Vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten ja vammaisten ihmisten matkojen ongelmat tulee korjata!

On ihmisoikeus päästä liikkumaan paikasta toiseen.  Vantaalaisten ja keravalaisten ikäihmisten sekä vammaisten ihmisten matkat toimivat pääsääntöisesti hyvin. Ja paljon paremmin kuin monessa muussa kunnassa. Mutta on haasteita. Kuljetuspalvelut ovat vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisia kunnan korvaamia matkoja niille, joilla on erityisiä vaikeuksia käyttää julkista liikennettä. Vantaalla ja Keravalla on samat säännöt ja kyytejä ajavat samat yritykset.

Vantaa ja Kerava kilpailuttivat yhdessä kuljetuspalvelulunsa vuonna 2019. Uusi käytäntö tuli käyttöön 1.4.2020. On hienoa, että kyydin tilaaminen muuttui maksuttomaksi. Lähitaksilla, Fixutaksilla ja Menevällä on omat maksuttomat tilausnumeronsa kyytien tilaamista varten.

On myös upeaa, että asiakas voi nyt valita kolmesta yrityksestä yhden sijaan. Nykyään Vantaan ja Keravan kuljetuspalvelukyytejä ajavat ja välittävät Lähitaksi, Menevä ja Fixutaksi.

Sekin on hyvä, että kyytien yhdistely on edelleen vapaaehtoista. Hienoa, kun yhdistelykyydistä peritään nykyään yksi matka. Aiemmin yhdistelykyydissä meni matka kaikilta kyydissä olevilta (jos oli kyse yhdistelykyydistä). Nyt siis menee yksi matka.

Kuljetuspalveluiden toimivuudessa on haasteitakin, Alla kerron mitä ne haasteet ovat ja esitän niihin ratkaisut.

  1. Kyyti pitää nykyään aina tilata keskuksesta. Joko asiakas tai kuljettaja tilaa kyydin. Ei saisi olla niin, että kuljettaja joutuu soittamaan keskukseen, kun asiakas jo istuu autossa. Se on turhaa byrokratiaa. Jos ottaa auton tolpalta tai tilaa vakio- tai tuttutaksikyydin kuljettajalta, joutuu kuljettaja soittamaan keskukseen ja tilaamaan kyydin. Ratkaisu: Auto pitää voida ottaa tolpalta ilman, että kuljettajan on soitettava keskukseen. Kuljettajan ei pidä työ-, opiskelu-, vakio- tai paluukyydeissä joutua soittamaan keskukseen. Tämä säästäisi sekä kuljettajan että keskuksen työaikaa, ja toisi kunnalle säästöä.
  2. Asiakkaan kuitissa ei näy se kuinka monta matkaa hänellä on jäljellä. Matkamäärä näkyy vain kuljettajalle. Kuljettaja joutuu käsin kirjoittamaan kuittiin sen, kuinka monta matkaa asiakkaalla on jäljellä. Joskus kuljettaja ei löydä tietoa tietokannastaan. Kerran meinasi kuljettaja kertoa väärän matkamäärän. Onneksi tiesin itse, ettei kuljettajan antama tieto voi millään pitää paikkaansa. Ratkaisu: Jäljellä olevien matkojen määrä näkyy automaattisesti asiakkaan kuitissa. Ei voida velvoittaa asiakasta pitämään kirjaa matkoistaan. Vammaispalveluista on luvattu asia korjata, muttei mitään ole silti tapahtunut.
  3. Yhdistelykyydeissä, jotka ovat vapaaehtoisia, on asiakkaalla lain mukaan oltava oikeus maksuttomaan saattajaan tai seuralaiseen. Siksi tulisi yhdistelykyydistä periä yksi omavastuu kahta matkustajaa kohden, riippumatta siitä kuinka monella kyydissä olevalla on kuljetuspalvelukortti. Nykyisin yhdistelykyydistä maksetaan omavastuu sen mukaan, kuinka monella kyydissä olevalla on kuljetuspalvelukortti, eikä huomioida asiakkaan oikeutta maksuttomaan saattajaan. Esimerkiksi minä ja mieheni joudumme maksamaan kaksi omavastuuta, koska olemme molemmat kuljetuspalveluiden käyttäjiä. Kuitenkin jos toinen meistä olisi vammaton, joutuisimme maksamaan vain yhden omavastuun. Tämä asettaa vammaiset ja vammattomat eriarvoiseen asemaan. Yhdistelykyydistä pitäisi siis periä yksi omavastuu kahta asiakasta kohti. Se kannustaisi kyytien yhdistelyyn. Jos toinen kahdesta matkustajasta ei ole kuljetuspalveluihin, peritään kyydistä 2.8 €. Mutta, jos molemmat matkustajat käyttävät kuljetuspalveluita, peritään kyydistä 5.6 €. Tämä on väärin Siinä ei kohdella vammaisia ja vammattomia yhdenvertaisesti. Ratkaisu: Yhdistelykyyti maksetaan matka yhdellä kaupunkikortilla ja kyydistä peritään yksi omavastuu (2.8 €) kahta matkustajaa kohden. Tämä kannustaa asiakkaita kyytien yhdistelyyn ja tuo kunnalle säästöä.
  4. Kuljetuspalvelukyytiä ei pysty tilaamaan sovelluksen kautta, vaikka niin on luvattu. Pitäisi olla mahdollista tilata kuljetuspalvelukyyti sovelluksen kautta. Lähitaksin, Menevän ja Fixutaksin sovellukset pitää saada toimimaan myös kuljetuspalveluasiakkaiden kohdalla. Ratkaisu: Kyydin voi tilata myös sovelluksella.
  5. Vantaa on yksiselitteisesti todennut, että kuljetuspalvelukyytejä saa käyttää vain Vantaalla, Helsingissä, Espoossa, Keravalla, Järvenpäässä, Tuusulassa, Sipoossa ja Nurmijärvellä. Jotta vammaisten ihmisten liikkumisvapaus toteutuisi, ja jotta esim. valtakunnallisten järjestöjen toimintaan ja eduskuntavaaleihin osallistuminen onnistuisi. Ratkaisu: asiakkaan pitää voida käyttää kyytejä, perustellusta syystä, muuallakin kuin asiakkaan kotikunnassa ja sen naapurikunnissa.
  6. Kaikki kuljetuspalvelukyydit pitää tällä hetkellä tilata keskuksesta.  Vain, jos kyse on työ- tai opiskelumatkasta taikka paluukyydistä tai asiakkaalla on tuttutaksi- vakiotaksilupa, voi asiakas sopia kyydistä kuljettajan kanssa.  Silloinkin kuljettajan pitää soittaa keskukseen ja antaa kyydin tiedot keskukselle. Kuljettajan ei pitäisi joutua soittamaan keskukseen, jos on kyse työ-, opiskelu-, paluu- tai vakiotaksikyydistä.  Ratkaisu: ainakin esteetöntä autoa tarvitseville tulee palauttaa oikeus sopia kyydeistä suoraan kuljettajan kanssa. Inva-autoista tulee olemaan suuri pula, kunhan koronapandemia helpottaa. Kuljettajan ei pidä työ-, opiskelu-, vakio- tai paluukyydeissä joutua soittamaan keskukseen. Tämä säästäisi sekä kuljettajan että keskuksen työaikaa, ja toisi kunnalle säästöä.
  7. Asiakkaiden yksityisyydensuojaa tulee parantaa.
  8. Koska takseista, etenkin inva-autoista, tulee olemaan pulaa, kunhan koronapandemia helpottaa. Keskuksen tulisi ryhtyä etsimään autoa heti kun asiakas on tehnyt tilauksen. Tällä hetkellä autoa ryhdytään etsimään vasta noin 12 minuuttia ennen kuin taksin pitäisi olla asiakasta hakemassa, riippumatta siitä, koska asiakas on tilauksen jättänyt. Ratkaisu: Autoa ryhdytään etsimään heti, kun asiakas on tilauksen jättänyt.
  9. Vantaalaisen vammaisen ihmisen liikkumisvapautta rajoittaa se, että hän voi käyttää kuljetuspalveluita vain Vantaalla ja sen lähiseudulla. Jotta vammainen ihminen voi osallistua täysmääräisesti yhteiskuntaan, mm. toimia valtakunnallisissa järjestöissä ja olla ehdolla vaaleissa, pitää hänen voida liikkua koko maassa. Monet muut kunnat sallivat matkustamisen koko maassa. Vantaa salli aiemmin matkustamisen kotiseudun ulkopuolella, mutta se poistettiin säästösyistä. Ratkaisu: Kuljetuspalvelukyytejä on mahdollista käyttää koko Suomessa, perustellusta syystä ja asiakkaan vapaamuotoisesta hakemuksesta. Kuljetuspalveluohjeistusta tulee tältä osin muuttaa.
  10. Ihmisen on voitava poistua kotoaan useammin kuin 9 päivänä kuukaudessa. Kunnan pitäisikin kertoa asiakkaille, että vapaamuotoisesta hakemuksesta voi mahdollisesti saada lisää vapaa-ajan matkoja. Ratkaisu: Perustellusta syystä ja hakemuksesta tulee asiakkaalle myöntää lisää vapaa-ajan matkoja. Kaupunki tiedottaa lisämatkojen hakumahdollisuudesta aktiivisemmin.
  11. Kuljetuspalvelumatkoja on aina tietty määrä kuukautta kohden, eikä matkoja voi siirtää kuukaudelta toiselle. Kuitenkin asiakas saattaa esimerkiksi talvella tarvita enemmän matkoja kuin kesällä. Joissakin kunnissa saa valita ns. vuosikiintiön kuukausikiintiön sijaan. Se tarkoittaa sitä, että asiakkaalla on tietty matkamäärä käytössään vuotta kohden, ja asiakas itse päättä, milloin nuo matkat käyttää. Esimerkiksi, jos asiakkaalla on oikeus käyttää 18 vapaa-ajan matkaa kuukautta kohti, tarkoittaa se 216 matkaa vuotta kohden, vuosikiintiö olisi silloin 216 matkaa. Ratkaisu: Kuukausikiintiön lisäksi on käytössä vuosikiintiö. Asiakas voi valita vuosikiintiön kuukausikiintiön sijaan. Kuljetuspalveluohjeistusta tulee tältä osin muuttaa.

Vaikka nyt tässä haasteita luettelenkin, ei se tarkoita sitä, etteivät kyydit toimisi. Moni asia on hyvin Vantaalla ja Keravalla. Olen näitä kuljetuspalveluiden haasteita ottanut esille viime keväästä lähtien. Tekstejä löytyy mm. viime keväältä ja kesältä.

Ehdottomistani muutoksista valtaosa ei toisi lisäkuluja kunnalle. Jotkut muutoksen voivat jopa tuoda kunnalle säästöä. Raha ei kuitenkaan saisi tässä ajatella liikaa. Asiakkaan etua on ajateltava rahaa enemmän. Lisäksi laki vaatii, että kuljetuspalvelut toimivat kunnassa hyvin. Nämä eivät tietenkään ole helppoja asioita ratkaista. Tarvitaan monen tahon välistä yhteistyötä sekä toistemme ymmärtämistä.

Lisää tietoa:

Vantaan kaupungin kuljetuspalveluohje: https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/152675_Sosterlautakunta_25.2.2020_Liikkumista_tukevat_palvelut_1.4.2020.pdf 

Vantaan kaupunki, liikkumista tukeavat palvelut: https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/vammaisten_palvelut/tukea_arkeen/liikkumista_tukevat_palvelut

Vantaan kaupunki – Kuljetuspalvelujen järjestäminen: https://www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/vammaisten_palvelut/tukea_arkeen/liikkumista_tukevat_palvelut#Kuljetuspalvelut 

Vantaan Sanomat 20.5.20: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1807924 

Vantaan Sanomat, 7.12.2019: https://www.vantaansanomat.fi/paikalliset/1233308 

Ps. Artikkelikuvan on ottanut Kukka-Maria Ahokas.

+13
Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla kuntavaaleissa

(In English later). Hyvinvointi kuuluu kaikille - ehdokkaasi kuntavaaleissa Vantaalla!
Olen vantaalainen haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti ja kuntavaaliehdokas Vantaalta. Olen mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. ja puolueen vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. kunnallistoimikunnan jäsen ja Uudenmaan vas. piirihallituksen jäsen. Lisäksi olen Vantaan sote-lautakunnan varajäsen ja käräjäoikeuden lautamies. Olen 43-vuotias ja asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Olen ehdolla Vasemmiston listalla Vantaalla vuoden -21 kuntavaaleissa. Jos haluat mukaan tukijoukkoihin, niin otathan yhteyttä. Yhdessä saamme paljon aikaan! Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - your Vantaa candidate for the council elections!
I am 43 years old and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: Left Alliance (vas.) party council, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Uusimaa vas. executive committee, Vantaa vas. executive committee, Social and Health Services Board, deputy member, Lay judge and HETA, council deputy member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed.
#Vantaa, #Elina2021, #Vasemmisto, #LeftAlliance, #Kuntavaalit2021, #CouncilElections, #MunicipalElections2021

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu