Pidetään huolta omaishoitajista!

Omaishoidontuki ja sen palkkioiden maksaminen siirtyy hyvinvointialueille vuonna 2023.

Alue-/sotevaaleissa äänestämme myös siitä, miten omaishoitajia ja heidän perheitään tulevaisuudessa tuetaan. Omaishoidon tuki ja omaishoidon tuen hoitopalkkioiden maksaminen tulee siirtymään hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Aluevaltuustot tulevat siis päättämään omaishoitajienkin asioista. On surullista, että näissä vaaleissa on omaishoidosta puhuttu liian vähän, eikä asiasta ole kysytty esimerkiksi vaalikoneissa.

Kuka on omaishoitaja?

Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi ”henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti.” Omaishoitaja pitää siis huolta iäkkäästä, vammaisesta tai pitkäaikaissairaasta läheisestään.  (Lähde: https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/liiton-toimintamuodot/suomen-omaishoidon-verkosto/).

Vain sopimusomaishoitaja, eli hyvinvointialueensa kanssa omaishoitosopimuksen tehnyt omaishoitaja, on lain mukaan oikeutettu omaishoidontukeen. Se tarkoittaa muun muassa omaishoidontuen palkkiota, valmennusta, säännöllisiä terveystarkastuksia, tapaturmavakuutusta ja eläkekertymää 68-vuotiaaksi saakka. Tämän lisäksi hyvinvointialue on velvollinen järjestämään omaishoidettavan tilapäishoidon omaishoitajan vapaapäivien tai sairastumisen ajan. Sopimusomaishoitajalla on oikeus pitää 2–3 vapaapäivää kuukaudessa.(Lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.).

Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä.

Omaishoidettavat ovat vammaisia, pitkäaikaissairaita ja ikäihmisiä. Heidän toimintakykynsä on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut ja he tarvitsevat siksi apua ja tukea

Monet mieltävät omaishoidon ikäihmisiä koskettavaksi asiaksi. Kuitenkin omaishoitajissa- ja hoidettavissa on myös työikäisiä. Omaishoitoperheet ovat  hyvin erilaisia keskenään. Omaishoidettavissa ikäihmisten lisäksi kaikenikäisiä pitkäaikaissairaita ja vammaisia. Omaishoidettavissa on esimerkiksi erityislapsia ja – nuoria sekä työiässä olevia vammaisia ja pitkäaikaissairaita. Kaikki omaishoitajatkaan eivät ole eläkkeellä. (Lähde: Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry.).

Monet omaishoitajat hoitavat iäkästä puolisoaan tai vanhempaansa tai muuta läheistään. Monet hoitavat myös vammaista tai pitkäaikaissairasta puolisoaan, lastaan tai muuta läheistään. Suurin osa sopimusomaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä naisia, jotka hoitavat yleensä muistisairasta puolisoaan.

Omaishoitajaliitto toteaa, että: ”Monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Omaishoitajia ovat muun muassa vammaisen lapsen vanhemmat, puolisoaan hoitavat ja ikääntyvistä vanhemmistaan huolehtivat tyttäret ja pojat.”. (Lähde: https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/

Kauppinen ja Silfver-Kuhalampi (2015) toteaa, että 700 000 omaishoitajaa käy töissä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. toteaa, että: ”osa heistä joutuu sitovan omaishoitotilanteen vuoksi jättämään työnsä sopivien palvelujen puutteen vuoksi”. Se on yhteiskunnalle suuri menetys.

Omaishoitajille lisää arvostusta!  Omaishoito säästää yhteiskunnan varoja. Omaishoito koskettaa ainakin miljoonaa Suomessa asuvaa.

Omaishoitajat ovat korvaamaton voimavara julkiselle sektorille. He tekevät arvokasta työtä koko sydämellään ja pienellä korvauksella. He ovat keskeinen osa palvelujärjestelmää. Tulevien hyvinvointialeuiden onkin tärkeää panostaa omaishoitoperheiden tukemiseen. Omaishoitajat ansaitsevat täyden arvostuksen. Heillä on oltava oikeus inhimilliseen toimeentuloon ja työoloihin.

Omaishoito ei kosketa vain pientä joukkoa suomalaisia. Vuonna 2019 omaishoitosopimuksen tehneitä henkilöitä oli Suomessa 48 700. maishoitajaliiton arvion mukaan ainakin miljoona Suomessa asuvaa on jotenkin tekemisissä omaishoidon kanssa.  Omaishoitajaliitto ry. kertoo, että: ”Pääasiallisia auttajia erilaisissa omaishoitotilanteissa on noin 350 000. Omaishoitosopimuksen kunnan kanssa tehneitä omaishoitajia on lähes 50 000. Näistä ryhmistä voidaan käyttää nimitystä omaishoitaja. Läheisapua tarjoaa 1,25 miljoonaa henkilöä.”. (Lähde: https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/

Omaishoito on myös tasa-arvokysymys. Vuonna 20145 Tillman ym. kertoi: ”Noin 70 prosenttia sopimusomaishoitajista on naisia. Erityislasten sopimusomaishoitajista jopa 90 prosenttia on naisia. Omaishoidon tukeminen on merkittävä tasa-arvokysymys. Jos omaishoitaja joutuu jäämään pois ansiotyöstään eikä saa muita korvaavia työtuloja tai sosiaalietuuksia, häntä uhkaavat toimeentulovaikeudet. Tilastotieto on Kelan omaishoitotutkimuksesta.” (Lähde: Tillman, Päivi, Kalliomaa-Puha, Laura & Mikkola, Hennamari toim. 2014. Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela: Työpapereita 69/2014. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144109 ).

Omaishoitajalle pitää maksaa riittävä korvaus. Omaishoitajat säästävät palkallista työvoimaa sekä yhteiskunnan varoja.

Omaishoidontuki ei ole työsuhde eikä siitä saatava korvaus ole työtuloa, vaan palkkio.

Omaishoitajuus tuo suuret säästöt yhteiskunnalle.

Omaishoitajat tuovat yhteiskunnalle suuret säästöt! Hyvinvointialueet tulevat säästämään omaishoidontuen ansiosta arviolta 5 miljardia euroa vuodessa.  Ilman omaishoidon tukea maksaisivat siis sote-palvelut yhteiskunnalle 5 miljardia euroa enemmän.

Jokainen omaishoitaja on yhteiskunnalle, ja hyvinvointialueelleen, lottovoitto ja merkittävä hoitoresurssi.  Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. 

Omaishoidontuen palkkioita on varaa korottaa. Vaikka hyvinvointialue moninkertaistaisi sopimusomaishoitajien omaishoidon tuen, niin olisi omaishoito silti hyvinvointialueen järjestämää hoitoa edullisempaa.

Keskimääräinen omaishoidontuen palkkio on 440 euroa kuukaudessa. Jos omaishoitopalkkio on tuo 440 € kuukaudessa, ja omaishoitaja käyttää oikeuttaan 3 vapaapäivään kuukaudessa (sijaishoito kustantaa 116 €/päivä), niin, Kunnallisalan Kehittämissäätiön tekemän selvityksen mukaan, omaishoito maksaa yhteiskunnalle 9420 € vuodessa. Jos omaishoidettava tarvitsee tehostettua palveluasumista omaishoitajan lakisääteisen vapaiden aikana, niin silloin omaishoito kustantaa yhteiskunnalle 11 976 € vuodessa. Vertailukohdaksi, esimerkiksi kehitysvammaisten tehostettu palvelutaloasuminen kustantaa yhteiskunnalle noin 67 890 euroa vuodessa. (Lähde: Omaishoitajaliitto ry., Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry. sekä Kuuden suurimman kaupungin yksikkökustannusten perusteella tehdyt laskelmat vuodelta 2019, www.kuusikkokunnat.fi).

Jos taas puhutaan iäkkäitä omaisiaan hoitavista, niin voidaan ottaa vertailukohdaksi se, että iäkkäiden tehostettu palveluasumisen kustantaa yhteiskunnalle noin 63 00 euroa vuodessa. Vanhainkotihoito maksaa puolestaan noin 78 110 euroa vuodessa. Jos omaishoidettava tarvitsee tehostettua palveluasumista omaishoitajan vapaapäivien aikana, kustantaa omaishoito yhteiskunnalle noin 12 000 euroa vuodessa. Voidaankin sanoa, että yksi iäkästä puolisoaan hoitava omaishoitaja tuo hyvinvointialueelleen ainakin 51 000 euron säästöt vuotta kohti. (Lähde: https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/).

Omaishoitoa tulee kehittää. Hyvinvointialueiden tulee resursoida riittävästi omaishoitoon.

Omaishoitotilanteet ovat monimuotoisia, sillä kaikki omaishoitoperheet ovat erilaisia. Jokainen perhe tarvitsee erilaista apua ja tukea. Tuki ja apu onkin toteutettava ja suunniteltava yksilöllisesti, räätälöitävä. Omaishoitoperheille annetun tuen yksilöllisyys edistää sitä, että saadaan paras mahdollinen tulos. Räätälöidyllä tuella aikaansaadaan pitkällä aikavälillä paras mahdollinen panos-tuotosvaikutus omaishoidontuelle.

Omaishoidon tuki ei usein riitä elämiseen. Omaishoidon tuen palkkioita on syytä korottaa. 

Moni omaishoitaja elää pelkän omaishoidontuen varassa, ja kokee siksi toimeentulovaikeuksia. Etenkin alhaisimman tason omaishoidontuki ei usein riitä elämiseen. Omaishoidon tuen palkkio on usein alle 450 euroa kuukaudessa. Omaishoidontuen palkkion tasoa pitäisikin korottaa, kun omaishoito siirtyy hyvinvointialueille. Tulevien hyvinvointialueiden tulisi siis maksaa parempia palkkioita kuin mitä kunnat ja kuntayhtymät nyt maksavat. Ei ole oikein, että omaishoitaja joutuu usein turvautumaan toimeentulo-/ ja tai asumistukeen tullakseen toinen.

Yhteiskunnan tulee antaa arvoa omaishoitajille ja panostaa omaishoitoon nykyistä enemmän.

Iso osa omaishoitajista pitää vaativaan ja sitovaan hoivavastuuseensa nähden saamaansa taloudellista korvausta ja palveluin annettua tukea  riittämättömänä. Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n tekemän jäsenkyselyn, ja yhdistyksen omaishoitajilta saaman palautteen mukaan, omaishoitajia arvostetaan liian vähän.

Toisinaan kunnat epäävät omaishoitoperheeltä palveluita omaishoidon tuen vuoksi. Se on vastoin omaishoidon tuesta annetun lain henkeä. Tulevat hyvinvointialueet voisivat ottaa tästä oppia ja lakata toimimasta niin.

Kaikkein eniten korotustarvetta sosiaaliturvaturvaetuuksista koetaan olevan juuri omaishoidon tuen palkkiossa (Sosiaalibarometri 2017).

Iäkkäiden, sairaiden ja vammaisten laitoshoidon purku on toteutunut käytännössä lähes täysin. Hoito- ja hoivavastuu on nyt avohoidolla eli koti- ja omaishoidolla. Kuitenkin kotihoidon kattavuus on kaventunut. Se on lisännyt omaishoitajien hoivavastuuta. Heidän täytyy pitää huolta yhä vaativampaa hoitoa tarvitsevista henkilöistä. Riskinä on, että nykyinen väestön ikääntymiskehitys sekä palvelujärjestelmän kehittyminen kotihoidon suuntaan siirtää tulevaisuudessa vastuuta enemmän omaisille.

Omaishoidettavalle on yhteiskunnan järjestettävä hoitopaikka omaishoitajan vapaiden ajaksi.

Moni vammainen ihminen, iäkäs tai pitkäaikaissairas elää täysin omaisensa avun varassa. Siksi iäkkäiden, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden omaisten jaksamisesta ja terveydestä tulee pitää hyvää huolta, etenkin nyt poikkeuksellisina aikoina. Omaishoitajalla on oltava näinä aikoinakin oikeus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä, ja yhteiskunnan on järjestettävä niiden ajaksi omaishoidettavalla sijaishoitopaikka tai hoitaja kotiin.

On helpotettava omaishoitajan oikeutta käyttää lakisääteiset vapaapäivänsä. Usein ongelma on, ettei omaishoidettavalle löydy turvallista sijaishoitopaikkaa, missä viettää omaishoitajan vapaapäivät.

Kunnat myöntävät tällä hetkellä omaishoitajalle yleensä 3 vapaapäivää kuukautta kohti. Ongelma on kuitenkin se, että omaishoidettavalle myönnetään usein sijaishoitoa vain 12 tuntia omaishoitajan vapaapäivää kohti. Se tarkoittaa, ettei omaishoitaja voi pitää kaikkia vapaitaan. Sijais- ja tilapaishoitopaikkoja on myös vaikeaa löytää.  Sijaishoitoa tulisikin myöntää 24 tuntia jokaista omaishoitajan vapaapäivää kohti.

Omaishoidontuen myöntämiskriteerit on yhdenmukaistettava, palkkioiden tasoa korotettava ja tehtävä omaishoidontuen palkkiosta verovapaa palkkio. Omaishoidontuesta tulee tehdä lakisääteinen.

Kuntien välillä on suuret erot siinä, millaisia palveluita heillä on omaishoitajille ja millaisia palkkioita omaishoitajille maksetaan. Omaishoidon tuen myöntämiskriteeritkin vaihtelevat paljolti kunnasta toiseen. Omaishoidontuen palkkiot ovat tällä hetkellä niin alhaisia, ettei pelkästään omaishoidontuen palkkiolla tule toimeen.

Tällä hetkellä omaishoidontuki määrärahasidonnainen palvelu. Omaishoidontuesta tulisikin tehdä lakisääteinen palvelu. Omaishoidontuen myöntäminen on tällä hetkellä sidoksissa kunnan rahatilanteeseen. Monessa kunnassa joutuu valittamaan, että saa edes alimman tason omaishoidon tuen.

Omaishoidontuen myöntämisperusteet ja palkkioiden suuruudet riippuvat kunnasta. Omaishoidontuen palkkiot ja niiden myöntämisperusteet tulisikin yhdenmukaistaa. Yhdyn Omaishoitajaliitto ry:n tavoitteisiin. On saatava yhteiset myöntämiskriteerit omaishoidontuelle koko maahan.

Omaishoidontuen palkkioiden tasoa on korotettava ja palkkiosta tehtävä verovapaa etuus. Omaishoidontuen palkkioiden tasot ovat tällä hetkellä liian alhaisia ja usein omaishoitoperhe joutuu valittamaan, että saa edes alimman tuen. Omaishoidon tuella ei tällä hetkellä tule toimeen. Omaishoitaja joutuu turvautumaan toimeentulo- ja asumistukeen, ellei hän saa omaishoidon tuen lisäksi palkkaa tai eläkettä.

Kuntien valtionosuuksiin on vuosittain lisätty 75 miljoonaa euroa omaishoidontukia varten. On väärin, että 50 kunnassa ei tuo lisämääräraha ollut lainkaan vaikuttanut niiden myöntämiin omaishoidontukiin tai ohjautunut omaishoitoon.

Yhteiskunnan pitää myös helpottaa työssäkäynnin ja omaishoitajuuden yhteensovittamista. Byrokratiaa on syytä vähentää.

Omaishoidontuki ei saa vähentää äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahaa, opintotukea ja työmarkkinatukea.

On väärin, että omaishoidontuki pienentää Kelan maksamaa perhevapaaetuutta, työmarkkinatukea tai opintorahaa. Omaishoitajalle maksetaan aina minimitason äitiys-, isyys tai vanhempainpäivärahaa. Jos omaishoitaja jää perhevapaalle, saa hän minimitason päivärahaa, riippumatta siitä onko hänelle kertynyt ansiotuloja perhevapaalle jäädessään.

Tämä Kelan linjaus ajaa omaishoitajat alimpaan maanrakoon. Se myös asettaa heidät eriarvoiseen asemaan muihin työttömiin, opiskelijoihin ja perhevapaalla oleviin ihmisiin verrattuna. Omaishoidontuki ei saisi pienentää opintorahaa, työmarkkinatukea taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainpäivärahaa. Lue asiasta lisää:  https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalle .

Omaishoitoperheiden jaksamista on tuettava.

Hyvinvointialueiden tulee järjestää omaishoitajien säännölliset hyvinvointi- ja terveystarkastukset. On myös tärkeää panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Hyvinvointialueiden on pidettävä huolta omaishoitajien- ja hoidettavien terveydestä, toimintakyvystä ja hyvinvoinnista. On myös tärkeää, että kunnat, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueet, huomioivat omaishoitoperheiden haastavan tilanteen ja tukevat omaishoitajien jaksamista.

Omaishoitajien- ja hoidettavien on tärkeää saada hyvinvointialueilta moniammatillista tukea. Omaishoitajan pitäisi saada hengähtää säännöllisin välein, ettei hän uuvu liikaa. Omaishoitajan jaksamista kannattaa tukea.

Omaishoitajilla- ja hoidettavilla pitää olla oikeus päästä vuosittain hyvinvointialueen järjestämiin terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin.

Hyvinvointialueiden on tärkeää kartoittaa säännöllisesti omaishoitajien- ja hoidettavien terveys, toimintakyky ja hyvinvointi. Omaishoitajalla- ja hoidettavalla tuleekin olla oikeus päästä vuosittain yhteiskunnan järjestämään terveys- ja hyvinvointitarkastukseen. Tarkastuksien avulla hyvinvointialue saa kokonaiskuvan omaishoitajan- tai hoidettavan hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä.

Yhteiskunta säästäisi säännöllisillä hyvinvointi- ja terveystarkastuksilla paljon pitkän päälle. Silloin omaishoitajan- tai hoidettavaan mahdolliseen ongelmaan voitaisiin puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ongelma on sitä helpommin hoidettavissa, mitä aiemmin se havaitaan.

Terveys- ja hyvinvointitarkastusten lisäksi hyvinvointialueiden on tärkeää järjestää omaishoitoperheille muita heidän tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Niiden on syytä muun muassa panostaa omaishoitajien- ja hoidettavien kuntoutukseen ja mielenterveystyöhön ja päihdepalveluihin. Muun muassa fysio-, toiminta- ja puheterapian avulla voidaan parantaa ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista. Omaishoitajan on päästävä fysioterapeutille tai psykiatriselle sairaanhoitajalle ilman lähetettä.

Vaikka omaishoidontuki siirtyy hyvinvointialueille, on kuntien jatkettava omaishoitajien hyvinvointia edistävää työtä.

Omaishoitajat eivät kunnista mihinkään häviä. Kuntalaki ei muutu. Kunnan on tulevaisuudessakin edistettävä asukkaidensa, kuten omaishoitajien- ja hoidettavien, hyvinvointia. Kuntien, ja tulevaisuudessa myös hyvinvointialueiden, on tärkeää järjestää omaishoitajille matalan kynnyksen tukea.

Kuntien on tärkeää kiinnittää huomiota omaishoitajien ja omaishoidettavien tarvitsemiin liikunta-, kulttuuri- ja taidepalveluihin. Liikunta-, kulttuuri- ja taidepalvelut lisäävät ihmisen hyvinvointia, auttavat jaksamaan ja ennaltaehkäisevät uupumista. On tärkeää, että omaishoitajalla ottaa aikaa itselleen. Hänellä on oltava aikaa ka ja rahaa harrastaa jotakin.

Korona-aika on ollut raskasta omaishoitajille ja omaishoidettaville.

Monet ikäihmiset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset koronan riskiryhmää, ja siksi omaishoidettavat ovat korona-aikana olleet pitkälti kotona. Heidän harrastustoimintaansa ja päivätoimintaansa ei monessa kunnassa pitkään aikaan järjestetty. Monet omaishoidettavat ovat olleet pitkään kaiket päivän kotonaan ja täysin omaisensa avun ja tuen varassa.

Kaikki omaishoitajat eivät ole halunneet, uskaltaneet tai voineet pitää lakisääteisiä vapaapäiviään korona-aikana, koska omaishoidettavan sijaishoito on ollut entistä vaikeampaa järjestää. Omaishoidossa olevien vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten hoito on korona-aikana ollut entistä enemmän omaishoitajien varassa. Monet omaishoitajat ovatkin uupuneita. Kuntien, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueiden. on turvattava korona-aikanakin lyhytaikaishoito sitä tarvitseville omaishoidettaville.

On paljon epävirallisia omaishoitajia – hekin tarvitsevat tukea.

Monet ihmiset hoitavat omaistaan vailla korvausta. Epävirallisia, eli ns. sopimuksettomia omaishoitajia, on paljon. He eivät saa omaishoidontuen palkkiota ja omaishoitajille kuuluvia palveluita. Heillä ei ole virallista omaishoitajan asemaa. Myös sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea yhteiskunnalta. Heilläkin tulisi olla oikeus joskus levätä.

Olen itse ollut palvelutalossa elävän omaiseni epävirallinen omaishoitaja. Koska omaiseni kädet toimivat huonosti, hoidin hänen pankki-, Kela- ja muita virastoasioitaan ja olin tietysti henkisenä tukena omaiselleni.

Koin, että raskainta oli se, ettei palvelutalon henkilökunta huomioinut asukkaiden omaisia mitenkään. Kenties se johtui resurssipulasta. Meiltä omaisilta ei koskaan kysytty, miten me voimme. Ja omaiseni kuitenkin sairasti vakavaa ja kuolemaan johtavaa sairautta.

Omaiseni kuoleman jälkeen meidät jätettiin mieheni kanssa yksin omaiseni palvelutalon puolesta. Onneksi sukulaiset ja ystävät ovat tukeneet ja auttaneet meitä.

Yhteiskunnan tulee nykyistä paremmin huomioida pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja vammaisten henkilöiden omaiset ja heidän tarpeensa. Kaikilla omaisilla ei ole tukiverkostoa omasta takaa. Myös ns. sopimuksettomat omaishoitajat tarvitsevat tukea.

Omaishoito osaksi hyvinvointialueen ja kunnan hyvinvointistrategiaa, -suunnitelmaa, -katsausta ja -kertomusta.

On tärkeää, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla laaditaan sellaiset strategiat, joissa huomioidaan omaishoitoperheet. Strategiassa määritellään kunnan tai hyvinvointialueen arvot ja tavoitteet sekä tavat ja keinot rakentaa hyvinvoivaa kuntaa tai hyvinvointialuetta. Hyvinvointikertomus- tai katsaus on yleiskatsaus kunnan asukkaiden hyvinvoinnista. Siinä myös kuvataan se, mitä kunta aikoo lähivuosina tehdä parantaakseen asukkaidensa hyvinvointia. Kunnan on tärkeää huomioida omaishoitoperheet strategiassaan ja hyvinvointikatsauksissaan- ja kertomuksissaan. Hyvinvointialueen on myös tärkeää huomioida omaishoitoperheet strategioissaan, kertomuksissaan ja katsauksissaan.

Päättäjien ja virkamiesten on syytää kuunnella aidosti omaishoitoperheitä ja heidän kanssaan työtä tekeviä.

Hyvinvointialueen kannattaa laatia säännöllisesti kyselyitä omaishoitoperheille ja heitä edustaville yhdistyksille ja omaishoitoperheiden kanssa työtä tekeville.

Hyvinvointialueen on tärkeää tehdä laaja-alainen arvio omaishoitoperheiden nykytilanteesta. Siihen tarvitaan kyselyitä omaishoitajille ja -hoidettaville suoritettavien tarkastusten lisäksi. Ilman laaja-alaista nykytilanteen arviota, ei hyvinvointialue voi kehittää palveluitaan omaishoitoperheitä hyödyttävään suuntaan. On tiedettävä, mikä tällä hetkellä toimii ja mikä ei toimi.

Hyvinvointialueen on tärkeää kysyä säännöllisesti alueensa omaishoitoperheiltä ja omaishoitajia edustavilta yhdistyksiltä sitä, miten omaishoitajat- ja hoidettavat voivat ja millaista tukea he kaipaavat hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueen olisi, tämän lisäksi, hyvä kysyä omaishoitoperheiden kanssa työtä tekeviltä, esimerkiksi kotihoidon työntekijöiltä, omaishoitajien- ja hoidettavien hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä sekä heidän palveluiden ja tuen tarpeistaan.

Kyselyiden ja hyvinvointi- ja terveystarkastusten avulla hyvinvointialue saa yleiskuvan siitä, miten omaishoitoperheet voivat, ja mitä omaishoitoperheet ja heidän kanssaan työtä tekevät hyvinvointialueelta toivovat. Hyvinvointialue osaa silloin arvioida omaishoitoperheiden nykytilanteen ja sen on silloin helpompi kehittää palveluitaan ja tukiaan.

Hyvinvointialueiden valtuustoihin tarvitaan omaishoitomyönteisiä päättäjiä.

Omaishoitomyönteinen päättäjä vaatii panostuksia esteettömyyteen, saavutettavuuteen, ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon sekä omaishoitajien- ja hoidettavien hyvinvointiin ja terveyteen. Hän edellyttää myös hyvinvointialueeltaan laaja-alaista omaishoitoperheiden nykytilanteen arviointia. Omaishoitomyönteinen päättäjä edellyttää, että hyvinvointialue käyttää tuota nykytilanteen arviota kehittäessään omaishoitoa alueellaan. Hän edellyttää lisäksi, että hyvinvointialue ohjaa riittävästi resursseja omaishoidon kehittämistyöhön.  Olen omaishoitomyönteinen päättäjä, sillä minulle edelle mainitut asiat ovat tärkeitä. Allekirjoitan Omaishoitajaliiton teesit ja aluevaalitavoitteet!

Omaishoitajaliiton teesit ovat seuraavat.

1. Omaishoitajia on arvostettava

”Emme selviydy ilman omaishoitoa. Omaishoitajien osaamista ja asiantuntemusta on arvostettava. Omaishoidon arvostus on osoitettava turvaamalla omaishoitoperheille riittävä taloudellinen, tiedollinen, henkinen, sosiaalinen ja muu arjen tarpeisiin vastaava tuki. Omaishoitajat tekevät inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti mittaamattoman arvokasta työtä. Yhteiskunta säästää omaishoidon avulla miljardeja euroja (oma lisäys: noin 5 miljardi euroa) vuosittain. Omaishoitajien arvostamista tulee osoittaa käyttämällä syntyneitä säästöjä heidän tukemiseensa. Omaishoito perustuu läheiseen ihmissuhteeseen, mutta ei poista yhteiskunnan velvoitetta tukea omaishoitotilanteessa eläviä. Omaishoitajan kokemusasiantuntijuus omaishoitotilanteessa on huomioitava. Omaishoitajaa on kohdeltava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyökumppanina. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen tulee sisältyä tietoa omaishoidosta. Omaishoitajia on kohdeltava keskenään ja muiden kanssa tasavertaisina kansalaisina.  ”

2. Erilaiset omaishoitotilanteet on tunnistettava.

”Omaishoidon laajuus ja monimuotoisuus on huomioitava lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen. Palvelut ja tukitoimet tulee suunnitella niin, että ne vastaavat omaishoitoperheen todellisia tarpeita. Palvelujen järjestämisvastuussa olevan tahon on jaettava tietoa omaishoidosta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulee olla tietoa ja valmiuksia erilaisten omaishoitotilanteiden tunnistamiseen sekä perheiden kohtaamiseen, neuvomiseen ja ohjaamiseen. Perheitä on tuettava tunnistamaan omaishoitotilanne sekä tuen ja palveluiden tarve. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on osattava tunnistaa omaishoitotilanne sekä omaishoidon mahdollisuudet ja rajat. Omaishoitoperheille on kerrottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen ja palveluiden vaihtoehdoista.”

3. Omaishoitoperheiden oikeusturvaa on vahvistettava

Omaishoitoperheen tulee saada tukea ja palvelut laissa säädetyllä tavalla. Omaishoitoperheellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluiden sisältöön. Toimiva palvelukokonaisuus tukee omaishoitoperheen arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että palvelujärjestelmä mahdollistaa yhteistyön eri toimijoiden kesken ja että omaishoitoperheitä kuullaan ja että ne voivat osallistua palvelukokonaisuutensa suunnitteluun. Omaishoitotilanteessa joudutaan kohtaamaan uusia asioita ja tekemään vaikeita päätöksiä. Joskus voi olla vaikea ottaa apua vastaan. Palvelujärjestelmän monimutkaisuus voi herättää avuttomuutta. Omaishoitoperheille on tarjottava sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rinnalla tietoa, ohjausta, koulutusta, vertaistukea, valmennusta ja kuntoutusta oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Omaishoitoperheen hyvinvoinnista on huolehdittava.

4. Omaishoitajilla on oltava oikeus omaan aikaan ja ansiotyöhön.

”Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vapaaseen ja omaishoidosta irtautumiseen.  Omaishoitajalle irrottautuminen omaishoidosta on usein haasteellista. Vapaan välttämättömyyden tunnistaminen ja tilapäishoidon käytännön järjestelyt eivät aina ole helppoja. Omaishoitoperheille on oltava tarjolla riittävästi ja sopivia palveluja omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi.

Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus osallistumiseen.  Osallistumisen mahdollisuudet on turvattava. Esimerkiksi toisten omaishoitajien tapaaminen ja harrastukset ovat tärkeitä jaksamiselle. Joskus myös pelkkä jouten olo lisää hyvinvointia.

Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus käydä ansiotyössä. Ansiotyö on toimeentulon lähde, mutta se tarjoaa myös tauon omaishoitajuudesta, mahdollistaa sosiaaliset kontaktit ja antaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Työssäkäynti tukee omaishoitajan hyvinvointia, kun työn ja omaishoidon yhteensovittamisen osa-alueet ovat kunnossa. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen edellyttää joustavia käytäntöjä sekä työnantajan ja työyhteisön omaishoitomyönteistä asennetta.”

5. Omaishoitosuhde on ihmissuhde. 

”Omaishoito on osa elämää. Omaishoitotilanteessa ollaan ensisijaisesti esimerkiksi vanhempia, puolisoita ja lapsia. Omaishoito vaikuttaa koko perheeseen. Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. Omaishoitotilanteissa perheille tulee tarjota tietoa erilaisista hoivan vaihtoehdoista ja tukimuodoista. Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. Omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys. eikä se saa edellyttää uhrautumista. Omaishoitajalle ja hoidettavalle on turvattava mahdollisuus luopua omaishoidosta. Näissä tilanteissa perhettä on tuettava.”

Lähde: https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/teesit/.

Omaishoitajien on syytä olla itse mukana tekemässä päätöksiä.

On tärkeää, että omaishoitajat ja heidän perheensä ovat itse mukana päättämässä asioista. ”Ei mitään omaishoitajista ilman omaishoitajia”. Vain se, joka on itse toiminut omaishoitajana, tietää millaista tukea omaishoitajat hyvinvointialueelta tarvitsevat. Vain he tietävät sen, millaista elämä omaishoitajana on. Omaishoitajilla on sellaista tietotaitoa, jota ei muilla ole. Omaishoitajien kokemusasiantuntijuutta on arvostettava, ja heitä on kohdeltava sote-alan ammattilaisten kumppaneina. On tärkeää, että omaishoitajia- ja hoidettavia on mukana sekä kuntien että hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostoissa tuomassa niiden päätöksentekoon omaishoidon näkökulmaa.

Kaikkien väestöryhmien tulee olla edustettuina kunnallisessa ja alueellisessa päätöksenteossa. On tärkeää, että kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää sekä asukkaat mukaan ottavaa. Alueen asukkaiden pitää saada olla mukana päätöksenteossa, kaikissa vaiheissa – aina suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan.

Valtakunnallisessa, kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa toimiminen on mahdollistettava myös pienten lasten vanhemmille ja omaishoitajille.

Etenkin omaishoitajien ja lasten yksinhuoltajien on haastavaa hoitaa kunnallista tai alueellista luottamustointa. Heillä ei välttämättä ole käytössään tukiverkostoa. Ei löydy ketään, joka voisi huolehtia päättäjän lapsesta/lapsista tai omaishoidettavasta luottamuselimen kokouksien aikana.

Kunnilla on lakisääteinen velvoite korvata tai järjestää luottamustoimen ajaksi päättäjän lasten hoito valtuuston, kunnanhallituksen tai lautakunnan kokouksen aikana, mutta omaishoidettavien hoidosta ei kukaan vastaa. Tulisikin tehdä lakimuutos.

Hyvinvointialueilla, ja myös kunnilla, pitäisi olla lakisääteinen velvollisuus järjestää omaishoitajan luottamustoimessa toimimisen ajaksi omaishoidettavan tilapäishoito tai korvata hoidon järjestämiskustannukset luottamustointa hoitavalle omaishoitajalle.

Se, että yhteiskunta järjestäisi valtakunnallista, alueellista tai kunnallista luottamustointa hoitavien henkilöiden omaishoidettavien tilapäishoidon tai korvaisi omaishoitajille hoidon järjestämisen kustannukset, edistäisi demokratiaa, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Nainen jää yhä miestä herkemmin kotiin hoitamaan lastaan taikka vammaista, iäkästä taikka sairasta omaistaan.

Hyvinvointialueen olisi syytä järjestää luottamustointa hoitavan omaishoitajan omaishoidettavalle tilapäishoito. Tai ainakin hyvinvointialueen pitäisi korvata tilapäishoidon järjestämiskustannukset luottamustointa hoitavilla omaishoitajalle.

Jokaisella asukkaalla pitäisi olla  yhtäläiset mahdollisuudet valtiollisen, kunnallisen tai alueellisen luottamustoimen hoitamiseen. Esimerkiksi omais- tai yksinhuoltajuus ei saa olla este luottamustoimen hoitamiselle.

Omaishoitajia edustavat järjestöt ovat päättäjien ja virkamiesten tärkeitä kumppaneita.

Virkamiesten ja päättäjien on syytä tehdä yhteistyötä alueensa potilas-, vammais-, eläkeläis- ja omaishoitajayhdistysten kanssa. Omaishoitajia edustavat yhdistykset tukevat kuntia ja hyvinvointialueita niiden työssä. Ne eivät siis ole pelkkä kuluerä. Paikallinen omaishoitajayhdistys voi olla tärkeä kumppani kunnalle ja hyvinvointialueelle. Yhdistykset välittävät kunnille ja hyvinvointialueille arvokasta tietoa omaishoitajaperheiden tuen, avun ja palveluiden tarpeista. Paikallinen omaishoitajayhdistys ja omaishoitajaperheiden yhteisö voivat yhdessä alueen päättäjien kanssa kehittää alueelle reiluja, hyviä, asiakaslähtöisiä ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja ja toimintakäytäntöjä.

Yhdistysten tarjoama matalan kynnyksen tuki ennaltaehkäisee ihmisten raskaamman tarvetta raskaammalle tuelle ja palveluille.

Omaishoitajajärjestöt tarjoavat omaishoitajaperheille tietoa, vertaistoimintaa ja virkistystä. Ne välittävät yhteisön tuen tarpeessa oleville omaishoitajille.

Omaishoitajayhdistyksissä on omaishoitajille tarjolla merkityksellisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja. Auttaessaan muita ihminen saa aina jotain myös itselleen. Auttaessaan antaa toiselle tukea, mutta saa sitä myös itse. Omaishoitajajärjestöt tekevät myös edunvalvonta- ja vaikuttamistyötä. Ne pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin.

Kunnallisten ja alueellisten päättäjien on tärkeää pitää omaishoitoperheiden- ja yhdistyksien puolta. Jotta omaishoitajayhdistykset pystyvät toimimaan, tarvitsevat ne kunnilta ja hyvinvointialueita esimerkiksi tiloja ja taloudellista tukea. Ilman kuntien ja hyvinvointialueiden tukea ei omaishoitajayhdistysten toiminta ole mahdollista.

Vantaan kaupungin maksaman omaishoidon tuen taso sekä kunnan tarjoamat palvelut omaishoitajille.

Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n mukaan pääkaupunkiseudulla on ainakin 60 000 omaistaan hoitavaa, jos käytetään THL:n arviota omaishoitajien määrästä (7 % väestöstä). Virallisia kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia Helsingin ja Vantaa alueella on vuosittain noin 4500, kertoo Pääkaupunkiseudun omaishoitajat -yhdistys. Eli vain murto-osa omaishoitajia on sopimusomaishoitajia. 

Vantaan kaupungilla omaishoidon tuen myöntämisestä päättävät sote-lautakunnan alaiset vanhus- ja vammaispalvelut. Omaishoidon tukea koskevan lain mukaan omaishoitajalle maksettava palkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Vantaa maksaa kahden eri tasoista omaishoidon tukea. Jotkut kunnat taas maksavat kolmen eri tasoista tukea. Vantaa harkitsee parhaillaan kolmannen palkkiotason käyttöön ottamisesta. Vaikka kolmas taso tullee koskemaan 13 perhettä, olisi sen käyttöönottaminen tärkeää. Se edistäisi omaishoitajien keskinäisen yhdenvertaisuutta.

Vantaalla omaishoidon palkkioluokat ovat STM:n säätämän minimin mukaiset 423,61 € ja 847,22 €.  Omaishoidontuen palkkion vähimmäismäärä on Vantaalla, vuonna 2022, 423,61 euroa kuukaudessa (ns. vähimmäishoitopalkkio). Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio (korotettu hoitopalkkio) on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa. Palkkioihin tehdään vuosittain indeksikorotukset. Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ry:n mukaan Vantaalla suurin osa omaishoitajista on alimmassa palkkioluokassa.

Lisää tietoa omaishoidontuen myöntämisestä  Vantaalla löydät sivuilta: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/147639_Omaishoidon_tuen_myonnon_perusteet_1.9.2016_alkaen_Tekninen_korjaus_11.10.pdf ja https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519 ja  https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=2085194.

Vantaalla omaishoidettavan sijaishoito voidaan järjestää palvelusetelillä tai sitten omaishoitajalle voidaan maksaa sijaishoidosta omaishoidon palkkiota. Tuolla palkkiolla omaishoitaja voi palkata hoitajan kotiin hoitamaan omaishoidettavaa. Sijaishoidon palkkiot ovat omaishoidon tuen suuruisia, ja niihinkin tehdään vuosittain indeksikorotus.

On hienoa, että vantaalaiset omaishoitajat pääsevät maksutta Vantaan kaupungin uimahalleihin ja niiden yhteydessä oleville kuntosalille, ilman aikarajoitusta. Koivukylän vanhustenkeskuksessa sai harjoitella nimelliseen 10 euron hintaan (avaimen lunastusmaksu).  Lue lisää: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152135_Omaishoitajien_maksuton_uinti_ja_kuntosaliharjoittelu_2019-.pdf.

Omaishoitajuus Keravalla

Toisin kuin Vantaalla, on Keravalla käytössä kolme omaishoidon tuen palkkiotasoa. Hoitopalkkion vähimmäistaso on Keravalla (vaativuusryhmä 1) on, STM:n määräämän minimin mukainen, eli 423,61 €. Ryhmän 2, eli raskaan siirtymävaiheen aikainen palkkio, hoitopalkkion suuruus on 847,22 € ja raskainta hoitoa vaativassa ryhmässä 3 on hoitopalkkion suuruus ollut vuonna 2021 1515,95 euroa kuukaudessa. Hoitoryhmään kolme kuuluvat henkilöt tarvitsevat
runsaasti vaativaa, laitoshoitoa vastaavaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitoryhmään 3 kuuluvan hoidettavan hoitotyö edellyttää Keravan kaupungin ohjeen mukaan: ”ympärivuorokautista työpanosta eikä hoidettava voi asua yksin. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti
erityisen raskasta. Hoitaja ei voi olla kokoaikaisesti eikä säännöllisesti töissä.” Keravalla omaishoidettavan sijaishoito järjestetään palvelusetelillä. Palveluseteillä omaishoitaja voi maksaa omaishoidettavan omaishoidon.

https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/vanhusten-palvelut/kotihoito/omaishoidon-tuki ja https://www.kerava.fi/palvelut/Documents/Omaishoidon_tuen_my%c3%b6nt%c3%a4misperusteet_1.1.2022_alkaen.pdf

Omaishoitajalla on oltava aikaa itselleen ja ihmissuhteille. Hänen on saatava aikaa harrastuksille, vapaaehtoistyölle ja luottamustoimissa toimiselle. Hänen on voitava halutessaan opiskella tai tehdä ansiotyötä.

Tuetaan omaishoitajien liikunnan harrastamista, jotta he pysyvät terveinä ja toimintakykyisinä sekä voivat hyvin!

Kuntien, ja myös tulevien hyvinvointialueiden, tulisi tukea omaishoitajien liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Kunnat ja hyvinvointialueet voisivat myöntää omaishoitajille oikeuden päästä maksutta alueen museoihin, uimahalleihin, kuntosaleille, tapahtumiin sekä ainakin yhdelle aikuis-, työväen- tai kansalaisopiston kurssille lukukautta kohden.

Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. Omaishoidosta on oltava mahdollisuus luopua. Omaishoitajien oikeusturvaa tulee vahvistaa.

Lyhyesti

Omaishoidontuella on tultava toimeen. Omaishoitajan ei pidä joutua turvautumaan toimeentulo- ja/tai asumistukeen tullakseen toimeen. Omaishoitajilla tulee olla oikeus tarvitsemaansa tukeen ja kunnon lomiin.

On myös tärkeää tukea omaishoitajien työssäkäyntiä sekä opiskelua. Omaishoitajien jaksamista on tuettava enemmän kuin nyt.

Liian paljon on kiinni siitä, missä omaishoitoperhe asuu. Kuntien välillä on aivan liian isot erot omaishoidon tuen palkkioiden tasossa sekä tuen myöntämiskriteereissä. Tulisikin yhdenmukaistaa omaisihoidon tuen myöntämiskriteerit ja hoitopalkkioiden tasot.

Alue-/sotevaaleissa äänestämme myös omaishoidon tuesta. Hyvinvointialueet tarvitsevat omaishoitomyönteisiä päättäjiä, kuten omaishoitajina toimivia. Mutta kunnat eivät saa unohtaa omaishoitajia, sillä niiden tehtävänä on tulevaisuudessakin edistää omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä. Esim. omaishoitajien liikunnan harrastamista on kuntien syytä jatkossakin tukea.

Hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjien ja virkamiesten kannattaa tehdä yhteistyötä alueensa omaishoitajayhdistysten kanssa. Heidän annattaa kuunnella herkällä korvalla sitä, mitä omaishoitajaperheet toivovat. Yhteiskunnan on syytä varmistaa, että omaishoitoperheet saavat laadukasta tukea, apua ja ohjausta.

Kunnan, ja tulevaisuudessa hyvinvointialueen, on tärkeää kysyä säännöllisin välein omaishoitoperheiltä ja heidän kanssaan työtä tekeviltä, mitä he yhteiskunnalta tarvitsevat ja toivovat. Omaishoitajille- ja hoidettaville kohdistettujen kyselyiden avulla saa hyvinvointialue selville, miten se voisi paremmin tukea alueellaan asuvia omaishoitoperheitä.

Omaishoitajilla- ja hoidettavilla on oltava myös käytännössä oikeus päästä vuosittaisiin yhteiskunnan järjestämiin terveys- ja hyvinvointitarkastuksiin. Tarkastusten perusteella saa kunta/hyvinvointialue kokonaiskuvan omaishoitajien- ja hoidettavien terveydestä ja hyvinvoinnista.

Omaishoitoperheille kohdistettujen kyselyiden sekä hyvinvointi- ja terveystarkastusten avulla voi kunta tai hyvinvointialue kehittää omaishoitoperheille tarkoitettuja palveluitaan ja tukiaan nykyistä paremmiksi.

Omaishoitoperheet on huomioitava kuntien ja hyvinvointialueiden päätöksenteossa. Omaishoitoperheet on huomioitava mm. kuntien ja hyvinvointialueiden hyvinvointistrategioissa-, suunnitelmissa-, kertomuksissa- ja katsauksissa.

Omaishoitajat tarvitsevat enemmän aikaa itselleen. On mahdollistettava omaishoitajan työssä käyminen ja opiskelu. Myös harrastuksissa käymisen ja ystävien ja sukulaisten tapaamisen pitää olla mahdollista.

Kunnan on tärkeää tukea omaishoitajien- ja hoidettavien liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastamista. Harrastukset auttavat omaishoitajia jaksamaan ja pitävät heidät terveinä, hyvinvoivina ja toimintakykyisinä. Liikunnan, kulttuurin ja taiteiden harrastaminen ennaltaehkäisee sairauksien puhkeamista.

Omaishoitajalla pitää olla käytännön mahdollisuus pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Tuo oikeus ei saa jäädä kuolleeksi lain kirjaimeksi. Yhteiskunnan on järjestettävä omaishoidettavan sijaishoito omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien aikana.

Hyvinvointialueille sekä kuntiin olisi hyvä valita päättäjiksi erilaisten väestöryhmien edustajia, myös omaishoitajia. Jotta omaishoitaja voi toimia kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa, on kunnan tai hyvinvointialueen järjestettävä omaishoidettavan sijaishoito luottamuselinten kokousten ajaksi taikka korvattava omaishoitoperheille omaishoidettavien sijaishoidosta aiheutuvat kustannukset kokousten ajalta.

Sitoudun omaishoitajaliiton aluevaalitavoitteisiin.

Omaishoitajaliiton aluevaalitavoitteet ovat:

”1. Omaishoito osaksi hoivan kokonaisuutta

Omaishoitoa tulee arvioida ja resursoida siihen riittävästi. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Lisäksi alueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan.

Omaishoitoperheiden asiakasosallisuutta tulee vahvistaa ja ennakoivien palveluiden tarjoamaa tukea lisätä. Hyvinvointialueille tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia, joissa omaishoitajat saavat palveluohjausta ja räätälöityjä palveluita selkeästi yhden luukun periaatteella. Palvelu tulee saada perheelle ilman kohtuutonta viivytystä, joustavasti ja saavutettavasti yhden luukun periaatteella. Paremmalla omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä tavoitetaan suurempi joukko avuntarvitsijoita sekä parannetaan mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti.

2. Omaishoitajat arvokkaita kumppaneita

Vaikka omaishoito on kaikenikäisten asia, omaishoitajien tuen tarpeet näkyvät erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (https://kaks.fi/julkaisut/etta-joku-nakee-mut-omaishoitajan-hyvinvointi-ja-tarpeet/). Iäkkäiden hoivan vastuun siirtyessä avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille.

Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Yleisimmin korotustarvetta arvioidaan olevan sosiaaliturvaturvaetuuksista juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2018/11/soste_sosiaalibarometri_2017.pdf). Kun kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, on otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.

3. Omaishoitajayhdistysten yhteisöllinen tuki tärkeä osa palvelukokonaisuutta

Omaishoitajayhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien arjesta, palvelutarpeista ja taloudellisesta selviytymisestä päättäjille. Yhdistykset tekevät aloitteita käytäntöjen parantamiseksi ja ideoivat tarvittavia tukitoimia. Omaishoitajayhdistykset ylläpitävät hyvinvointia edistäviä vertaisryhmiä ja tarjoavat tukea omaishoitajille. Yhdistysten matalan kynnyksen toiminta ennaltaehkäisee raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta.

Omaishoitajaliitto esittää, että kullekin hyvinvointialueelle perustetaan erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, joissa on mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa. Järjestöt tulee ottaa mukaan eritysosaamisellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Hyvinvointialueiden on tunnistettava järjestöjen merkittävä rooli palveluiden kehittäjinä ja tarjottava kumppanuusrahoitusta järjestöille.”

Vasemmistoliiton vastaukset Omaishoitajaliiton kyselyyn

”1. Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Omaishoito on hoitoa ja hoivaa lähellä ihmistä ja tapahtuu erittäin kustannustehokkaasti, siksi hyvinvointialueiden on tärkeää kirjata tämä resurssi tärkeänä osana hyvinvointialueen strategiseen toimintaan. Pitää edellyttää, että omaishoidon arvo ”euroistetaan” laajasti, että myös päätöksentekijät ymmärtävät arvon ja merkityksen laajasti. Vaikka kaikkea ei voi, eikä pidäkään mitata eurojen mittareilla, niin näemme, että omaishoidon kohdalla taloudellisuuden osoittaminen on avain saattaa toiminta myös sille kuuluvaan arvoon ja mahdollistaa sitä kautta myös paremmat palvelut ja varmistetut palkkiot omaishoitajille.

Omaishoitajille on tarjottava aito mahdollisuus tukeen ja vapaaseen. Omaishoitajat hoivaavat läheistään tämän vamman, sairauden tai muun syyn takia. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi hyvinvointialueiden pitää panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Omaishoidon tuen tasoa tulee nostaa ja yhdenmukaistaa tuen myöntämiskriteerit ja palkkioiden tasot. Omaishoitajien mahdollisuuksia toimia kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa on parannettava sijaisuusjärjestelyin.

2. Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Hyvinvointialueiden budjettirajoitteet eivät saa rajoittaa omaishoitajille järjestettävää tukea, vaan tukea on annettava aina tarvittaessa. Tukipalvelut tulee toteuttaa omaishoitoperheen tarpeen mukaan.

Monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä tarjoamalla voidaan kannustaa omaishoitajia pitämään heille kuuluvia vapaita ja tukea heidän jaksamistaan. Sijaishoitoa voidaan tarjota esimerkiksi hoidettavan omassa kodissa. Hyvinvointialueiden on tiedotettava asukkailleen mahdollisuuksista toimia omaishoitajana, jotta kaikki saavat lakisääteistä tukea ja palveluita.

3. Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Omaishoidon on oltava osa strategista ja ohjattua tekemistä hyvinvointialueelle. Toiminnassa on kokonaisvaltaisesti nähtävä omaishoidon arvo ja merkitys osana hoito- ja hyvinvointiketjua, jossa toteutuu myös arvokkaan elämän elementit.

Omaishoidossa on kyettävä näyttämään toiminnan taloudellinen ja toiminnallinen vaikuttavuus, jolloin ikuisuuskeskustelu siitä, mitä omaishoito maksaa kääntyykin keskusteluksi, mitä omaishoito lopulta mahdollistaa ja miten paljon se säästää ja on säästänyt vuosikymmenten aikana alueiden resursseja.

4. Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Kokonaisvaltainen palveluiden ja toimintojen kehittäminen on avain saada myös järjestökenttä ja yksityiset palvelutuottajat avuksi omaishoitajien tärkeää työtä tukevien palveluiden kehittämiseen.”

Lähteet

• Suomen omaishoidon verkosto: https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/liiton-toimintamuodot/suomen-omaishoidon-verkosto/
• Mitä on omaishoito? https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-tietopaketti/mita-on-omaishoito/
• https://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-mhttps://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2017/09/20/aitiyspaivaraha-kuuluu-myos-omaishoitajalleyos-omaishoitajalle,
• https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/vaalit/
• https://omaishoitajat.fi/omaishoidolla-on-valia-omaishoitajaliitto-vaikuttaa-kuntavaaleissa/
• Tillman, Päivi, Kalliomaa-Puha, Laura & Mikkola, Hennamari toim. 2014. Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela: Työpapereita 69/2014. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/144109
• Kuuden suurimman Suomen kunnan vertailua: www.kuusikkokunnat.fi
• Sosiaalibarometri (2017). Ari-Matti Näätänen, Pia Londén & Juha Petosalmi (toim.) Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry
• Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö,
• Laki omaishoidon tuesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937
• STM:n kuntainfo, omaishoidon tuen hoitopalkkiot vuona 2022:  https://stm.fi/-/kuntainfo-omaishoidon-tuen-hoitopalkkiot-vuonna-2022
• Vantaan kaupunki, omaishoidon tuen myöntämisperusteet, ohjeistus: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/147639_Omaishoidon_tuen_myonnon_perusteet_1.9.2016_alkaen_Tekninen_korjaus_11.10.pdf,
• https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519
• Vantaan kaupunki, omaishoitajien maksuton uinti- ja kuntosaliharjoittelu: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152135_Omaishoitajien_maksuton_uinti_ja_kuntosaliharjoittelu_2019-.pdf.
• Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/71453
• https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/117941/978-952-03-1304-3.pdf?sequence=2&isAllowed=y
• https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/225281/Raportteja70.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• https://www.polli.fi/korona-aika-on-ollut-omaishoitajille-erilainen-suurissa-asutuskeskuksissa/#more-7950
• https://www.polli.fi/yhdistys/materiaalit/
• https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/147639
• Omaishoidon_tuen_myonnon_perusteet_1.9.2016_alkaen_Tekninen_korjaus_11.10.pdf
• https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=208519 
• https://paatokset.vantaa.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epjattn_tweb.htm?+id=2085194.
• https://www.kerava.fi/palvelut/sosiaalija-perhepalvelut/vanhusten-palvelut/kotihoito/omaishoidon-tuki
• https://www.kerava.fi/palvelut/Documents/Omaishoidon_tuen_my%c3%b6nt%c3%a4misperusteet_1.1.2022_alkaen.pdf
• https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/vaalit/aluevaalikysymykset/
• https://omaishoitajat.fi/liiton-toiminta/vaikuttaminen-ja-edunvalvonta/teesit
• https://omaishoitajat.fi/mummot-ja-papat-kutsuvat-aanestamaanihmisarvo-nakyviin-vanhuspalveluissa/

#Omaishoito, #Yhdenvertaisuus, #TasaArvo, #Demokratia, #OmaishoitoKoskettaaJokaista, #Elina2022, #Aluevaalit, #Sotevaalit, #VantaaJaKerava, #Aluevaalit, #Sotevaalit, #VantaaJaKerava, #286