Turvataan viittomakielisten perus- ja ihmisoikeudet!

Elina Nykyri, kuntavaaliehdokas nro 274, Vantaa, Vasemmisto:

TAATAAN VIITTOMAKIELISILLE YHDENVERTAINEN OIKEUS SAADA TIETOA ja PALVELUITA SEKÄ OSALLISTUA JA VAIKUTTAA KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKOON! IHMISOIKEUDET KUULUVAT KAIKILLE – MYÖS VIITTOMAKIELISILLE!

On ihmisoikeus voida käyttää omaa äidinkieltään ja saada sillä tietoa. Myös oikeus saada apua ja tukea on ihmisoikeus. Viittomakielisllä tulee olla oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan. On tärkeää, että päättäjät aidosti kuuntelevat viittomakielisiä ihmisiä.

Viittomakieliset ovat kielivähemmistö, ja heillä on samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillakin. Heitä ei saa syrjiä esim. työnhaussa tai opiskelu- ja työelämässä. Onkin tärkeää, että kunnassa muistetaan tehdä asenteiden ja ennakkoluulojen murtamiseksi. Kunta voi itse näyttää esimerkkiä, mm. työllistämällä itse viittomakielisiä.

Kaikki Kuurojen liiton kaikki vaaliteesit ovat hyviä. Löydät nuo vaaliteesit sivulta https://kuurojenliitto.fi/kuurojen-liiton-kuntavaaliteesit-2021/. Jokainen liiton tavoite on sidoksissa muihin tavoitteisiin. Yksi tavoite ei toteudu ilman toista. Jos viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, toteutuvat myös Kuurojen liiton kuntavaaliteesit. Kun viittomakielisten ihmisoikeudet toteutuvat, saavat viittomakieliset tietoa palveluista yhdenvertaisesti muiden kanssa. Myös heidän oikeutensa käyttää omaa äidinkieltään sekä osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan toteutuu.

Ei viittomakielisen ole mahdollista osallistua yhteiskuntaan, jos hän ei saa tietoa omalla äidinkielellään. Olisi tärkeää, että viittomakieliset itse olisivat mukana kehittämässä palveluita. Kyllä viittomakieliset itse tietävät, mikä on heille hyväksi, ja mikä ei. Vantaan kannattaisikin palkata viittomakielisiä työntekijöitä suunnittelemaan palveluita ja neuvomaan muita viittomakielisiä kuntalaisia.

Viittomakielisillä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa kunnan päätöksentekoon. Kunnan on varmistettava, että tulevien hyvinvointialueiden viittomakielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään yhdessä viittomakielisten kanssa. ”Ei mitään meistä ilman meitä”.

On hyvin tärkeää, että viittomakielinen pystyy käyttämään kunnan palveluita yhdenvertaisesti muiden kanssa. Itsekin olen painiskellut esteettömyyden kanssa, joten siten voin samaistua kuurojen asemaan. Palveluiden saavutettavuudessa on viittomakielisten kannalta vielä paljon tekemistä. Samoin tulkkauspalveluissa ja sen saatavuudessa.

Tulkkiin pitäisi olla aina oikeus, jos tulkkia tarvitsee. Tulkin saamisen tulisi olla joustavampaa. Ilmeisesti tulkkien saaminen vaikeutui, kun tulkkauspalvelut siirtyivät kunnalta Kelan vastuulle. Kunnan palveluissa voisi olla hyvä käyttää tekstiviestiä ja tarvittaessa videopuhelua.

Yhteiskuntaan osallistuminen ei ole mahdollista, jollei viittomakielinen voi käyttää omaa äidinkieltään ja kertoa oman mielipiteensä asioista. On huomioitava, että viittomakieltä äidinkielenään käyttävissä on myös kuulevia ihmisiä, ns. coda-lapsia. Heidän vanhemmistaan ainakin toinen käyttää viittomakieltä ja on opettanut lapselleen viittomakielen.

On tärkeää, että kuntapäättäjät tekevät yhteistyötä paikallisten vammaisjärjestöjen kanssa, ml. kuurojen paikallisyhdistykset. Olen itse halukas tekemään yhteistyötä Kuurojen liiton ja sen paikallisyhdistysten kanssa. Onhan yhdenvertaisuuden edistäminen ja vammaisten oikeudet minulle sydämen asia.

Viittomakielisen tiedottamisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Viittomakieliset eivät kuitenkaan saa tällä hetkellä tarpeeksi hyvin tietoa asioista. Tiedottamisessa viittomakielellä on vakavia puutteita Vantaalla ja monessa muussakin kunnassa. Lähtisinkin parantamaan kunnan palveluiden yhdenvertaisuuttaa sillä, että kysyisin kuuroilta, kuulopuhevammaisilta ja kuulonäkövammaisilta itseltään mitä he toivovat.

On tärkeää, että tulkkauspalvelut toimivat – myös hätä- ja kriisitilanteissa. Kunnan tulisi yhdessä eri yhteistyökumppaneiden, kuten Vantaan Kuurot ry:n, kanssa kartoittaa kyselyillä viittomakielisten palvelutarpeet ja huomioida erityisesti ikääntyneiden viittomakielisten ihmisten palvelutarpeet. Viittomakieliset itse tietävät parhaiten, mikä toimii ja mikä ei. Heiltä kannattaa kysyä asioista.

Kunnissa olisi syytä olla päivystäviä tulkkeja, joihin saisi yhteyden hätä- ja kriisitilanteissa esim. videopuheluiden avulla. Tulkkauspalveluiden siirryttyä Kelan on tulkin saaminen vaikeutunut. Olisi tärkeää, että viittomakielinen saisi valita sen tutun tulkin. Kelan pitäisi muuttaa kilpailutussysteemejään. On tärkeää, että kunnalla on selkeät ohjeet siitä, milloin tulkkauspalvelut ovat kunnan vastuulla. Tulkkauspalveluiden tulisi toimia ympäri vuorokauden.

Parantaisin vantaalaisten viittomakielisten tiedonsaantia kysymällä asioista viittomakielisiltä itseltään ja tekemällä yhteistyötä Vantaan Kuurot ry:n kanssa. Kyllä viittomakieliset itse tietävät mikä on teille parhaaksi. ”Ei mitään meistä ilman meitä”. Voisimme esim. laatia yhdessä eri tahojen kanssa (mm. Vantaan Kuurojen kanssa) kyselyn vantaalaisille viittomakielisille mm. tiedonsaantimahdollisuuksista ja palveluiden toimivuudesta.

On tärkeää, että kunta tiedottaa asioista viittomakielelläkin. Voitaisiin laatia viittomakielellä tiedotteita eri asioista. On kuitenkin huomioitava myös ne, jotka eivät pysty tai osaa nettiä käyttää, esim. viittomakieliset vanhukset. Eri palveluihin pitää olla mahdollista saada yhteys tekstiviestillä tai/ja videopuhelulla. Esim. viittomakielisen pitää voida varata aika terveysasemalle tekstiviestillä. Tulkkauspalveluita on oltava saatavilla virka-ajan ulkopuolellakin.

Vammais- ja vanhusneuvostojen rooleja pitäisi vahvistaa. Viittomakielisten kannattaa lähteä rohkeasti mukaan vammaisneuvostoon, nuorisovaltuustoon ja vanhusneuvostoon. Viittomakielisiä tarvittaisiin myös valtuustossa, lautakunnissa ja muissa kunnallisissa luottamustehtävissä. Kun päättäjissä on viittomakielisiä, rupeavat asiat paranemaan. Silloin viittomakielisten tarpeet tulevat näkyviksi. Viittomakielisten kannattaa siis lähteä rohkeasti mukaan puolueiden ja järjestöjen toimintaan. On hyvä, että Vantaan Kuurot ry:llä on edustaja vammaisneuvostossa, Ritva Engblom.

Viittomakielen opetukseen tulee panostaa nykyistä enemmän kouluissa ja päiväkodeissa. Kouluihin ja päiväkoteihin tulisi palkata enemmän viittomakieltä hyvin osaavia opettajia. Opettajankoulutukseen pitäisi kuulua viittomakielen tunteja. On tärkeää, että viittomakieliset lapset ja nuoret, ja myös kuulevat viittomakielisten vanhempien lapset eli ns. coda-lapset, oppivat hyvin äidinkielensä viittomakielen.

Tulee turvata viittomakielen opetus kaikille äidinkielenään viittomakieltä puhuville järjestämällä heille tarvittaessa viittomakielen kotiopetusta. Viittomakielisen lapsen tai nuoren pitäisi äidinkielensä oppimisen lisäksi oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomen tai ruotsia. Tutkimukset kertovat, ettei viittomakielen oppiminen estä suomen tai ruotsin kielen oppimista. Tulee kartoittaa se, miten viittomakielen opetus kunnassa toimii tiedustelemalla asiasta kouluilta, päiväkodeilta sekä viittomakielisten lasten perheiltä itseltään.

Olisi tärkeää, että viittomakieliset saisivat tietoa kunnan palveluista omalla kielellään – etenkin kriisi- ja vaaratilanteissa. Tässä kuntien kannattaa ottaa mallia valtion koronatiedotustilaisuuksista. Kaikkien kunnan digitaalisten palveluiden on oltava saavutettavia kaikille – myös viittomakielisille. Kunnan tilaisuuksiin tulee järjestää viittomakielen tulkkaus. Kunnan tilaisuuksien tallenteiden ja muiden kunnan jakamien videoiden tulee olla tekstitettyjä. Tällä hetkellä kunnanvaltuuston kokoukset eivät ole viittomakielelle tulkattuja, eikä kaikissa Vantaan kaupungin tuottamissa videomateriaaleissa ole viittomakielen tulkkausta.

Viittomakielisille olisi syytä tarjota enemmän mahdollisuuksia harrastaa kulttuuria ja taiteita. Missä ovat viittomakielisille soveltuvat teatteriesitykset ja missä on viittomakielisten musiikkitalo? Kunnan on tärkeää tukea viittomakielisten omia yhdistyksiä. Vantaalla kunnan on tärkeää edistää viittomakielisten terveyttä ja hyvinvointia tukemalla Vantaan Kuurot ry:n toimintaa.

Vantaan Kuurot ry:, Keski-Uudenmaan Kuurot ry:n ja Kuurojen liiton paneeli 22.5.2021 oli erinomainen!

Olin lauantaina 22.5. Keski-Uudenmaan Kuurot ry:n, Vantaan Kuurot ry:n ja Kuurojen liiton järjestämässä vaalipaneelissa. Paneeliin oli kutsuttu vantaalaisia ja keravalaisia kuntavaaliehdokkaita eri puolueista. Lisäksi helsinkiläinen viittomakielinen kuntavaaliehdokas esittäytyi.

Paneeli oli todella hyvin järjestetty ja opin paljon muiden puheenvuoroista. Koska vammaisten ihmisten asiat ovat lähellä sydäntäni, niin haluan parantaa viittomakielisten vantaalaisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan ja saada palveluita omalla äidinkielellään. On ihmisoikeus saada käyttää omaa äidinkieltään. Me vaalipaneelissa olleet ehdokkaat päätimme tehdä yhteistyötä yli kunta- ja puoluerajojen viittomakielisten asioiden eteen. Muodostamme asiaa edistävän työryhmän.

Haluan edistää Vantaan päätöksenteon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja kuntalaisten osallisuutta. Lupaan parhaani mukaan edetä asukkaiden ja luonnon etu edellä. Raha ei saa ratkaista kaikkea. Vain puolueiden yhteistyöllä saamme aikaan. Lupaan olla siinä mukana. Jos en jotain tiedä, niin otan asiasta selvää.

Pyrin vaikuttamaan työlläni siihen, että kaikilla vantaalaisilla on oikeus toimiviin ja kohtuuhintaisiin julkisiin palveluihin – myös viittomakielisillä. Kuntalaisten tulisi saada apua, kun he sitä tarvitsevat. Pyrin purkamaan byrokratialoukkuja. Tavoitteeni on, että Vantaalla tehdään pääasiassa toistaiseksi voimassaolevia päätöksiä.

#Viittomakieli, #Vantaa, #Ihmisoikeudet, #Yhdenvertaisuus, #TasaArvo, #OikeusHyvinvointiin, #Elina2021, #274, #Vasemmisto

+2
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - ehdokkaasi kuntavaaleissa Vantaalla!
Olen vantaalainen haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja kuntavaaliehdokas Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan sote-lautakunnan varajäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Olen 43-vuotias ja asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Olen ehdolla Vasemmiston listalla Vantaalla vuoden -21 kuntavaaleissa. Jos haluat mukaan tukijoukkoihin, niin otathan yhteyttä. Yhdessä saamme paljon aikaan! Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - your Vantaa candidate for the council elections!
I am 43 years old and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: Left Alliance (vas.) party council, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, Social and Health Services Board, deputy member, Lay judge and HETA, council deputy member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed.
#Vantaa, #Elina2021, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #Kuntavaalit2021, #CouncilElections, #MunicipalElections2021

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu