Perus- ja ihmisoikeuksien toteuduttava käytännössä

Tänään vietämme kansainvälistä ihmisoikeuksien päivää. 10.12.1948 otettiin käyttöön yleismaailmalliset ihmisoikeudet. On tärkeää, että perus- ja ihmisoikeudet huomioidaan kaikessa päätöksenteossa, esimerkiksi lakeja säätäessä.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille yhdenvertaisesti. 

Ihmisoikeuksien julistuksen mukaan kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita, yhdenvertaisia. Ihmistä ei saa syrjiä hänen ominaisuuksiensa, kuten sukupuolen, rodun, ihonvärin, iän, syntyperän, omaisuuden, vammaisuuden, terveydentilan, kansallisuuden, uskonnon, tai poliittisen kannan taikka muun mielipiteen, eikä kansallisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, perusteella. Kansainvälinen ihmisoikeuksien julistus toteaa: ”1. artikla. Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”. Ja 2. artikla jatkaa. ”Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.”

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan kansanvälissä ihmisoikeussopimuksissa ja ihmisoikeuksien julistuksessa kaikille turvattuja oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ovat minimitaso, joka pitää turvata. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat (aikajärjestyksessä):

  • Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1965)
  • Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966)
    • Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2008)
  • Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (1966)
  • Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979)
    • Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (1999)
  • Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1984)
    • Valinnainen pöytäkirja kansallisesta ja kansainvälisestä valvontajärjestelmästä (2002)
  • Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989)
    • Lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin koskeva valinnainen pöytäkirja (2000)
    • Lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskeva valinnainen pöytäkirja (2000)
    • Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2011)
  • Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2006)
    • Valinnainen pöytäkirja valitusmenettelystä (2006)

Perusoikeudet

Perusoikeudet  tarkoittavat perutuslaissa mainittuja Suomessa asuville turvattuja oikeuksia. Perus- ja ihmisoikeuksien tulee olla sopusoinnussa keskenään. Onkin väärin, etteivät perus- ja ihmisoikeudet aina toteudu Suomessa. Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä. Siksi olikin todella tärkeää, että Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 10.6.2016.

Ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä 

Suomen ratifioimat ihmisoikeussopimukset ovat osa Suomen lainsäädäntöä. Siksi olikin todella tärkeää, että Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen 10.6.2016.  Ihmisoikeussopimukset ovat minimitaso, joka pitää turvata. Perus- ja ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.

Perus- ja ihmisoikeuksia ei aina Suomessa kunnioiteta.

Suomessa ei aina kaikkien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia kunnioiteta.  Saamelaiskäräjälain uudistus on saatava voimaan tämän hallituskauden aikana.

YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus tulee saada Suomessa voimaan käytännössä. Esimerkiksi kehitysvammaisia ihmisiä pakotetaan muuttamaan kotoaan kilpailutuksen, tai muiden syiden, vuoksi. Jokaisella tulee olla oikeus päättää missä, miten ja kenen kanssa asuu. Ihmisille elintärkeitä palveluita ei saa kilpailuttaa.

Kaikki eivät myöskään saa avustajaa, vaikka sen tarvitsisivat. Miksi vammaiset ihmiset joutuvat joskus lain turvaamista oikeuksistaan taistelemaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti?

Perusturvan tasoa parannettava ja asiakasmaksuja alennettava. Asunnottomuus on hävitettävä Suomesta. Kaikilla tulee olla oikeus inhimilliseen toimeentuloon. Koti kuuluu kaikille.

Perusturvan tasoa ja pieniä eläkkeitä, kuten työmarkkinatukea, peruspäiväraha, kansan- ja takuueläkkeitä, pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain-, ja sairauspäivärahoja sekä omaishoidontukea, on parannettava. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja on alennettava. Asunnottomuus on hävitettävä Suomesta määrätietoisin toimin, muun muassa  välivuokrausmallia käyttämällä.

Kaikkien pitää voida elää sellaista elämää, kuin he haluavat.

Kaikkien pitää voida elää niin itsenäistä elämää, kuin mahdollista. Jos tarvitsee tukea ja apua, niin sitä on saatava. Pakkomuuttoja ei saisi olla. Perheen perustamisen tulee olla mahdollista kaikille, vammaisillekin. Jos muuttaa yhteen jonkun kanssa, ei siitä pitäisi rangaista, vaan yhteenmuuttamisen pitäisi olla taloudellisesti mahdollista. Nykyisin eläkeläisen asumistuki ja kansaneläke laskevat, jos muuttaa yhteen jonkun kanssa.

Työstä kunnon korvaus.

Kaikille tulisi palkkatyön kriteerit täyttävästä työstä maksaa vähintään TES:n mukaista palkkaa. Työtoiminnasta tulisi saada korvaus, joka ylittää osallistumiskulut. Kaikkein tahojen pitäisikin maksaa työosuusrahaa, jonka suuruuden on ylitettävä työtoimintaan osallistumiskulut.

Eriarvoistava henkilökohtaisen avun voimavararajaus pois uudesta vammaispalvelulaista.

Henkilökohtainen apu pitäisi olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla. Vammaispalvelulaista tulee poistaa henkilökohtaisen avun voimavararajaus. Tarvitsemme vammaisasia- ja vanhusasiavaltuutetut. Koti – ja laitoshoidon ongelmat on ratkaistava. Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään ja itsemääräämisoikeuteen.

Kohti valoisampaa tulevaisuutta – yhdessä!

Rakentakaamme yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen, demokraattinen, solidaarinen, esteetön ja saavutettava maa, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan, ja jokaiselle turvataan välttämätön huolenpito ja inhimillinen toimeentulo. Maa, jossa ketään ei syrjitä. Jos vain on tahtoa, niin tämä on mahdollista toteuttaa. Ja niin kauan kuin on yksikin, jonka kohdalla ei jokin perus- tai ihmisoikeus toteudu, on työtä vielä tehtävänä. Mutta, uskon kuitenkin valoisaan tulevaisuuteen.

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu