. Myös sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea yhteiskunnalta. Heilläkin tulisi olla oikeus joskus levätä.
Olen itse ollut palvelutalossa elävän omaiseni epävirallinen hoitaja. Koska omaiseni kädet toimivat huonosti, hoidin hänen pankki-, Kela- ja muita virastoasioitaan ja olin tietysti henkisenä tukena omaiselleni. Koin, että raskainta oli se, ettei palvelutalon henkilökunta huomioinut asukkaiden omaisia mitenkään. Kenties se johtui resurssipulasta. Meiltä omaisilta ei koskaan kysytty, miten me voimme. Ja omaiseni kuitenkin sairasti vakavaa ja kuolemaan johtavaa sairautta. Omaiseni kuoleman jälkeen meidät jätettiin mieheni kanssa yksin omaiseni palvelutalon puolesta. Onneksi sukulaiset ja ystävät ovat tukeneet ja auttaneet meitä.
Yhteiskunnan tulee nykyistä paremmin huomioida pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja vammaisten henkilöiden omaiset ja heidän tarpeensa. Kaikilla omaisilla ei ole tukiverkostoa omasta takaa. Myös ns. sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea.
Omaishoito osaksi hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioita, – suunnitelmia, – katsauksia ja – kertomuksia .
On tärkeää että hyvinvointialueilla laaditaan sellaiset hyvinvointistrategiat- ja kertomukset, joissa huomioidaan omaishoitoperheet. Hyvinvointialueiden valtuustot vastaavat hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioiden laatimisesta. Hyvinvointistrategiassa määritellään hyvinvointialueen arvot ja tavoitteet sekä tavat ja keinot rakentaa hyvinvoivaa hyvinvointialuetta.
Hyvinvointikertomus on katsaus hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointiin. Siinä myös kuvataan se, mitä hyvinvointialue aikoo lähivuosina tehdä parantaakseen asukkaidensa hyvinvointia. On tärkeää, että omaishoitoperheet huomioidaan hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioissa, – suunnitelmissa, -katsauksissa ja – kertomuksissa.
Hyvinvointialueen kannattaa laatia säännöllisesti omaishoitoperheille ja omaishoitajayhdistyksille suunnattu kysely. Omaishoitajalla tai – hoidettavalla tulee olla oikeus päästä vuosittain hyvinvointialueen järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen.
Kyselyiden ja omaishoitajille tehdyistä terveys- ja hyvinvointitarkastuksista laaditun koosteen perusteella hyvinvointialue voi kartoittaa palveluidensa ongelmakohdat omaishoitoperheiden kannalta ja puuttua niihin. Saadaan myös yleiskuva omaishoitajien sen hetkisestä hyvinvoinnista.
Omaishoitajalla on oltava oikeus päästä joka vuosi hyvinvointialueen järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Tarkastuksessa kartoitetaan henkilön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi. Tarkastuksien avulla hyvinvointialue saa kokonaiskuvan omaishoitajien hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä. Omaishoitajille tehtävien tarkastuksien lisäksi hyvinvointialueiden on tärkeää kartoittaa säännöllisesti omaishoidettavien terveys ja hyvinvointi.
Päättäjien on tärkeää kuunnella aidosti omaishoitoperheitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä. Hyvinvointialueen olisi hyvä kysyä säännöllisesti alueen omaishoitoperheiltä ja heidän kanssaan työtä tekeviltä, esimerkiksi kotihoidon työntekijöiltä, omaishoitajien- ja hoidettavien hyvinvoinnista sekä palveluiden ja tuen tarpeista. Kyselyn tulokset kertovat sen, mitä mieltä alueen omaishoitoperheet ja heidän kanssaan työtä tekevät ovat hyvinvointialueensa palveluista ja tuista. Saadaan selville se, miten hyvinvointialueen palvelut ja tuet toimivat omaishoitoperheiden näkökulmasta. Kyselyiden sekä terveys- ja hyvinvointitarkastusten avulla saadaan selville hyvinvointialueen toiminnan ongelmakohdat omaishoitoperheiden näkökulmasta, ja voidaan puuttua niihin. Kyselyiden ja tarkastusten lisäksi hyvinvointialueen kannattaa tiedustella paikallisilta omaishoitajayhdistyksiltä alueen omaishoitoperheiden tilanteesta ja heidän tuen tarpeistaan.
Eduskuntaan ja hyvinvointialueiden valtuustoihin tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä. Allekirjoittanut on omaishoitomyönteinen ehdokas itse. Minulla om myös omakohtaista kokemusta omaishoitajuudesta.
Eduskuntaan, kuntiin ja hyvinvointialueille tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä. Omaishoitomyönteisenä voidaan pitää päättäjää, joka edellyttää yhteiskunnalta panostuksia esteettömyyteen, saavutettavuuteen, ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon sekä omaishoitajien ja -hoidettavien hyvinvointiin ja terveyteen. Hän edellyttää julkiselta sektorilta laaja-alaista omaishoitoperheiden nykytilanteen arviointia. Omaishoitomyönteinen päättäjä edellyttää, että hyvinvointialueet, kunnat ja valtio käyttävät nykytilanteen arviota kehittäessään omaishoitoa alueellaan. Omaishoitomyönteinen päättäjä myös edellyttää, että hyvinvointialueet ja valtio resursoivat riittävästi omaishoidon kehittämistyön.
Omaishoitajien on syytä olla mukana tekemässä päätöksiä.
Kaikkien väestöryhmien tulee olla edustettuina valtiollisessa, kunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa. On tärkeää, että omaishoitajat ja heidän perheensä voivat olla itse mukana päättämässä asioista. ”Ei mitään omaishoitajista ilman omaishoitajia”.
Vain se, joka on itse toiminut omaishoitajana, tietää millaista elämä omaishoitajana on ja millaista tukea omaishoitajat kunnalta kaipaavat.
On tärkeää, että valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää sekä asukkaat mukaan ottavaa. Asukkaiden pitää saada olla mukana päätöksenteossa, kaikissa vaiheissa – suunnittelusta aina toteutukseen ja seurantaan. On tärkeää, että omaishoitajia ja -hoidettavia on mukana kuntien sekä hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostoissa tuomassa päätöksentekoon omaishoidon näkökulmaa.
Valtiollisessa, kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa toimiminen on mahdollistettava myös pienten lasten vanhemmille ja omaishoitajille.
Etenkin omaishoitajien ja lasten yksinhuoltajien on haastavaa hoitaa kunnallista tai alueellista luottamustoimea. Heillä ei usein ole käytössään tukiverkostoa. Ei löydy ketään, joka voisi huolehtia yksinhuoltajan lapsesta/lapsista tai omaishoitajan omaishoidettavasta luottamuselimen kokouksien aikana.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite korvata tai järjestää lastenhoito valtuuston, kunnanhallituksen tai lautakunnan kokouksen aikana, mutta omaishoidettavien hoidosta ei kukaan vastaa.
Hyvinvointialueilla, kunnilla ja valtiolla pitäisi olla lakisääteinen velvollisuus järjestää omaishoitajan valtiollisessa, kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa toimimisen ajaksi omaishoidettavalle tilapäishoito tai korvata sen järjestämiskustannukset omaishoitajalle. Se vaatisi lakimuutoksen.
Jokaisella asukkaalla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet valtiollisen, kunnallisen tai alueellisen luottamustoimen hoitamiseen. Esimerkiksi omais- tai yksihuoltajuus ei saa olla este valtiollisen, alueellisen tai kunnallisen luottamustoimen hoitamiselle.
Omaishoidettavien tilapäishoidon järjestäminen tai korvaaminen valtiollista, kunnallista tai/ja alueellista luottamustoimea hoitaville omaishoitajille edistäisi demokratiaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Nainen jää yhä miestä herkemmin kotiin hoitamaan lastaan taikka vammaista, iäkästä taikka sairasta omaistaan.
Omaishoitajajärjestöt ovat päättäjien tärkeitä kumppaneita.
Päättäjien on syytä tehdä yhteistyötä potilas-, vammais-, eläkeläis- ja omaishoitajayhdistysten kanssa. Omaishoitajayhdistykset tukevat valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita niiden työssä. Ne eivät siis ole pelkkä kuluerä. Omaishoitajayhdistys on tärkeä kumppani kunnalleen ja hyvinvointialueelleen. Omaishoitoyhdistykset välittävät valtiolle, kunnille ja hyvinvointialueille arvokasta tietoa omaishoitajaperheiden tuen, avun ja palveluiden tarpeista.
Paikallinen omaishoitajayhdistys ja omaishoitajaperheiden yhteisö voivat yhdessä alueen päättäjien kanssa kehittää alueelle reiluja, hyviä, asiakaslähtöisiä ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja toimintakäytäntöjä.
Yhdistysten tarjoama matalan kynnyksen tuki ennaltaehkäisee ihmisten raskaamman tarvetta raskaammalle tuelle ja palveluille.
Omaishoitajajärjestöt tarjoavat omaishoitajaperheille tietoa, vertaistoimintaa ja virkistystä. Ne ovat tärkeä yhteisö omaishoitajille ja -hoidettaville.
Omaishoitajayhdistyksissä on omaishoitajille tarjolla merkityksellisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Auttaessaan muita ihminen saa aina jotain myös itselleen. Auttaessaan antaa ja saa tukea. Omaishoitajajärjestöt tekevät myös edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä.
Päättäjien on tärkeää pitää omaishoitoperheiden ja -yhdistyksien puolta. Jotta omaishoitajayhdistykset pystyvät toimimaan, tarvitsevat ne valtiolta, kunnilta ja hyvinvointialueita esimerkiksi tiloja ja taloudellista tukea. Ilman valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden tukea ei omaishoitajayhdistysten toiminta ole mahdollista.
Vantaan kaupungin maksaman omaishoidon tuen taso sekä kunnan tarjoamat palvelut omaishoitajille.
Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n mukaan pääkaupunkiseudulla on ainakin 60 000 omaistaan hoitavaa, jos käytetään THL:n arviota omaishoitajien määrästä (7 % väestöstä). Virallisia kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia Helsingin ja Vantaa alueella on vuosittain noin 4500, kertoo Pääkaupunkiseudun omaishoitajat -yhdistys.
Vantaan kaupungilla omaishoidon tuen myöntämisestä päättävät vanhus- ja vammaispalvelut. 1.1.2023 alkaen omaishoidon tuen palkkion myöntämisestä päättää vantaalaisten kohdalla Vantaan ja Keravan hyvinvointialue. Ilmeisesti riippuu tapauksesta, päättääkö omaishoidon tuen myöntämisestä vanhuspalvelut vaiko aikuissosiaalityön ja vammaisten palvelujen toimiala.
Omaishoidon tukea koskevan lain mukaan omaishoitajalle maksettava palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vantaa maksaa kolmen eri tasoista omaishoidon tukea. Ei ole kauaakaan siitä, kun Vantaa otti käyttöön kolmannen omaishoidon tuen palkkion tason.
Vantaalla omaishoidon palkkioluokat ovat 423,61 €, 847,22€ ja 155,20 €. Omaishoidon palkkion vähimmäismäärä on 1.1.2022 lukien Vantaalla 423,61 euroa kuukaudessa (ns. vähimmäishoitopalkkio). Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio (eli korotettu hoitopalkkio) on 847,22 euroa kuukaudessa. Kaikkein raskainta hoitoa vaatien hoidettavien kohdalla omaishoidon tuen palkkio on 1553,20 euroa kuukaudessa. Palkkioihin tehdään vuosittain indeksikorotukset. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry:n mukaan Vantaalla suurin osa omaishoitajista on alimmassa palkkioluokassa. Lisää tietoa omaishoidontuen myöntämisestä löydät sivuilta: https://www.vantaa.fi/en/node/2306#tab-introduction, ja https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/kuntainfo-omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-vuonna-2022/.
Vantaalla omaishoidettavan sijaishoito voidaan järjestää palvelusetelillä tai sitten omaishoitajalle voidaan maksaa sijaishoidosta omaishoidon palkkiota. Tuolla palkkiolla omaishoitaja voi palkata hoitajan kotiin hoitamaan omaishoidettavaa. Sijaishoidon palkkiot ovat omaishoidon tuen suuruisia, ja niihinkin tehdään vuosittain indeksikorotus.
Omaishoitajalla on oltava aikaa itselleen ja ihmissuhteille. Hänen on saatava aikaa harrastuksille, vapaaehtoistyölle ja luottamustoimissa toimiselle. Hänen on voitava halutessaan opiskella tai tehdä ansiotyötä.
Tuetaan omaishoitajien liikunnan harrastamista, jotta he pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä sekä voivat hyvin.
Kuntien tulisi tukea omaishoitajien liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Kunnat voisivat myöntää omaishoitajille oikeuden päästä maksutta alueen museoihin, uimahalleihin, kuntosaleille, tapahtumiin sekä ainakin yhdelle aikuis-, työväen- tai kansalaisopiston kurssille lukukautta kohden.
On hienoa, että vantaalaiset omaishoitajat pääsevät maksutta Vantaan kaupungin uimahalleihin ja niiden yhteydessä oleville kuntosalille, ilman aikarajoitusta. Koivukylän vanhustenkeskuksessa sai harjoitella nimelliseen 10 euron hintaan (avaimen lunastusmaksu). Lue lisää: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152135_Omaishoitajien_maksuton_uinti_ja_kuntosaliharjoittelu_2019-.pdf.
Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. Omaishoidosta on oltava mahdollisuus luopua.
Omaishoitajien oikeusturvaa tulee vahvistaa.
Lyhyesti
Omaishoitajuus koskettaa ainakin 350 00 suomalaista. Yhteiskunta säästää omaishoidon tuen avulla ainakin 5 miljardia euroa joka vuosi. Omaishoidon tukeen kannattaakin panostaa.
Omaishoidon tuesta on syytä tehdä lakisääteinen, eli subjektiivinen, etuus. Tämä vaatii lakimuutoksen. Omaishoidon tuen tasot ja myöntämiskriteerit kannattaa myös yhdenmukaistaa. Omaishoidon tuen palkkioiden tasoa on lisäksi syytä korottaa ja verotusta keventää.
Omaishoidontuella on tultava toimeen. Omaishoitajan ei pidä joutua turvautumaan toimeentulo- ja/tai asumistukeen tullakseen toimeen. Omaishoitajilla tulee olla oikeus tarvitsemaansa tukeen ja kunnon lomiin. On myös tärkeää tukea omaishoitajien työssäkäyntiä sekä opiskelua. Omaishoitajien jaksamista on tuettava enemmän kuin nyt.
Liian paljon on kiinni siitä, missä omaishoitoperhe asuu. Kuntien välillä on aivan liian isot erot omaishoidon tuen palkkioiden tasossa sekä tuen myöntämiskriteereissä.
Eduskunta tarvitsee omaishoitomyönteisiä päättäjiä, kuten omaishoitajina toimivia. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien kannattaa tehdä yhteistyötä omaishoitoyhdistysten kanssa. Päättäjien kannattaa kuunnella herkällä korvalla sitä, mitä omaishoitajaperheet toivovat. Yhteiskunnan on syytä varmistaa, että omaishoitoperheet saavat laadukasta tukea, apua ja ohjausta.
Kunnan, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueen, on tärkeää kysyä säännöllisin välein omaishoitoperheiltä ja heidän kanssaan työtä tekeviltä, mitä he yhteiskunnalta tarvitsevat ja toivovat. Omaishoitajille kohdistettujen kyselyiden avulla saa kunta/hyvinvointialue selville, miten se voisi paremmin tukea omaishoitoperheitään.
Omaishoitajilla- ja hoidettavilla tulee olla oikeus päästä vuosittaisiin yhteiskunnan järjestämiin terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin. Tarkastusten perusteella saa kunta/hyvinvointialue kokonaiskuvan omaishoitajien- ja hoidettavien terveydestä ja hyvinvoinnista.
Omaishoitoperheille kohdistettujen kyselyiden sekä hyvinvointi- ja terveystarkastusten avulla voi kunta tai hyvinvointialue kehittää omaishoitoperheille tarkoitettuja palveluitaan ja tukiaan nykyistä paremmiksi.
Omaishoitoperheet on huomioitava kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Omaishoitoperheet on huomioitava mm. kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioissa-, suunnitelmissa-, kertomuksissa- ja katsauksissa.
Omaishoitajat tarvitsevat enemmän aikaa itselleen. Kunnan, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueen, on tärkeää tukea omaishoitajien- js hoidettavien liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Harrastukset auttavat omaishoitajia jaksamaan ja pitävät heidät terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä. Liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastaminen ennaltaehkäisee sairauksien puhkeamista.
Omaishoitajalla pitää olla käytännön mahdollisuus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Tuo oikeus ei saa jäädä kuolleeksi lain kirjaimeksi. Yhteiskunnan on järjestettävä omaishoidettavan sijaishoito omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana.
Hyvinvointialueille sekä kuntiin olisi hyvä valita päättäjiksi erilaisten väestöryhmien edustajia, myös omaishoitajia. Jotta omaishoitaja voi toimia kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa, on kunnan tai hyvinvointialueen järjestettävä omaishoidettavan sijaishoito luottamuselinten kokousten ajaksi taikka korvattava omaishoitoperheille omaishoidettavien sijaishoidosta aiheutuvat kustannukset kokousten ajalta.
Lähteet
https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalle,
https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/vaalit/
https://omaishoitajat.fi/omaishoidolla-on-valia-omaishoitajaliitto-vaikuttaa-kuntavaaleissa/
Sosiaalibarometri (2017). Ari-Matti Näätänen, Pia Londén & Juha Petosalmi (toim.) Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry,
Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö,
https://stm.fi/-/kuntainfo-omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-vuonna-2022,
https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519,
Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/71453
https://www.polli.fi/yhdistys/materiaalit/
#Omaishoito #Yhdenvertaisuus, #Tasaarvo, #Demokratia, #OmaishoitoKoskettaaJokaista, #Elina2023, #EuroopanOmaishoitajienPäivä, #Eduskuntavaalit2023
Kommentit (0)