Valtiontaloutta on välttämätöntä tasapainottaa, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti!

Kuva: Mira-Veera Auer

Miten tasapainottaisin valtion taloutta? Mistä leikkaisin?

Nämä ovat kysymyksiä, joita minä ja muut ehdokkaat olemme viimeaikoina kuulleet usein. Haluan tässä omalta osaltani vastata näihin kysymyksiin.

Valtiontaloutta on välttämätöntä tasapainottaa, mutta oikeudenmukaisesti. Se ei saa heikentää jo valmiiksi vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten asemaa.

Suomen on välttämätöntä tasapainottaa talouttaan. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Ei ole olemassa taikaseinää, josta tulee rahaa. Kyse on siitä, miten tasapainottaminen tapahtuu. Valtion on tasapainotettava talouttaan oikeudenmukaisesti. Valtion taloutta tulisi tarkastella pitkällä aikavälillä. Ei tule tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä. Päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon.

Emme saa vaikeuttaa niiden elämää, joilla on jo muutenkin vaikeaa. Emme saa heikentää haavoittuvassa asemassa olevien ja pienituloisten ihmisten asemaa. Ihmisarvoinen elämä ja inhimillinen toimeentulo kuuluvat kaikille. Ne ovat perus- ja ihmisoikeuksia. Suomella on kyllä varaa taata ne jokaiselle Suomessa elävälle.

Valtion tulee vahvistaa veropohjaansa kehittämällä verotuksen oikeudenmukaisuutta ja parantamalla työllisyyttä.

En leikkaisi palveluista ja etuuksista. Tulot ovat yhtä tärkeitä kuin menot. Jos emme vahvista valtion veropohjaa, laskevat valtion verotulot selvästi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Osaamistasoamme on nostettava.

Tasapainottaisin valtiontaloutta vahvistamalla valtion veropohjaa. Kehittäisin verotuksen oikeudenmukaisuutta. Kaikkia tuloja tulee verottaa saman progressiivisen asteikon mukaan. Lisäksi vahvistaisin työllisyyttä sekä panostaisin koulutukseen, tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä innovaatioihin, kuntoutukseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Tämä toisi Vasemmistoliiton laskelmien mukaan valtiolle neljän miljardin lisätulot.

Tulee puuttua nykyistä tehokkaammin verovälttelyyn ja harmaaseen talouteen. Ansiotulojen verotusta en kiristäisi, vaan pikemminkin keventäisin pienituloisten verotusta kasvattamalla kunnallisveron perusvähennystä. Kiristäisin suurten pääoma- ja osinkotulojen sekä suurten perintöjen ja lahjojen verotusta. On käynnistettävä kaikki hallinnonalat kattava veronkierron, verovälttelyn ja korruption torjuntaohjelma.

Verottaisin enemmän ympäristölle, ilmastolle tai ihmisen terveydelle haitallista toimintaa. Fossiilisen energian verotusta pitää kiristää ja yhdenmukaistaa. Verotietojen julkisuutta on laajennettava. Yhteisöveroa on tarpeen tullen varaa korottaa. Se on Suomessa muita EU-maita alhaisemmalla tasolla. Pankeille pitää säätää niiden voittojen ja palkkojen pohjalta määritelty rahoitustoimintavero. Nykyisellään mittavia sukupolvenvaihdoshuojennuksia tulee rajata.

Veronkierron mahdollistavat porsaanreiät lainsäädännössä pitää tilkitä. Tulee ottaa käyttöön miljonäärivero sekä leikata merkittävästi listaamattomien yritysten osinkoverotukea ja laittaa verolle suuryritysten ylisuuret voitot.  Sipilän hallituksen ns. kiky sopimuksen mukaiset sosiaalimaksut tulee palauttaa työnantajien maksettavaksi.

Ei leikkauksille – pikemminkin on syytä parantaa sosiaaliturvaa sekä ohjata lisää resursseja julkisiin palveluihin ja tukiin.

Valtion on vaikeina aikoina elvyttävä taloutta. Me emme voi leikata julkista palveluista, etuuksista tai sosiaaliturvasta. Valtion tulee pikemminkin korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä sekä ohjata enemmän rahaa hyvinvointialueille ja panostaa osaamiseen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa on Suomessa kriisi. Oppimistuloksemmekin ovat laskeneet. Työllisyyttä voidaan vahvistaa muun muassa siirtymällä perustuloon sekä ohjaamalla lisää resursseja työllisyys-, koulutus- ja kotoutumispalveluihin, varhaiskasvatukseen ja innovaatio-, kehittämis- ja tutkimustyöhön.

Sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä tulee korottaa sekä ottaa käyttöön inhimillisen toimeentulon takaava perustulo.

Suomi on saanut useamman kerran huomautuksen perusturvan alhaisuudesta Euroopan Neuvostolta ja kansalaisjärjestöiltä. Valtion pitääkin korottaa sosiaaliturvaa ja pieniä eläkkeitä. Inflaatio on korkealla ja elinkustannukset ovat viime aikoina nousseet rajusti.

Paras tapa korottaa perusturvaa on ottaa käyttöön perustulo. Se myös vahvistaisi työllisyyttämme. Suomen tulee siirtyä vastikkeettomaan perustuloon, joka takaa jokaiselle inhimillisen toimeentulon. Perustulo tulee verottaa pois suurituloisilta. Perustuloon siirtyminen vähentäisi byrokratialoukkuja sekä kannustaisi opiskelemaan taikka ryhtymään yrittäjäksi tai vastaanottamaan palkkatyötä.

Perustuloon siirtyminen helpottaisi muun muassa työttömien, opiskelijoiden, pien- ja yksinyrittäjien, freelancereiden, taiteilijoiden ja epätyypillisissä työsuhteissa olevien ihmisten elämää sekä pätkätöiden ja osa-aikatöiden tekemistä. Perustulossa yhdistyisivät yhdeksi tueksi opintoraha, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, kotihoidontuki, pienimmät sairaus- ja äitiyspäivärahat sekä vanhuuseläkeikää edeltävä kansaneläke. Perustulon lisäksi tulee olla mahdollista hakea ja saada toimeentulotukea, asumistukea ja Kelan vammaisetuuksia.

Perustuloon siirtymisen lisäksi tulee lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa sekä alentaa sairastamisen kustannuksia. Sosiaali-, pelastus- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja, maksukattoja ja omavastuita sekä lääkkeiden omavastuita ja lääkekattoa on laskettava.

Hyvä sosiaaliturva on talous-, ihmisoikeus- ja ympäristöteko ja parasta yhteiskunnallisten ongelmien ennaltaehkäisyä. Se lisää turvallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta ja köyhyyttä yhteiskunnassa. Ihminen haluaa luonnostaan hyödyttää yhteiskuntaa. Emme tarvitse sanktioita, vaan kannusteita.

Perustulo kannustaisi itsensä kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen, muun muassa osa-aikatyöhön, opiskeluun, pätkätöihin, itsensä työllistämiseen ja vapaaehtoistöihin. Suomen perustulokokeilussa havaittiin, että perustuloa saaneiden hyvinvointi parani. He voivat paremmin kuin ne, jotka eivät perustulokokeilun piirin kuuluneet. Kokeilussa oli mukana työttömiä henkilöitä. Kokeilussa perustulon taso oli alhainen.

Työoloihin on kiinnitettävä huomiota sekä säädettävä 12 euron vähimmäistuntipalkka.

Tulee kriminalisoida alipalkkaus. Lakiin pitää säätää 12 euron vähimmäistuntipalkka. Palkalla tulee tulla toimeen. Pitää myös kiinnittää huomiota työhyvinvointiin. Tulee parantaa työoloja ja -ehtoja sekä johtamista. Työntekijän on voitava vaikuttaa omaan työhönsä, ja pitää ennaltaehkäistä työssä uupumista, työtapaturmia ja ammattitauteja. Valvontaa työpaikoilla on lisättävä ja epäkohtiin puututtava välittömästi.

On ohjattava lisää resursseja työllisyys-, koulutus- ja kotoutumispalveluihin sekä tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistyöhön.

Seuraavalla vaalikaudella tulee toteuttaa oppimisen tuen kokonaisuudistus kaikilla oppimisen asteilla. Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen pitää panostaa nykyistä enemmän. On lisättävä opiskelupaikkoja korkeakouluissa, etenkin työvoimapula-aloilla. Erityisesti Uudenmaan alueella on lisättävä korkeakouluissa opiskelupaikkoja. Korkeakouluihin tulee palkata lisää henkilökuntaa, muuten opiskelupaikkojen lisääminen ei onnistu. On myös kehitettävä ammatillisen opetuksen laatua.

Työllisyyspalveluiden resursseja pitää lisätä. Niihin tulee palkata lisää henkilökuntaa. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta sekä suomen tai ruotsin kielen opetusta pitää parantaa. Maahanmuuttajan on päästävä kotoutumisen piiriin välittömästi Suomeen tultuaan.

On vähennettävä byrokratiaa työn vastaanottamiseen tai yrityksen perustamiseen liittyen. On helpotettava sosiaaliturvan tai eläkkeen ja työnteon yhdistämistä sekä työttömyysturvalla tai eläkkeellä opiskelua. Perustulon käyttöönottaminen vähentäisi byrokratiaa.

On parannettava yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta sekä vahvistettava vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten työllisyyttä.

Meidän vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä olisi mahdollista vahvistaa pienillä toimilla. Nyt työllisyyspulan aikana tarvitsemme kaikki kynnelle kykenevät töihin. Me vammaiset olemme maailman suurin vähemmistö. Suomessa meitä on ainakin 750 000. Kyse ei siis ole pienestä ihmisjoukosta. Vain 15–20 prosenttia työikäisistä vammaisista käy töissä.

Julkisten toimijoiden tulee myös työllistää meitä vammaisia ja osatyökykyisiä itse enemmän. Niiden pitää näyttää muille mallia. Tarvitaan määrätietoista asenteisiin ja ennakkoluuloihin vaikuttavaa työtä. On tärkeää kartoittaa ja korjata työtoiminnan epäkohdat. Pitää kouluttaa ja palkata lisää työhönohjaajia.

Kannatan ministerin Sarkkisen ajatusta vammaiskiintiöistä. Ehdotan viiden prosentin vammaiskiintiön käyttöönottamista 20 työntekijää suuremmilla työpaikoilla.  Ainakin asiaa sietää harkita ja selvittää. Viiden prosentin vammaiskiintiön käyttöönottaminen tarkoittaisi esimerkiksi 100 työntekijän työpaikalle vähintään viiden vammaisen henkilön palkkaamista. Vammaiskiintiön noudattamatta jättämisestä pitää työpaikalle seurata merkittävä sanktio, esimerkiksi riittävän suuret sakot. Sanktioiden pitää olla merkittäviä, muuten niillä ei ole mitään merkitystä. Useissa Euroopan maissa ovat vammaiskiintiöt käytössä. Esimerkiksi Saksassa on käytössä suurille työpaikoille viiden prosentin vammaiskiintiö.

Myönnän, että vammaiskiintiöiden käyttöönottamisella olisi huonotkin puolensa. Kukaan ei haluaisi olla ns. kiintiövammainen. Kuitenkaan en näe, että on olemassa kiintiöiden käyttämiselle hyviä vaihtoehtoja. Kiintiöiden käyttöönottamisella voidaan pitkällä aikavälillä hälventää ihmisten asenteita ja ennakkoluuloja sekä edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. Sukupuolikiintiöiden käyttöönottamisen jälkeen sukupuolten tasa-arvo on työelämässä ja politiikassa parantunut selvästi. Esimerkiksi naispäättäjien ja -johtajien osuudet ovat nousseet sukupuolikiintiöiden käytön ansiosta. Uskon siksi, että vammaiskiintiöt edistäisivät meidän vammaisten työllisyyttä. Ne myös vähentäisivät ennakkoluuloja ja asenteita vammaisuutta kohtaan.

Työnantajia tulee tukea taloudellisesti meidän vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisessä sekä työpaikkojen muuttamisessa esteettömiksi ja saavutettaviksi. Tämä on tärkeää etenkin silloin, jos vammaiskiintiöt otetaan Suomessa käyttöön. Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta pitää kaiken kaikkiaan parantaa. Olemme tässä jäljessä muuta Euroopan maita.

Tulee panostaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen sekä tukea enemmän omaishoitajia, vapaaehtoistyötä, kansalaistoimintaa ja järjestöjä.

Olisi inhimillisesti ja taloudellisesti kannattavaa panostaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Se toisi pitkän päälle yhteiskunnalle säästöä, kun sairastumiset ja ennenaikaiset eläkkeelle jäämiset vähenisivät. On tuettava nykyistä enemmän omaishoitajia, vapaaehtoistyötä, kansalaistoimintaa ja järjestöjä. Kuntoutukseen kannattaa myös panostaa nykyistä enemmän.

Pitää lisää resursseja taiteisiin, kulttuuriin, liikuntaan, nuorisotyöhön, taiteiden perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä kehittää harrastamisen Suomen mallia.

Taiteisiin, kulttuuriin, liikuntaan, nuorisotyöhön, taiteiden perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön olisi sekä taloudellisesti että inhimillisesti kannattavaa ohjata nykyistä enemmän resursseja. Kulttuurin, taiteiden ja liikunnan harrastaminen tutkitusti edistää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurin ja taiteiden osuus valtion budjetista pitää nostaa yhteen prosenttiin.

Harrastamisen Suomen mallia tulee kehittää ja tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus ainakin yhteen mielekkääseen harrastukseen. Muutenkin lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen pitää panostaa nykyistä enemmän, samoin muidenkin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien tukemiseen. Esimerkkinä voin mainita vähemmistöihin kuuluvat ja ikäihmiset.

Omaishoitajia tulee tukea nykyistä enemmän.

Omaishoitajuudesta aiheutuu jo nyt yhteiskunnalle 5 miljardin euron vuosittaiset säästöt. Olisikin sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavaa tukea omaishoitajia nykyistä enemmän. Omaishoidon tuesta pitää tehdä lakisääteinen ja yhdenmukaistaa omaishoidontuen palkkioiden tasot. Omaishoidontuen palkkioita tulee korottaa selvästi nykyisestä ja sitoa ne indeksiin. Omaishoitajan jaksamista sekä työntekoa tai opiskelua tulee tukea nykyistä enemmän muun muassa mahdollistamalla hänelle 30 tuntisen työviikon tekeminen (vertaa pienten lasten vanhempiin). On lisättävä sijaishoitopaikkoja. Omaishoitajan on voitava pitää lakisääteiset vapaapäivänsä. Ei omaishoitajana muuten jaksa toimia kukaan.

Kirjoittaja Elina Nykyri, on FM, tilastotieteilijä, kunta- ja aluevaravaltuutettu, vammais- ja järjestöaktiivi ja Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Vasemmistoliiton listalta. Elina toimii Vasemmistoliitton päätöksenteossa kaikilla tasoilla. Hänellä on myös yli 20 vuoden kokemus potilasjärjestöissä toimimisesta. Lue lisää sivulta https://elina-nykyri.com. Elinaa voit äänestää Uudellamaalla numerolla 105. 

#Valtiontalous, #Talous, #Tasapainottaminen, #EiLeikkauksille, #Elina2023, #Uusimaa105, #105, #Uusimaa, #Eduskuntavaalit, #Vasemmisto, #Vasemmistoliitto, #vasemmisto, #vasemmistoliitto, #eduskuntavaalit #politiikka, #talouspolitiikka, #eduskuntavaalit2023, #Eudskuntavaalit2023