Perus- ja ihmisoikeuksien toteuduttava käytännössä
Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti.
Ihmisoikeuksien julistuksen mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, yhdenvertaisia. Ihmistä ei saa syrjiä hänen ominaisuuksiensa, kuten sukupuolen, rodun, ihonvärin, iän, syntyperän, omaisuuden, vammaisuuden, terveydentilan, kansallisuuden, uskonnon, tai poliittisen kannan taikka muun mielipiteen, eikä kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, perusteella. Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus toteaa: ”1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”. Ja 2. artikla jatkaa. ”Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.”
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset
Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansanvälissä ihmisoikeussopimuksissa ja ihmisoikeuksien julistuksessa kaikille turvattuja oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ovat minimitaso, joka pitää turvata. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.
Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat (aikajärjestyksessä):
- Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1965)
- Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966)
- Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2008)
- Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966)
- Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979)
- Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (1999)
- Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1984)
- Valinnainen pöytäkirja kansallisesta ja kansainvälisestä valvontajärjestelmästä (2002)
- Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989)
- Lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin koskeva valinnainen pöytäkirja (2000)
- Lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskeva valinnainen pöytäkirja (2000)
- Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2011)
- Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006)
- Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2006)
Perusoikeudet
Perusoikeudet tarkoittavat perutuslaissa mainittuja Suomessa asuville turvattuja oikeuksia. Perus- ja ihmisoikeuksien tulee olla sopusoinnussa keskenään. Onkin väärin, etteivät perus- ja ihmisoikeudet aina toteudu Suomessa. Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä. Siksi olikin todella tärkeää, että Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 10.6.2016.
Ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä
Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä. Siksi olikin todella tärkeää, että Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 10.6.2016. Ihmisoikeussopimukset ovat minimitaso, joka pitää turvata. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.
Perus- ja ihmisoikeuksia ei aina Suomessa kunnioiteta.
Suomessa ei aina kaikkien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia kunnioiteta. Saamelaiskäräjälain uudistus on saatava voimaan tämän hallituskauden aikana.
YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus tulee saada Suomessa voimaan käytännössä. Esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä pakotetaan muuttamaan kotoaan kilpailutuksen, tai muiden syiden, vuoksi. Jokaisella tulee olla oikeus päättää missä, miten ja kenen kanssa asuu. Ihmisille elintärkeitä palveluita ei saa kilpailuttaa.
Kaikki eivät myöskään saa avustajaa, vaikka sen tarvitsisivat. Miksi vammaiset ihmiset joutuvat joskus lain turvaamista oikeuksistaan taistelemaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti?
Perusturvan tasoa parannettava ja asiakasmaksuja alennettava. Asunnottomuus on hävitettävä Suomesta. Kaikilla tulee olla oikeus inhimilliseen toimeentuloon. Koti kuuluu kaikille.
Perusturvan tasoa ja pieniä eläkkeitä, kuten työmarkkinatukea, peruspäiväraha, kansan- ja takuueläkkeitä, pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain-, ja sairauspäivärahoja sekä omaishoidontukea, on parannettava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja on alennettava. Asunnottomuus on hävitettävä Suomesta määrätietoisin toimin, muun muassa välivuokrausmallia käyttämällä.
Kaikkien pitää voida elää sellaista elämää, kuin he haluavat.
Kaikkien pitää voida elää niin itsenäistä elämää, kuin mahdollista. Jos tarvitsee tukea ja apua, niin sitä on saatava. Pakkomuuttoja ei saisi olla. Perheen perustamisen tulee olla mahdollista kaikille, vammaisillekin. Jos muuttaa yhteen jonkun kanssa, ei siitä pitäisi rangaista, vaan yhteenmuuttamisen pitäisi olla taloudellisesti mahdollista. Nykyisin eläkeläisen asumistuki ja kansaneläke laskevat, jos muuttaa yhteen jonkun kanssa.
Työstä kunnon korvaus.
Kaikille tulisi palkkatyön kriteerit täyttävästä työstä maksaa vähintään TES:n mukaista palkkaa. Työtoiminnasta tulisi saada korvaus, joka ylittää osallistumiskulut. Kaikkein tahojen pitäisikin maksaa työosuusrahaa, jonka suuruuden on ylitettävä työtoimintaan osallistumiskulut.
Eriarvoistava henkilökohtaisen avun voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista.
Henkilökohtainen apu pitäisi olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Vammaispalvelulaista tulee poistaa henkilökohtaisen avun voimavararajaus. Tarvitsemme vammaisasia- ja vanhusasiavaltuutetut. Koti – ja laitoshoidon ongelmat on ratkaistava. Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja itsemääräämisoikeuteen.
Kohti valoisampaa tulevaisuutta – yhdessä!
Rakentakaamme yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen, demokraattinen, solidaarinen, esteetön ja saavutettava maa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ja jokaiselle turvataan välttämätön huolenpito ja inhimillinen toimeentulo. Maa, jossa ketään ei syrjitä. Jos vain on tahtoa, niin tämä on mahdollista toteuttaa. Ja niin kauan kuin on yksikin, jonka kohdalla ei jokin perus- tai ihmisoikeus toteudu, on työtä vielä tehtävänä. Mutta, uskon kuitenkin valoisaan tulevaisuuteen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Elina, kirjoitat ”Perus- ja ihmisoikeuksien toteuduttava käytännössä”
Kuten tunnettua, Suomen hyvinvointi perustuu käytännössä riski-yrittämiseen ja yrityksissä tapahtuvaan tuottavaan työhön.
Tässä onkin Suomen suurin ja tärkein perus- ja ihmisoikeusongelma.
Se menee näin: Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, samoin kuin kaikkialla muuallakin.
Terve ja menestyvä talous takaavat parhaiten myöskin vammaisten ihmisoikeudet ja heille kuuluvat palvelut.
Epäonnistuminen johtuu siitä, että yritysrikiä ei voi sosialisoida ja Marxin luokkataisteluun perustuvissa, vääriksi osoittautuneissa teorioissa ei ole ihmisen käsitettä ollenkaan, saati sitten ihmisoikeuksia tai riski-yrittäjiä.
Suomessa riski-yrittäjien IHMISOIKEUKSIA LOUKATTIIN OIKEIN URAKALLA 90-luvun itse-aiheutetun laman yhteydessä ja sama jatkuu edelleenkin.
Kaikki alkoi 6. toukokuuta 1992 Presidentinlinnassa, kun bernsteinilainen sosialisti presidentti Koivisto kutsui kokoon ”Konklaavin”, jossa päätettiin antaa pankeille OIKEUS YKSIPUOLISESTI IRTISANOA yritysten lainasopimuksia, mikä on tietenkin laitonta ja rikkoo riski-yrittäjien Perustuslain Perusoikeutta / 15 § Omaisuuden suoja, sekä montaa muutakin lakia.
Tuossa 90-luvun traagisessa rytäkässä 50 000 yritystä ajettiin äkki-konkursseihin, vaikka niiden joukossa oli paljon aivan vastuullisia ja kannattavia yrityksiä, mikä aiheutti 500 000 työttömyyden.
Silloin Suomen pankit ja niiden lähipiirit tekivät VUOSISADAN SUURIMMAN PUHALLUKSEN, kun kannattavienkin riski-yritysten omaisuus pilkkahintaan sosialisoitiin ja tuhannet suomalaiset joutuivat ”ikuiseen” velkakurimukseen.
Koiviston konklaavien laittomuuksien edelleen jatkuva kieltäminen ja salaaminen kuvastaa laajemminkin tämänkin päivän Suomessa vallitsevaa yritysvastaista, sosialistista politiikkaa.
Tässä on siten kyseessä vieläkin avoin vertavuotava haava, jonka surutyö on Suomessa edelleen tekemättä.
Tilalle tarvitaan kiireesti taloutemme täysreformi markkinatalouden ehtojen mukaan.
Uurnilla tavataan!
Seppo Korppoo, isänmaastaan huolestunut asekätkijäsuvun edustaja, kolmen riski-yrityksen toimitusjohtaja, uusien vientituotteitten kehittäjä ja ajankohtaisten huippukoulutusten järjestäjä vuosittain 6000 suomalaiselle ja varsinkin nuorten työllistäjä.
Ilmoita asiaton viesti