Turvataan viittomakielisen ihmisen oikeus saada toimivia palveluja ja vaikuttaa niihin!

Aluevaaleissa kyse myös viittomakielisten ihmisten ja heidän läheistensä asioista!

Aluevaaleissa päätetään meille kaikille, myös viittomakielisille ja heidän läheisilleen, tärkeistä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.

Viittomakieltä äidinkielenään puhuvat ovat kielivähemmistö, jolla on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muilla. On ihmisoikeus voida käyttää omaa äidinkieltään ja saada sillä tietoa. Myös oikeus saada apua ja tukea on ihmisoikeus.

Viittomakielisillä tulee olla oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Heillä on myös oltava oikeus käyttää palveluita ja vaikuttaa niihin. On tärkeää, että valtiolliset sekä kunta- ja aluepäättäjät ja virkamiehet aidosti kuuntelevat viittomakielisiä ihmisiä ja heidän läheisiään.

Kaikki Kuurojen liiton aluevaaliteesit ovat hyviä. Pyrin osaltani edistämään niiden toteutumista. Löydät Kuurojen liiton aluevaaliteesit sivulta Kuurojen Liiton aluevaaliteesit 2022 – Kuurojen Liitto.  Jokainen liiton aluevaaliteesi on sidoksissa muihin tavoitteisiin. Yksi teesi ei toteudu ilman toista. Jos viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, toteutuvat myös Kuurojen liiton aluevaaliteesit.

On huomioitava, että on olemassa myös kuulevia ihmisiä, joiden kotikieli on viittomakieli. He ovat kuurojen vanhempien kuulevia lapsia, ns. coda-lapsia.

Viittomakielisten ihmisten pitäisi voida käyttää kaikille tarkoitettuja, yleisiä, palveluita! On parannettava palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä!

On tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien viestinä on saavuttavaa, selkokielistä ja monikanavaista. Hyvinvointialueiden ja kuntien toimintaympäristöjen on syytä olla esteettömiä, saavutettavia ja pyrkiä aistiesteettömyyteen.

Viittomakielisen ihmisten pitäisi voida käyttää meille kaikille tarkoitettuja, eli yleisiä, sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluita ja myös voida vaikuttaa palveluihin. Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden onkin kehitettävä toimintaympäristönsä ja palveluidensa saavutettavuutta ja esteettömyyttä.

Esteettömyys- ja saavutettavuusasiat ovat tärkeitä. Ne vaikuttavat meidän kaikkien, myös kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijöiden, hyvinvointiin.

On kartoitettava ja korjattava viittomakielisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ongelmat!

Hyvinvointialueiden on myös kartoitettava ja korjattava viittomakielisten ihmisten tarvitsemien palveluiden ongelmat. Tulevien hyvinvointialueiden on esimerkiksi syytä kehittää palveluohjausta ja -neuvontaa ja tulkkauspalveluita. Hyvinvointialueiden tulee palkata lisää palveluohjaajia ja -neuvojia ja tulkkeja.

Viittomakielinen ihminen ei voi käyttää puhelinpalveluita, kuten takaisinsoittopalveluita – niille on oltava olemassa vaihtoehtoja!

Ajanvarauspalveluiden ei pitäisi toimia vain, viittomakielisiä ihmisiä syrjivien, takaisinsoittopalveluiden kautta, koska muun muassa kuurot ja puhevammaiset eivät pysty käyttämään itsenäisesti puhelinpalveluita. Viittomakielisen asiakkaan on voitava hoitaa asiansa paikan päälle menemällä tai videopuheluiden, kirjeiden, tekstiviestien tai sähköpostiviestien avulla.

On varmistettava, että tulkkauspalvelut toimivat ympäri vuorokauden!

Tulkkiin pitäisi olla aina oikeus, kun sellaista tarvitsee. Tulkkauspalveluidenkin olisi tärkeää toimia ympäri vuorokauden, etenkin hätä- ja kriisitilanteissa. Viittomakielisessä tiedottamisessa ja tulkkauspalveluissa on kuitenkin vakavia puutteita ympäri maata. Tulkin saamisen tulisi olla nykyistä joustavampaa. Suomenruotsalaista viittomakieltä osaavista tulkeista on erityisen suuri pula.

Viittomakielisen ihmisen ei pitäisi joutua asioidessaan tilaamaan itse tulkkia viranomaisen tai muun ammattilaisen puolesta. Tulkin saaminen vaikeutui, kun tulkkauspalvelut siirtyivät kunnalta Kelan vastuulle. Olisi tärkeää, että viittomakielinen saisi valita itse tulkkinsa. Saisi palkata sen tutun tulkin. Kelan pitäisi muuttaa kilpailutussysteemejään.

On minimoitava tulkkauksen puuttumisesta johtuvien vaaratilanteiden syntymisen riski!

Julkisen sektorin on minimoitava tulkkauksen puuttumisesta johtuvien vaaratilanteiden syntymisen riski. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden olisi syytä laatia yhteinen ohjeistus, jossa kerrotaan, miten tulkki tilataan, ja kenen vastuulla tulkkauspalvelut milloinkin ovat.

Etenkin hätä- ja kriisitilanteissa ovat tulkkauspalvelut tärkeitä! On varmistettava, että hätäkeskusten tekstiviestipalvelut ja hätäetätulkkaus toimivat ympäri vuorokauden!

On varmistettava, että tulkkauspalvelut ja viittomakielinen tiedotus toimivat etenkin hätä-, kriisi- ja vaaratilanteissa. Hyvinvointialueiden ja kuntien kannattaa ottaa mallia valtion koronatiedotustilaisuuksista.

Kun hätä on suuri, on apua saatava nopeasti. Viittomakielisen ihmisen on voitava olla mahdollista ottaa itsenäisesti yhteyttä hätäkeskukseen.

Kela on onneksi nyt puuttunut siihen, ettei viittomakielinen ihminen ole voinut ottaa yhteyttä hätäkeskukseen itsenäisesti virka-ajan ulkopuolella. Kelalla on alkanut hätäetätulkkauskokeilu. Kela ja hätäkeskukset järjestävät yhteistyönä kokeiluluonteisesti hätäetätulkkausta. Olisi hienoa, jos tuo kokeilu vakinaistettaisiin.

Hätäkeskuksen tekstiviestipalveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja niiden tulisi toimia ympäri vuorokauden. Nykyisin hätäkeskuksen tekstiviestisovelluksen käyttäminen vaatii rekisteröitymisen, ja se hankaloittaa viittomakielisten ja puhevammaisten avun saamista. Hätäkeskukseen pitää voida lähettää tekstiviestiä  ilman rekisteröitymistä ja vahvaa tunnistautumista.

Jos, ja kun, tulen valituksi aluevaltuustoon, niin pyrin yhdessä muiden päättäjien kanssa varmistamaan, että hätäkeskusten hätäetätulkkaus ja tekstiviestipalvelu toimivat ympäri vuorokauden, oli niiden järjestäjänä sitten hyvinvointialueet, hätäkeskukset tai Kela.

Hyvinvointialueille on palkattava päivystäviä tulkkeja.

On tärkeää, että viittomakielinen asiakas saisi matalalla kynnyksellä tulkkauspalveluita sairaaloissa ja terveysasemilla. Ei viittomakielinen henkilö pysty aina etukäteen varautumaan tulkin tarpeeseen. Avun tarve voi ilmaantua yllättäen, eikä silloin useinkaan voi saada Kelalta tulkkauspalvelua.

Hyvinvointialueille olisi syytä palkata päivystäviä tulkkeja. Päivystävät tulkit voisivat työskennellä etänäkin. Esimerkiksi videopuhelut voisivat olla joskus toimivia.

Palkataan viittomakielisiä ihmisiä työntekijöiksi hyvinvointialueille ja kuntiin!

Viittomakielistä asiakasta auttaa parhaiten viittomakieltä osaava työntekijä. Hyvinvointialueiden työntekijöiden onkin syytä opiskella viittomakieltä. Kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaisi myös työllistää viittomakielisiä ihmisiä.

Viittomakielisessä tiedottamisessa on parantamisen varaa!

Viittomakielisen tiedottamisen pitäisi olla uusilla hyvinvointialueilla itsestäänselvyys. Silti viittomakieliset ihmiset eivät saa tällä hetkellä tarpeeksi hyvin tietoa asioista. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulisi tiedottaa palveluistaan ja tuistaan myös suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Se helpottaisi etenkin kuurojen ja kuulovammaisten ihmisten elämää ja niidenkin arkea, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Julkisissa tilaisuuksissa tulee olla viittomakielen tulkkaus! Videot ja erilaiset tilaisuuksien tallenteet on syytä tekstittää.

Julkisiin tilaisuuksiin, kuten aluevaltuuston kokouksiin, on syytä järjestää viittomakielen tulkkaus. Hyvinvointialueiden ja kuntien pitäisi tekstittää suomeksi ja ruotsiksi erilaisten tilaisuuksien tallenteet ja muut videot.

Digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia, myös viittomakielisille!

Hyvinvointialueiden ja kuntien on syytä hyödyntää etäpalveluita, siellä missä se on mahdollista. Emme saa kuitenkaan unohtaa niitä asukkaita, joilla ei ole pääsyä nettiin.

Digitaalisten palveluiden on oltava esteettömiä ja saavutettavia, myös viittomakielisille. Viittomakieliset ihmiset, ja monet muutkin asukkaat, tarvitsevat monipuolisia asiakaspalvelumuotoja. Hyvinvointialueiden ja kuntien tulee investoida esimerkiksi sähköisiin palveluihin. Niillä turvataan  erilaiset yhteydenpitomuodot muun muassa sote-keskuksiin, neuvoloihin ja sairaaloihin.

Vantaan ja Keravan alueella olisi hyvä hyödyntää mahdollisimman paljon jo käytössä olevia Maisa ja  Maisa ja Apotti -ohjelmia tulee kehittää nykyistä saavutettavammaksi. Tiedostan sen, että Maisan ja Apotin käyttö saattaa olla tällä hetkellä ongelmallista.

Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää myös ottaa kantaa Kanta.fi -palvelun kehittämiseksi nykyistä saavutettavammaksi. 

Hyvinvointialueiden ja kuntien on syytä erityisesti huomioida ne viittomakieliset ihmiset, joilla ei ole pääsyä nettiin. Kuntien ja hyvinvointialueiden olisi hyvä käyttää avuksi muussa tekstiviestejä, sähköposteja ja videopuheluita. Kuntien ja hyvinvointialueiden on syytä kartoittaa viittomakielisten ikäihmisten avun ja tuen tarpeet.

On edistettävä viittomakielisten ihmisten opiskelu- ja työssäkäyntimahdollisuuksia!

Viittomakielisiä ihmisiä ei saa syrjiä esimerkiksi opiskelu- ja työelämässä. On tärkeää, että kunnissa ja hyvinvointialueilla edistetään viittomakielisten ihmisten työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia ja tehdään työtä viittomakielisten ihmisten kohtaamien asenteiden ja ennakkoluulojen murtamiseksi. Hyvinvointialueet ja kunnat voivat näyttää muille esimerkkiä muun muassa palkkaamalla itse viittomakielisiä ihmisiä.

Hyvinvointialueiden ja kuntien on kehitettävä palveluita ja tukia yhdessä viittomakielisiä edustavien järjestöjen ja viittomakielisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa!

On tärkeää, että päättäjät ja virkamiehet aidosti kuuntelevat viittomakielisiä edustavia järjestöjä ja viittomakielisiä ihmisiä ja heidän läheisiään. Viittomakieliset ihmiset ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He itse tietävät parhaiten mikä heidän kohdallaan toimii ja mikä ei toimi. Hyvinvointialueiden ja kuntien onkin syytä kehittää palveluitaan yhdessä viittomakielisiä edustavien järjestöjen ja viittomakielisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa.

Hyvinvointialueiden ja kuntien on syytä tukea järjestöjä sekä hyödyntää järjestöjen ja vammaisneuvostojen osaamista.

Kunta- ja aluepäättäjien ja -virkamiesten on syytä hyödyntää alueensa vammaisneuvostojen ja järjestöjen, kuten Kuurojen liiton paikallisyhdistysten, osaamista. Hyvinvointialueiden ja kuntien on syytä kehittää palveluita ja tukia yhdessä järjestöjen edustajien kanssa. Järjestöillä on arvokasta kokemustietoa. Heillä on sellaista osaamista, jota ei tule julkisella sektorilla koskaan olemaan.

Kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa myös tukea järjestöjä muun muassa myöntämällä niille avustuksia ja antamalla niiden kokoontua tiloissaan maksutta.

Sote-keskuksiin on syytä palkata kokemusasiantuntijoita!

Sote-keskuksiin pitäisi palkata kokemusasiantuntijoita tukemaan ja auttamaan asiakkaita. Hyvinvointialueiden siis kannattaisi palkata kokemusasiantuntijoita, kuten vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään, työntekijöikseen. Kokemusasiantuntijoiden hyödyntämisestä on hyviä kokemuksia Seinäjoella. Siellä mielenterveyskuntoutujia on palkattu auttamaan ja tukemaan toisia mielenterveyskuntoutujia.

Hyvinvointialueille ja kuntiin syytä palkata järjestökoordinaattoreita huolehtimaan muun muassa esteettömyys- ja saavutettavuusasioista sekä järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä!

Hyvinvointialueille ja kuntiin tulisi palkata järjestökoordinaattoreita huolehtimaan muun muassa toiminnan esteettömyys- ja saavutettavuusasioista sekä järjestöjen kanssa tehtävästä tiiviistä yhteistyöstä.  Järjestökoordinaattorin tehtävänä olisi myös varmistaa kunnan tai hyvinvointialueen tiivis yhteistyö alueen asukkaiden, työntekijöiden, vaikuttamiselinten ja järjestöjen kanssa.

On vahvistettava vaikuttamiselinten roolia!

Kunnallisten ja alueellisten vaikuttamiselinten roolia pitäisi vahvistaa. Vammais- ja vanhusneuvostoja sekä nuorisovaltuustoja on kuultava aidosti päätöksenteossa. Vaikuttamiselimiin tarvitaan mukaan viittomakielisiä ihmisiä ja heidän läheisiään.

Pyrin vaikuttamaan työlläni siihen, että kaikilla vantaalaisilla ja keravalaisilla on oikeus toimiviin ja kohtuuhintaisiin julkisiin palveluihin – myös viittomakielisillä.  

Jokaisella, myös viittomakielisen asukkaan, on oltava oikeus saada apua, kun hän sitä tarvitsee. Pyrin kehittämään hyvinvointialueeni ja kuntani palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Pyrin myös nopeuttamaan palveluiden piiriin pääsemistä, alentamaan asiakasmaksuja ja purkamaan byrokratialoukkuja. Tavoitteeni on, että hyvinvointialueilla ja kunnissa tehdään pääasiassa pysyviä päätöksiä määräaikaisten sijaan. Tavoittelen myös sitä, että pidemmällä ajalla asiakasmaksut poistettaisiin ja siirryttäisiin verotuloilla rahoitettaviin sote- ja pelastuspalveluihin. Puolustan lähipalveluita ja julkista palvelutuotantoa. Vastustan ihmisten arjen kannalta välttämättömien palveluiden kilpailuttamista. Tulkkauspalvelut kuuluvat tähän.

Olen halukas tekemään yhteistyötä paikallisten viittomakielisiä ihmisiä edustavien järjestöjen kanssa!

Olen itsekin, vammais- ja järjestöaktiivina sekä itse liikunta- ja kuulovammaisena ihmisenä, painiskellut esteettömyys- ja saavutettavuusongelmien kanssa. Voin siksi samaistua viittomakielisten ihmisten ja heidän läheistensä asemaan.

Haluaisin tehdä tiivistä yhteistyötä vammais- ja potilasjärjestöjen sekä Kuurojen liiton paikallisyhdistysten kanssa. Onhan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen minulle sydämen asia.

Haluaisin laatia yhdessä paikallisten järjestöjen kanssa kyselyn viittomakielisille ja heidän läheisilleen. Kyselyllä saataisiin kartoitettua, miten viittomakielisten ihmisten palvelut tällä hetkellä toimivat. Kenties vastaajilta tulisi myös kehitysideoita viittomakielisten ihmisten arjen parantamiseksi.

Kuntavaalien yhteydessä osallistuin vaalipaneeliin, joka oli Kuurojen liiton paikallisyhdistysten järjestämä. Se oli hieno kokemus, ja opin siellä paljon. Olisi tärkeää, että hyvinvointialueiden ja kuntien vammaisneuvostoissa on mukana viittomakielisiä ihmisiä ja heidän jäseniään.

Jos, ja kun, tulen valituksi aluevaltuustoon, niin lupaan varmistaa viittomakielisten ihmisten tarvitsemien palveluiden toimivuuden!

Elina Nykyri, Vantaan ja Keravan alueen aluevaaliehdokas nro 286 (vas.), vantaalainen vammaisaktivisti ja varavaltuutettu

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu