Pahoinvointia vähennetään yhteiskunnallisiin epäkohtiin puuttumalla sekä ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyspalveluihin panostamalla!

Kuva: Mira-Veera Auer

On lisättävä mielenterveyspalveluiden resursseja.

Valtion ja hyvinvointialueiden on ohjattava mielenterveyspalveluihin lisää resursseja, kaikilla tasoilla. Niin perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluita on vahvistettava koko maassa hoidon saavutettavuuden, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Hoitopolkuja ja hoitoon pääsyä on sujuvoitettava niin, että henkisestä pahoinvoinnista kärsivä ihminen saa apua. Ihmisten henkiseen ja fyysiseen pahoinvointiin tulee puuttua mahdollisimman varhain ja tutkittuun tietoon pohjautuen.  Olen sitoutunut edistämään Vasemmistoliiton, Suomen Mielenterveys ry:n ja Mielenterveyden Keskusliiton eduskuntavaali- ja hallitusohjelmatavoitteita. Olen myös sitoutunut edistämään Vasemmistoliiton mielenterveyspoliittista ohjelmaa.

Tulee puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja panostaa ennaltaehkäisyyn.

Yhteiskunnallisiin epäkohtiin tulee siis puuttua, sillä ne aiheuttavat ihmisten fyysistä ja henkistä pahoinvointia. Julkisten toimijoiden on vähennettävä köyhyyttä ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa muun muassa parantamalla sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä sekä säätämällä lakiin 12 euron vähimmäistuntipalkka. On myös alennettava sairastamisen kustannuksia.  Esimerkiksi asiakasmaksujen suuruutta tulee alentaa.

On myös vahvistettava työllisyyttä, etenkin osatyökyisten, vammaisten ihmisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien osalta. Se vahvistaa ihmisten mielenterveyttä.

Yhteiskunnan kannattaa panostaa mielensairauksia ehkäiseviin palveluihin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tulee panostaa jatkossa nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen sekä tukea enemmän omaishoitajia, vapaaehtoistyötä, kansalaistoimintaa ja järjestöjä. Pitää myös lisää resursseja taiteisiin, kulttuuriin, liikuntaan, nuorisotyöhön, taiteiden perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kehittää harrastamisen Suomen mallia. Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen tutkitusti edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurin ja taiteiden osuus valtion budjetista pitää nostaa yhteen prosenttiin.

Hoitoon pääsyä on helpotettava ja toimeenpantava hoito- ja terapiatakuut. Psykiatrisen avohoidon resursseja on kasvatettava.

Keskusteluavun ja matalan kynnyksen psykososiaalisten palveluiden saatavuutta julkisessa terveydenhuollossa on parannettava ja hoitoketjuja kehitettävä. Hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon palveluita tulee vahvistaa toimeenpanemalla sekä hoitotakuu että kansalaisaloitteen mukainen terapiatakuu. Ihmisen pitää päästä oikeanlaisen avun ja tuen piiriin nopeasti. Ihmisen tulee saada ongelmaansa kiireetöntä perustason apua ja tukea seitsemän arkipäivän sisällä siitä, kun hänen apunsa tai tukensa tarve on ilmennyt. Kiireellistä apua on saatava välittömästi. 

Perusterveydenhuoltoon pitää kouluttaa ja palkata mielenterveyden alan ammattilaisia, esimerkiksi psykiatrisia sairaanhoitajia, psykiatreja ja psykologeja. Jokaisella terveysasemalla tulee olla psykiatrisen sairaanhoitajan tai muun vastaavan ammattilaisen suoravastaanotto.

Psykiatrisen avohoidon resursseja on kasvatettava niin, että avohoito pystyy vastaamaan myös vaikeampien psykiatristen sairauksien sekä kaksoisdiagnoosin omaavien henkilöiden hoidon tarpeeseen. Matalan kynnyksen psykososiaalisten palveluiden ja keskusteluavun saatavuutta tulee parantaa nykyisestä.

Palvelujärjestelmän lähtökohtana on oltava ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ongelmia, haittoja ja sairauksia ehkäisemällä, asiakaslähtöisesti, tasa-arvoisesti, yhdenvertaisesti ja ihmisten omia voimavaroja tukien. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on pyrittävä kohtaamaan ja auttamaan ihmistä kokonaisvaltaisesti ja tarvittaessa moniammatillisesti. 

Perusterveydenhuoltoon on palkattava kokemusasiantuntijoita sekä on otettava käyttöön omalääkäri ja/tai -hoitajamalli.

Perusterveydenhuollon palveluissa tulee ottaa käyttöön omalääkäri ja/tai -hoitajamalli. Pysyvät ja pitkäaikaiset hoitosuhteet ovat niin hoitohenkilökunnan kuin potilaan etu. Perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluihin on mielenterveysalan ammattilaisten lisäksi palkattava erilaisten sairauksien ja vammojen kokemusasiantuntijoita tukemaan niin asiakkaita kuin ammattilaisiakin.

Julkisissa palveluissa on suosittava omaa palvelutuotantoa ja rajoitettava voitontavoittelua.

Julkiset palvelut on  toteutettava laatu, eikä hinta, edellä. Voitontavoittelua sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettava. On suosittava julkista palvelutuotantoa. Niitä voidaan täydentää palveluseteleillä ja ostopalveluilla.

On puututtava mielenterveysalalla vallitsevaan työvoimapulaan ja uudistettava mielenterveysalan koulutus.

On puututtava mielenterveysalalla vallitsevaan työvoimapulaan ja parannettava mielenterveysalan veto- ja pitovoimaa. Tulee kehittää alan työoloja ja -ehtoja, johtamista ja palkkausta. Mielenterveysalan koulutus tulee uudistaa ja koulutuspaikkojen määrää lisätä. Tällä parannetaan henkilöstön saatavuutta. 

Psykoterapeuttikoulutus on jatkossa rahoitettava julkisesti ja sen on oltava opiskelijalle maksutonta. Psykoterapeuttikoulutuksessa on otettava Ruotsin mallin mukaisesti käyttöön kaksiportainen koulutus. Perustason koulutus antaisi valmiudet lyhytinterventioiden toteuttamiseen ja ylempi taso vastaisi nykyistä psykoterapeuttikoulutusta. 

Jatkohoito on turvattava kaikille. Jokaisella sitä tarvitsevalla pitää olla oikeus päästä psykoterapiaan, taustasta riippumatta.

Palveluketjuja on vahvistettava, ja myös jatkohoito turvattava esimerkiksi lyhytterapiajakson jälkeen. Psykoterapiaan pääsy ei saa olla kiinni ihmisen tulotasosta, iästä tai työmarkkina-asemasta. Kelan kuntoutuspsykoterapian tulee olla maksutonta alle 30-vuotiaille sekä pienituloisille. Tällä hetkellä köyhyys ja korkeat asiakasmaksut on esteenä tarvittavan kuntoutuksen saamiselle, mikä syventää eriarvoisuutta entisestään. 

Mielenterveyspalveluissa painotetaan työ- ja opiskelukyvyn palauttamista tai sen parantamista. Silloin unohtuvat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat ihmiset, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläiset ja työttömät työnhakijat. Työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevilla ihmisilläkin on oltava oikeus päästä mielenterveyspalveluiden piiriin.

Kelan rahoittamaan kuntouttavaan psykoterapiaan pääsy pitää taata myös työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville ihmisille, esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä oleville, ikäihmisille ja työttömille ihmisille. Kelan tukemaan psykoterapiaan on päästävä myös muilla kriteereillä kuin työ- tai opiskelukyvyn ylläpito tai palauttaminen. 

On lisättävä psykiatrisia sairaalahoitopaikkoja. On myös edistettävä pitkäaikaisista tai pysyvistä mielensairauksista kärsivien palveluita.

Perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamisen lisäksi mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava erikoissairaanhoidossa. Psykiatristen sairaalahoitopaikkojen riittävyys on turvattava koko maassa. Psykiatrisia sairaalahoitopaikkoja on siis lisättävä ympäri maata. 

Akuuttihoito-osastoilla tulee olla riittävästi paikkoja, jotta kaikkien oikeus laadukkaaseen hoitoon pystytään turvaamaan, eikä kenenkään ihmisen tarvitse nukkua sairaalan lattialla. Tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta sairaanhoidosta on tehtävä maksutonta. Siitä ei siis pidä periä asiakasmaksuja.

Pitkäaikaisista taikka pysyvistä mielenterveyden sairauksista tai haasteista kärsivien ihmisten perusoikeuksia on edistettävä esimerkiksi asumiseen liittyen. Heillä pitää olla tae tarvittavasta pitkäkestoisesta ja pysyvästä hoidosta. Heillä tulee olla oikeus kuntoutumista ja pärjäämistä tukeviin asumispalveluihin. On lisättävä monimuotoisen yhteisöllisen palveluasumisen mahdollisuuksia kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välimallina.

On panostettava lasten ja nuorten mielenterveys- ja sosiaalipalveluihin sekä oppilashuollon palveluihin ja oppimisen tukeen. Lapsiin ja nuoriin panostaminen kannattaa.

Yhteiskunnan on panostettava etenkin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä tehtävä toimenpideohjelma koronan aiheuttamien oppimis- ja hyvinvointivajeiden paikkaamiseksi ja opiskelukyvyn vahvistamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Lastensuojelun sekä lapsiperhesosiaalityön resurssit on turvattava ja kiinnitettävä huomiota erityisesti mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuteen. 

Nuorten hyvinvointi on sisällytettävä seuraavaan hallitusohjelmaan omana teemakokonaisuutenaan. Nuorten hyvinvointiohjelmaan on valtion ohjattava riittävästi resursseja. Sen on katettava kaikki hallinnonalat. Nuoret on otettava mukaan nuorten hyvinvointiohjelman suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Ei mitään ilman nuoria.

Valtion ja hyvinvointialueiden on ohjattava oppilashuollon palveluihin lisää resursseja. Kuraattoreiden ja psykologien asiakasmääriä on vähennettävä entisestään lakisääteisiä mitoituksia kiristämällä. Valtion on seurattava oppilashuollon resurssien riittävyyttä ja saavutettavuutta. Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus palkata kouluihin ja oppilaitoksiin vähintään laissa säädetty määrä koulukuraattoreita ja -psykologeja. Varsinkin näinä kriisiaikoina kuraattoreja ja psykologeja tarvitaan, kun lapset, nuoret ja heidän perheensä voivat huonosti. 

On puututtava  kuraattori- ja psykologipulaan muun muassa lisäämällä kuraattoreiden ja psykologien koulutusmääriä. Kuraattoreiden ja psykologien on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä opettajien sekä lasten ja nuorten vanhempien kanssa.

Tarvitaan lakimuutos, jolla oppilashuollon palvelut laajennetaan kaikille opiskelutasoille. Tavoitteena on lakisääteinen opiskeluhuollon jatkumo esiopetuksesta aina korkea-asteelle saakka. Lakiin on tuotava säädökset korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien sitovasta mitoituksesta. Yhtä psykologia ja yhtä kuraattoria kohti tulee olla korkeintaan 2000 korkeakouluopiskelijaa. Laissa tulee säätää hyvinvointialueelle velvollisuus palkata varhaiskasvatuksen yksiköissä sekä korkeakouluissa kiertäviä kuraattoreja ja psykologeja. Näiden kuraattoreiden ja psykologien tehtävänä on auttaa lapsia heidän vanhempiaan.

On turvattava jokaiselle oikeus mielenterveyspalveluihin – myös riippuvuuksista kärsiville, vammaisille ja ikäihmisille. Mielenterveyspalveluiden on oltava esteettömiä ja saavutettavia.

Meillä kaikilla pitää olla tasa-arvoinen ja yhdenvertainen oikeus päästä mielenterveyspalveluiden piiriin, riippumatta esimerkiksi toimintakyvystä, tulotasosta tai asuinpaikasta. Tämä tuo yhteiskunnalle pitkän päälle säästöä ja vähentää inhimillistä kärsimystä.

Päihde- tai peliriippuvuudesta kärsivän ihmisen pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin on turvattava. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden integraatiota on vahvistettava. Riippuvuudesta kärsiminen ei saa olla este mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemiselle, ja päinvastoin. Tarvitaan lisää naiserityisiä ja erilaiset vähemmistöt huomioivia mielenterveys- ja päihdepalveluita.

On tärkeää varmistaa mielenterveyspalveluiden esteettömyys ja saavutettavuus. Myös vamman tai sairauden kanssa elävällä ihmisellä on oltava oikeus saada keskusteluapua ja käyttää yleisiä mielenterveyspalveluita. Tulee selvittää ikäihmisten sekä vammaisten ihmisten mielenterveyspalveluiden tilanne Suomessa. On kehitettävä toimivia malleja siihen, miten heidät voidaan paremmin huomioida mielenterveyspalveluissa.

Kansallisen Mielenterveysstrategian 2030 toimeenpanoa tulee vahvistaa. Kansallisen Mielenterveysstrategian toimeenpanoon on myös ohjattava lisää resursseja. Strategian toimeenpanon tueksi tulee valtion asettaa poikkihallinnollinen ohjausryhmä. 

Mistä rahat tähän?

On puututtava yhteiskunnallisiin epäkohtiin sekä panostettava kuntoutukseen, omaishoitoon, mielenterveyspalveluihin, ennaltaehkäiseviin palveluihin ja tukiin sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Se tuo pitkän päälle yhteiskunnalle säästöä. Se myös vahvistaa työllisyyttä, vähentää kärsimystä sekä edistää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja työ- ja toimintakykyä. Omaishoito tuo yhteiskunnalle arviolta 5 miljardia euron säästöt joka vuosi.

Valtiontalouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta se pitää tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Ei tule tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä. Päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Valtiontaloutta tulee tarkastella pitkällä aikavälillä. 

Valtion on mahdollista sekä tasapainottaa talouttaan että panostaa hyvinvointipalveluihinsa. Valtio voi hankkia lisätuloja kehittämällä verotuksen oikeudenmukaisuutta, vahvistamalla työllisyyttä sekä panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Kaikkia tuloja tulee verottaa saman progressiivisen asteikon mukaan. Tämä kaikki toisi Vasemmistoliiton laskelmien mukaan valtiolle neljän miljardin lisätulot. 

Tulee puuttua nykyistä tehokkaammin veronkiertoon, verovälttelyyn ja harmaaseen talouteen. Pitää kiristää suurten pääoma- ja osinkotulojen sekä suurten perintöjen ja lahjojen verotusta. On käynnistettävä kaikki hallinnonalat kattava veronkierron, verovälttelyn ja korruption torjuntaohjelma. Ei pidä leikata sosiaaliturvasta, palveluista tai etuuksista. Ei saa kiristää ansiotulojen verotusta. Pikemminkin pienituloisten ansioverotusta on kevennettävä.

Ympäristölle, ilmastolle, eläimille tai ihmisen terveydelle haitallisen toiminnan verotusta on kiristettävä. Yhteisöveroa on myös varaa korottaa. Miljonäärivero tulee ottaa käyttöön sekä leikata merkittävästi listaamattomien yritysten osinkoverotukea ja laittaa verolle suuryritysten ylisuuret voitot. Sipilän hallituksen ns. kiky sopimuksen mukaiset sosiaalimaksut pitää palauttaa työnantajien maksettavaksi.

Työllisyyttä voidaan vahvistaa muun muassa siirtymällä perustuloon ja panostamalla koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.  Tulee myös ohjata lisää resursseja mielenterveys-, sosiaali-, terveys-, työllisyys-, ja kotoutumispalveluihin, varhaiskasvatukseen Perustulo kannustaisi itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Lisäksi tulee lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa sekä alentaa sairastamisen kustannuksia.

Pitää toteuttaa oppimisen tuen kokonaisuudistus kaikilla asteilla. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen pitää panostaa nykyistä enemmän. On kehitettävä ammatillisen opetuksen laatua ja lisättävä opiskelupaikkoja korkeakouluissa, etenkin työvoimapula-aloilla. Valtion tulee korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä sekä ohjata enemmän rahaa hyvinvointialueille.

Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta pitää parantaa. Olemme tässä jäljessä muita Euroopan maita. On vahvistettava vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllisyyttä. Suomessa meitä vammaisia on ainakin 750 000. Vain 15–20 prosenttia työikäisistä vammaisista käy töissä. Julkisten toimijoiden tulee työllistää meitä vammaisia ja osatyökykyisiä itse enemmän. Työnantajia tulee tukea taloudellisesti meidän vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisessä sekä työpaikkojen muuttamisessa esteettömiksi ja saavutettaviksi. 

Ehdotan viiden prosentin vammaiskiintiön käyttöönottamista 20 työntekijää suuremmilla työpaikoilla. Vammaiskiintiöiden noudattamatta jättämisestä pitää seurata merkittävät sanktiot. Useissa Euroopan maissa on käytössä vammaiskiintiöt. Vammaiskiintiöillä olisi huonotkin puolensa. Kiintiöillä voidaan kuitenkin pitkällä aikavälillä hälventää ihmisten asenteita ja ennakkoluuloja sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. 

Lähteet

  1. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelma 2023: https://vasemmisto.fi/eduskuntavaalit-2023/eduskuntavaaliohjelma/
  2. Vasemmistoliiton tavoiteohjelma 2022–2025: https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/periaateohjelma-tavoitteet/ 
  3. Vasemmistoliiton mielenterveyspoliittinen ohjelma: https://vasemmisto.fi/vasemmistoliiton-tavoitteet/muut-ohjelmat/mielenterveyspoliittinen-ohjelma/ 
  4. MIELI ry:n eli Suomen Mielenterveysseuran eduskuntavaalitavoitteet: https://mieli.fi/yhteiskunta/miten-mieli-ry-vaikuttaa/mielenterveys-eduskuntavaaleissa-2023/mielenterveyden-vahvistamisen-10-toimenpidetta-mieli-ryn-hallitusohjelmatavoitteet-2023-2027/
  5. Mielenterveyden Keskusliiton Kolme vaatimusta tuleville päättäjille: https://www.mtkl.fi/ajankohtaista/kolme-vaatimusta-tuleville-paattajille

Kirjoittaja Elina Nykyri, on FM, tilastotieteilijä, kunta- ja aluevaravaltuutettu, vammais- ja järjestöaktiivi ja Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Vasemmistoliiton listalta. Elina toimii Vasemmistoliitton päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Hänellä on myös yli 20 vuoden kokemus potilasjärjestöissä toimimisesta. Lue lisää sivulta https://elina-nykyri.com. Elinaa voit äänestää Uudellamaalla numerolla 105.

#Elina2023, #Vasemmisto, #Vasemmistoliitto, #vasemmisto, #vasemmistoliitto, #Uusimaa, #Uusimaa105, #105, #Eduskuntavaalit, #Eduskuntavaalit2023, #eduskuntavaalit, #eduskuntavaalit2023,  #mielenterveys, #psykoterapia, #kuntoutus, #hoitotakuu, #terapiatakuu, #mielenterveyspalvelut

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu