Turvataan viittomakielisten perus- ja ihmisoikeudet

TAATAAN VIITTOMAKIELISILLE YHDENVERTAINEN OIKEUS SAADA TIETOA ja PALVELUITA sekä OSALLISTUA ja VAIKUTTAA PÄÄTÖKSENTEKOON! 

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – myös viittomakielisille. 

On ihmisoikeus voida käyttää omaa äidinkieltään ja saada sillä tietoa. Myös oikeus saada apua ja tukea omalla äidinkielellään ihmisoikeus. Viittomakielisillä ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja vaikuttaa päätöksiin. On tärkeää, että päättäjät aidosti kuuntelevat vähemmistöjä, mm. viittomakielisiä ihmisiä ja heidän läheisiään.

Viittomakieltä äidinkielenään puhuvat ovat kielivähemmistö, ja heillä on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin. Heitä ei saa syrjiä esim. työnhaussa tai opiskelu- ja työelämässä. Onkin tärkeää, että kunnissa muistetaan tehdä työtä asenteiden ja ennakkoluulojen murtamiseksi. Kunta voi toimia edelläkävijänä, mm. työllistämällä itse viittomakielisiä.

Koska kaikki Kuurojen liiton vaaliteesit ovat hyviä, niin ne kannattaa muistaa näin kuntavaalien jälkeenkin. Teesit toimivat valtaosin hyvin myös tulevissa aluevaaleissa. Löydät nuo Kuurojen liiton vaaliteesit sivulta https://kuurojenliitto.fi/kuurojen-liiton-kuntavaaliteesit-2021/. Jokainen liiton tavoite on sidoksissa muihin tavoitteisiin. Yksi tavoite ei toteudu ilman toista. Jos viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, toteutuvat myös Kuurojen liiton kuntavaaliteesit.

Kun viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, saavat viittomakieliset tietoa palveluista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös heidän oikeutensa käyttää omaa äidinkieltään sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan toteutuu.

Ei ihmisen ole mahdollista osallistua täysipainoisesti yhteiskuntaan, jos hän ei saa tietoa omalla äidinkielellään. Onkin tärkeää, että tietoa yhteisistä asioista jaetaan myös viittomakielellä. On tärkeää, että viittomakieliset itse ovat mukana kehittämässä palveluita. Kyllä viittomakieliset itse tietävät, mikä on heille hyväksi, ja mikä ei. Vantaan kannattaisikin palkata viittomakielisiä työntekijöitä suunnittelemaan palveluita ja neuvomaan muita viittomakielisiä kuntalaisia.

Viittomakielisillä ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Nyt on syytä kehittää hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluja yhdessä asukkaiden kanssa. Mukaan suunnitteluun on otettava myös viittomakielisiä ihmisiä. ”Ei mitään meistä ilman meitä”.

On hyvin tärkeää, että viittomakielinen ihminen pystyy käyttämään kuntansa ja hyvinvointialueensa palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Itsekin olen painiskellut toimintakykyrajoitteeni takia esteettömyysasioiden kanssa, joten voin samaistua kuurojen asemaan. Palveluiden saavutettavuudessa on viittomakieltä äidinkielenään puhuvien kannalta vielä paljon tekemistä.

Tulkkauspalveluissa ja sen saatavuudessa on myös paljon kehitettävää. Tulkkiin pitäisi olla aina oikeus, jos tulkkia tarvitsee. Tulkin saamisen tulisi olla joustavampaa. Ilmeisesti tulkkien saaminen vaikeutui, kun tulkkauspalvelut siirtyivät kunnalta Kelan vastuulle. Kunnan palveluissa voisi olla hyvä käyttää tekstiviestiä ja tarvittaessa videopuhelua.

Yhteiskuntaan osallistuminen ei ole mahdollista, jollei viittomakielinen voi käyttää omaa äidinkieltään ja kertoa oman mielipiteensä asioista. On huomioitava, että viittomakieltä äidinkielenään käyttävissä on myös kuulevia ihmisiä, ns. coda-lapsia. Heidän vanhemmistaan ainakin toinen käyttää viittomakieltä ja on opettanut lapselleen viittomakielen.

On tärkeää, että kuntapäättäjät, ja tulevaisuudessa myös aluepäättäjät, tekevät yhteistyötä paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa, ml. kuurojen paikallisyhdistykset. Olen itse halukas tekemään yhteistyötä Kuurojen liiton ja sen paikallisyhdistysten kanssa. Onhan yhdenvertaisuuden edistäminen ja vammaisten oikeudet minulle sydämen asia.

Viittomakielellä tiedottamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Viittomakieliset eivät kuitenkaan saa tällä hetkellä tarpeeksi hyvin tietoa asioista. Tiedottamisessa viittomakielellä on vakavia puutteita Vantaalla ja monessa muussakin kunnassa. Lähtisinkin parantamaan kunnan palveluiden yhdenvertaisuuttaa sillä, että kysyisin kuuroilta, kuulopuhevammaisilta ja kuulonäkövammaisilta itseltään mitä he toivovat.

On tärkeää, että tulkkauspalvelut toimivat – myös hätä- ja kriisitilanteissa. Kunnan, ja myös tulevien hyvinvointialueiden, tulisi yhdessä erilaisten järjestöjen, kuten Vantaan Kuurot ry:n, kanssa kartoittaa kyselyillä viittomakielisten palvelutarpeet ja huomioida erityisesti ikääntyneiden viittomakielisten ihmisten palvelutarpeet. Viittomakieliset itse tietävät parhaiten, mikä toimii ja mikä ei. Heiltä itseltään siis kannattaa kysyä suoraan asioista.

Tulevaisuuden hyvinvointialueiden olisi syytä palkata päivystäviä tulkkeja, joihin saisi yhteyden hätä- ja kriisitilanteissa esim. videopuheluiden avulla. Tulkkauspalveluiden siirryttyä Kelan on tulkin saaminen vaikeutunut. Olisi tärkeää, että viittomakielinen saisi valita sen tutun tulkin. Kelan pitäisi muuttaa kilpailutussysteemejään. On tärkeää, että kunnalla on selkeät ohjeet siitä, milloin tulkkauspalvelut ovat kunnan vastuulla. Tulkkauspalveluiden tulisi toimia ympäri vuorokauden.

Parantaisin vantaalaisten viittomakielisten palveluita kysymällä asioista viittomakielisiltä itseltään ja tekemällä yhteistyötä Vantaan Kuurot ry:n kanssa. Kyllä viittomakieliset itse tietävät mikä on teille parhaaksi. ”Ei mitään meistä ilman meitä”. Voisimme esim. laatia yhdessä eri tahojen kanssa (mm. Vantaan Kuurojen kanssa) kyselyn vantaalaisille viittomakielisille mm. tiedonsaantimahdollisuuksista ja palveluiden toimivuudesta.

On tärkeää, että valtio, Kela, kunnat ja tulevat hyvinvointialueet tiedottavat asioista selkokielisesti, monikanavaisesti ja useammalla kielellä. Tiedottaa pitää myös viittomakielellä. Voitaisiin esim. laatia viittomakielisiä tiedotusvideoita kuntien ja hyvinvointialueiden nettisivuille.

On huomioitava myös ne, jotka eivät pysty tai osaa nettiä käyttää, esim. viittomakieliset vanhukset. Eri palveluihin pitää olla mahdollista saada yhteys tekstiviestillä tai/ja videopuhelulla. Esim. viittomakielisen pitää voida varata aika terveysasemalle tekstiviestillä. Tulkkauspalveluita on oltava saatavilla virka-ajan ulkopuolellakin.

Vammais- ja vanhusneuvostojen rooleja pitäisi vahvistaa. Viittomakielisten kannattaa lähteä rohkeasti mukaan vammaisneuvostoon, nuorisovaltuustoon ja vanhusneuvostoon. Viittomakielisiä tarvittaisiin tulevien hyvinvointialueiden valtuustossa, lautakunnissa ja muissa alueellisissa luottamustehtävissä. Viittomakielisten ihmisten ja heidän läheistensä kannattaa harkita ehdolle asettumista ensi vuoden aluevaaleissa.

Kun kaikilla päätöksenteon tasoilla on mukana viittomakielisiä, rupeavat asiat paranemaan. Silloin viittomakielisten tarpeet tulevat näkyviksi. Viittomakielisten kannattaa siis lähteä rohkeasti mukaan puolueiden ja järjestöjen toimintaan.

On hyvä, että Vantaan Kuurot ry:llä on ollut edustaja vammaisneuvostossa, Ritva Engblom. Toivottavasti Vantaa Kuurot ry:n edustaja on jatkossakin mukana vammaisneuvostossa. Olisi myös tärkeää, että kuurojen ihmisten edustus on mukana tulevien hyvinvointialueiden vammaisneuvostoissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden vammais- ja vanhusneuvostoilla pitää olla oikeata vaikutusvaltaa. Niille tulisi myöntää läsnäolo- ja puheoikeus kuntien ja hyvinvointialueiden valtuustoihin ja muihin päätöksentekoelimiin (esim. lautakuntiin).

Viittomakielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän kouluissa ja päiväkodeissa. Kouluihin ja päiväkoteihin tulisi palkata enemmän viittomakieltä hyvin osaavia opettajia. Opettajankoulutukseen pitäisi kuulua viittomakielen tunteja. On tärkeää, että viittomakieliset lapset ja nuoret, ja myös kuulevat viittomakielisten vanhempien lapset eli ns. coda-lapset, oppivat hyvin äidinkielensä viittomakielen.

Tulee turvata viittomakielen opetus kaikille äidinkielenään viittomakieltä puhuville järjestämällä heille tarvittaessa viittomakielen kotiopetusta. Viittomakielisen lapsen tai nuoren pitäisi äidinkielensä oppimisen lisäksi oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomen tai ruotsia. Tutkimukset kertovat, ettei viittomakielen oppiminen estä suomen tai ruotsin kielen oppimista. Tulee kartoittaa se, miten viittomakielen opetus kunnassa toimii tiedustelemalla asiasta kouluilta, päiväkodeilta sekä viittomakielisten lasten perheiltä itseltään.

Olisi tärkeää, että viittomakieliset saisivat tietoa kunnan palveluista omalla kielellään – etenkin kriisi- ja vaaratilanteissa. Tässä kuntien ja hyvinvointialueiden kannattaa ottaa mallia valtion koronatiedotustilaisuuksista. Kaikkien kunnan digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia kaikille – myös viittomakielisille. Kuntien ja hyvinvointialueiden asukastilaisuuksiin tulee järjestää viittomakielen tulkkaus. Kuntien ja hyvinvointialueiden tilaisuuksien tallenteiden ja muiden kunnan jakamien videoiden tulee olla tekstitettyjä. Tällä hetkellä Vantaan kunnanvaltuuston kokoukset eivät ole viittomakielelle tulkattuja, eikä kaikissa Vantaan kaupungin tuottamissa videomateriaaleissa ole viittomakielen tulkkausta.

Viittomakielisille olisi syytä tarjota enemmän mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja taiteita. Missä ovat viittomakielisille soveltuvat teatteriesitykset ja missä on viittomakielisten musiikkitalo? Kunnan on tärkeää tukea viittomakielisten omia yhdistyksiä. Vantaalla kunnan on tärkeää edistää viittomakielisten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla Vantaan Kuurot ry:n toimintaa.

Olin lauantaina 22.5. Keski-Uudenmaan Kuurot ry:n, Vantaan Kuurot ry:n ja Kuurojen liiton järjestämässä vaalipaneelissa.  Tuo paneeli oli erinomainen. Paneeliin oli kutsuttu vantaalaisia ja keravalaisia kuntavaaliehdokkaita eri puolueista. Lisäksi yksi helsinkiläinen viittomakielinen kuntavaaliehdokas esittäytyi.

Paneeli oli todella hyvin järjestetty ja opin paljon muiden puheenvuoroista. Koska vammaisten ihmisten asiat ovat lähellä sydäntäni, niin haluan parantaa viittomakielisten vantaalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja saada palveluita omalla äidinkielellään. On ihmisoikeus saada käyttää omaa äidinkieltään. Me vaalipaneelissa olleet ehdokkaat päätimme tehdä yhteistyötä yli kunta- ja puoluerajojen viittomakielisten asioiden eteen. Muodostamme asiaa edistävän työryhmän lähiaikoina.

Haluan edistää Vantaan kaupungin ja Kerava-Vantaan hyvinvointialueen päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten osallisuutta. Etenen parhaani mukaan asioissa asukkaiden ja luonnon etu edellä. Raha ei saa ratkaista kaikkea. Vain puolueiden yhteistyöllä saamme aikaan. Olen siinä mukana. Jos en jotain tiedä, niin otan asiasta selvää.

Pyrin vaikuttamaan siihen, että kaikilla vantaalaisilla on oikeus toimiviin ja kohtuuhintaisiin julkisiin palveluihin – myös viittomakielisillä. Asukkaiden tulisi saada apua, kun he sitä tarvitsevat. Pyrin purkamaan byrokratialoukkuja. Tavoitteeni on, että Vantaan kaupunki ja Kerava-Vantaan hyvinvointialue tekevät pääasiassa toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä mm. vammais- ja vanhuspalveluiden suhteen.

#Viittomakieli, #Vantaa, #Kerava, #Ihmisoikeudet, #Yhdenvertaisuus, #TasaArvo, #OikeusHyvinvointiin, #Elina2022, #Vasemmisto

Elina Nykyri,  varavaltuutettu (Vantaa)