Nyt tarvitaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia ilmasto- ja ympäristötekoja

Kuva: Mira-Veera Auer.

Luonnon monimuotoisuus on vaarassa. Ilmastonmuutos tapahtuu tässä ja nyt. Vastuu on meidän kaikkien. On siirryttävä sanoista tekoihin. Jos emme hillitse ilmastonmuutosta ja käynnissä olevaa lajien sukupuuttoa, ei pian ole elämää maapallolla, eikä ihmisiäkään.

Koronaviruspandemia on ollut yksi luonnon antama varoitusmerkki ihmisille. Tulevaisuudessa voimme kohdata koronaviruspandemian kaltaisia pandemioita. Myös sään ääri-ilmiöt voivat yleistyä. Sodatkin saastuttavat ja ovat uhka ilmastolle ja ympäristölle. Rauhan edistäminen on ilmasto- ja ympäristöteko. Energiakriisikin haastaa meitä.

Ilmasto- ja ympäristöteot sekä ihmisoikeusteot ovat nyt ensisijaisia. Näitä tekoja tulee tehdä kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla.

Yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä on hillitä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. On mentävä kohti ekologisesti kestävää, yhdenvertaista, tasa-arvoista, hyvinvoivaa ja esteetöntä Suomea, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja rakentaa rauhaa. Vihreä siirtymä on kuitenkin toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat ja pienituloiset eivät saa kärsiä ympäristö-ja ilmastoteoista.

Meidän on yhdessä turvattava se, että meillä Suomessa on rikas lähiluonto tulevaisuudessakin. Ei kaikkialle saa rakentaa. Lähiluontoa pitää suojella. Virkistysalueita tarvitaan jatkossakin.

Moni ei tiedä, että Uudellamaalla on luonnonsuojelualueita, koska täällä esiintyy eläinlajeja, joita tavataan harvoin, esimerkiksi halavasepikkä. Luontoliikunta edistää ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä. Mutta luonnolla on itseisarvokin.

Ilmasto- ja ympäristöteot eivät ole muusta yhteiskunnasta erillinen osio, vaan kaikella ihmisen toiminnalla on vaikutus ympäristöön ja ilmastoon. Ympäristö- ja ilmastovaikutukset onkin huomioitava kaikessa päätöksenteossa. Myös valtion tulee tehdä ilmasto- ja ympäristötekoja.

Hienoa, että Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Tulee luopua hiilestä ja turpeesta energian lähteenä. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Tarvitaan muitakin tekoja.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ei ole pelkkä kuluerä. Ilmasto- ja ympäristöteot eivät välttämättä ole ristiriidassa sen kanssa mikä on taloudellisesti tai inhimillisesti kannattavaa.

Ekologinen kestävyys on nykyisin kilpailuvaltti. Mitä ekologisemmin jokin maa toimii, sitä pito- elin- ja vetovoimaisempi se on. Sitä enemmän se houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä, ja sitä enemmän se saa verotuloja. Valtion siis pitkän päälle järkevää panostaa ilmasto- ja ympäristötekoihin. Se on ekologisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti järkevää.

Hyvä sosiaaliturva ja laadukkaat julkiset palvelut ovat ihmisoikeus-, ympäristö- ja ilmastotekoja. On ilmastoteko panostaa sosiaaliturvaan ja hyviin julkisiin palveluihin. Köyhyysrajan alapuolella elävä ihminen, esimerkiksi perustulojen varassa elävä, ei voi valita mitä tai mistä hän ostaa. Hänellä ei ole varaa olla eettinen ruokavalinnoissaan. Köyhän pitää ostaa halvinta mahdollista ruokaa. Ei hän voi miettiä ostostensa ympäristövaikutuksia. Eli vaikka köyhä usein kuluttaa muita vähemmän ja myös harrastaa useammin kierrätystä, ei hän voi olla ekologinen kaikissa valinnoissaan. Etenkin ruoka on tälläinen asia. Ekologiset ruoat usein maksavat enemmän.

Voidaan puhua pakkovalinnoista. Kun rahaa on vähän, joutuu elämään epäterveellisesti ja luontoa saastuttavalla tavalla. On usein pakko ostaa helposti rikkoutuvia kaukana tehtyjä tuotteita, jotka eivät ole ympäristöystävällisiä, kun ei ole varaa ostaa lähellä tuotettua kalliimpaa tuotetta. On pakotettu ajamaan vanhalla dieselautolla, joka saastuttaa muita autoja enemmän. Mitä vähemmän köyhyysrajan alapuolella eläviä ihmisiä on, sitä vähemmän on niitä, joiden on pakko valita ympäristöä kuluttava vaihtoehto. Tiedetään, että pienituloiset eivät voi säästää, eivätkä ostaa luksustuotteita. Toisaalta sekin on totta, että rikkaat kuluttavat paljon enemmän kuin köyhät.

Ympäristön ja ilmaston kannalta onkin hyvä, jos eriarvoisuus vähentyy ja tuloerot pienevät. Mitä vähemmän eriarvoinen yhteiskunta on, sitä useampi ihminen elää ympäristöystävällisesti ja terveellisesti. Sitä vähemmän sosiaali- ja terveyspalveluita ihmiset tarvitsevat. Ihmiset pysyvät pidempään työ- ja toimintakykyisinä ja ovat onnellisempia.

Suojelemme luontoa takaamalla kaikille asukkaille inhimillisen toimeentulon. Silloin jokaisella ihmisellä on mahdollisuus valita terveellinen, lähellä tuotettu ja luontoa vähiten kuluttava vaihtoehto. Jos kaikilla asukkailla on oikeus laadukkaisiin sekä kohtuuhintaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, niin ihmiset sairastavat vähemmän.

Mitä paremman toimeentulon takaamme pienituloisille, sitä isompi osa yhteiskunnan rahoista menee kulutukseen. Tämä kasvattaa bruttokansantuotetta ja edistää ihmisten hyvinvointia. Meidän tulee nostaa selvästi perusturvan, esimerkiksi työmarkkinatuen, kansan- ja takuueläkkeen, pienimpien äitiys- ja sairauspäivärahojen, opintotuen, vammaisetuuksien sekä kodinhoidon- ja omaishoidon tukien, tasoa. Asiakkaan maksamia sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja tulee myös selvästi alentaa. Ne ovat Suomessa muita Pohjoismaita korkeampia. Ne ovat iso syy eläkeläisten ja työttömien köyhyyteen. Kelaindeksin jäädyttämisestä tulee luopua.

Uudellamaalla uhanalaisten luontotyyppien sekä Suomenlahden tilaa on parannettava ja suojeluastetta nostettava. Pölyttäjät olennaisena osana ekosysteemien toimintaa tulee huomioida päätöksenteossa ja kaupunkisuunnittelussa.

Asevarustelu saastuttaa. Rauhansuojelu on paitsi ihmisoikeus- myös ilmastoteko. Käyttäkäämme siis mieluummin rahaa rauhansuojeluun sekä siihen, että takaamme jokaiselle inhimillisen toimeentulon ja oikeuden hyviin palveluihin.

Haittaverot suojelevat luontoa. Käyttäkäämme haittaveroja, jotka eivät kohdistu pienituloisiin. Kaivosteollisuuden tukemista pitää myös vähentää. On arvovalinta mihin rahamme käytämme. Käyttäkäämme rahaa ihmisten hyvinvointia parantavalla ja luontoa suojelevalla tavalla. Kunnioitetaan kaikkien ihmisoikeuksia.

Viimeistään energiakriisi on osoittanut tarpeen investoida puhtaaseen energiaan. Meidän tulee katkaista riippuvaisuutemme fossiilisesta energiasta. Lisäksi on syytä parantaa energiaomavaraisuuttamme.

Reilu ekologinen siirtymä tulee vaatimaan historialliset investoinnit uusiutuvaan energiaan. Se myös luo uusia, ilmastokestäviä työpaikkoja. Suomen pitää investoida erityisesti tuuli-, aurinko ja geotermiseen energiaan. Bioetanoli- ja biokaasukonvertoinnin tukeminen on kustannustehokas tapa tukea pienituloisia ilmastotyössä.

Liikenteen ja asumisen päästöjä tulee vähentää korvaamalla fossiiliset polttoaineet muilla käyttövoimilla. Valtion pitää tukea uusien biokaasulaitosten ja kattavan kaasu-, vety- ja sähköautojen tankkaus- ja latausverkoston rakentamista sekä bioetanoli- ja biokaasukonvertointia. On myös tärkeää investoida julkiseen liikenteeseen.

Valtion tulee kehittää joukkoliikenteen toimivuutta ja vähäpäästöisyyttä, alentaa julkisen liikenteen lippujen hintoja. Myös valtion kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on syytä jatkaa. Jalankulun ja pyöräilyn osuus valtion liikennebudjetissa on asteittain nostettava 20 prosenttiin.

Valtion pitää suojella luonnon monimuotoisuutta sekä hillitä ilmastonmuutosta. Sen tulee parantaa toimillaan uhanalaisten luontotyyppien sekä Suomenlahden tilaa. Suojeluastetta pitää nostaa.

Valtion pitää tarjota riittävä rahoitus luonnon monimuotoisuuden ennallistamiseen. Luonnonsuojelualueiden pinta-alaa tulee selvästi kasvattaa. Esimerkiksi Lapinjärven valtionmetsien alueelle tulee perustaa luonnonpuisto.

Julkisten toimijoiden pitää näyttää esimerkkiä suojelemalla enemmän omia metsiään ja vesistöjään. Valtion tulee tukea ja suosia jatkuvaa metsänkasvatusta sekä lopettaa avohakkuiden tukeminen. Vanhojen metsien hakkuut valtion metsissä pitää lopettaa välittömästi. On määriteltävä ekologisesti kestävät ylärajat hakkuille.

Metsälakiin pitää palauttaa vaatimus tietystä nykyistä suuremmasta iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa. Harvennushakkuita on kevennettävä. Yksityisomistajille tulee luoda taloudellinen kannustin metsiensä ja vesistöjensä suojelemiseen. Lakiin pitää lisätä kirjaus metsään jätettävien isojen ja vanhojen puiden sekä kuolleiden puiden määrästä, samoin lehtipuiden osuudesta.

Ilmastonmuutos ja luontokato tapahtuu nyt. Ei ole aikaa viivytellä siihen puuttumista. Tarvitaan tekoja. Puheiden aika on mennyt. Eduskunnan on muutettava valtion linja yhä enemmän uontoa suojelevaksi. Vaaleissa täytyy muun tärkeän ohella puhua ilmastonmuutoksen ja luontokadom torjunnasta, sosiaaliturvasta, koulutuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Hyvä sosiaaliturva kaikille on ihmisoikeus-, ilmasto- ja äristöteko.

#IlmastonmuutoksenHillintä, #Ilmasteot, #Vasemmisto, #Uusimaa, #Elina2023, #Eduskuntavaalit, #vasemmisto, #Eduskuntavaalit, #Ympäristö, #Ympäristöteot, #Ihmisoikeudet, #Ihmisoikeusteot

Elina Nykyri,

Eduskuntavaaliehdokas numero 105, Uusimaa (vas.),

FM, tutkija, kunta- ja aluevaravaltuutettu, järjestö- ja vammaisaktiivi

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa

KUNTA- ja ALUEVARAVALTUUTETTU, PUOLUEVALTUUSTON JÄSEN, UUDENMAAN VAS. VPJ (In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 47-vuotias vantaalainen kunta- ja aluevaravaltuutettu sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston varajäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsen sekä Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council and depyty member in Vantaa and Kerava wellfare area council

I am a 47 years old resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, deputy member in Vantaa nad Kerava wellfare are council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council deputy member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #vakehyva, #VantaaKerava, #Kerava, #Elina2025, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #vasemmistoliitto, #vasemmisto, #kuntavaalit2025, #aluevaalit2025

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu