Vantaan on aika panostaa laadukkaisiin julkisiin hyvinvointipalveluihin!

Kuntataloutta tulee tarkastella pitkällä tähtäimellä.

Kuntapäättäjältä vaaditaan malttia ja viisautta. Talousarvioneuvotteluissa tulee osata tarkastella kuntataloutta pitkällä tähtäimellä.

Kukaan ei valitse kotipaikkaa vain kunnan veroprosentin tai taloustilanteen perusteella.

Kukaan ei valitse kotikuntaansa vain kunnan veroprosentin tai taloustilanteen perusteella. Myös asumisen hinnalla, työllistymismahdollisuuksilla ja palveluiden laadulla on merkitystä. Haluamme yleensä asua viihtyisässä ja turvallisessa kunnassa, jossa on saa hyvää hoitoa ja laadukasta opetusta. Kunnassa, jossa on rikas lähiluonto, kukoistava kulttuurielämä ja monipuoliset liikuntamahdollisuudet.

Vantaan on syytä panostaa hyviin julkisiin palveluihin – ei leikata palveluista tai järkevistä investoinneista, vaan otetaan tarpeen tullen lainaa. 

Vantaan tulisi panostaa sosiaali-, terveys-, nuoriso-, koulutus-, sivistys-, varhaiskasvatus-, liikunta-, kulttuuri-, työllisyys- ja elinkeinopalveluihin. Koronan aiheuttaman hoito-, hoiva-, kuntoutus-, oppimis- ja palveluvajeen paikkaaminen sekä työllisyyden hoito vaativat jatkossakin resursseja. Myönteisen erityiskohtelun ohjelman toimet pitää toteuttaa suunnitellusti. On huomioitava koronapandemian pahenemisen mahdollisuus.

Vantaan tulee mieluummin ottaa lainaa kuin leikata palveluista taikka lykätä tai perua välttämättömiä investointeja. Investoinnit ovat sijoitus kuntalaisten hyvinvointiin. Vantaa investoi tilojensa uudis- ja korjausrakentamiseen. Mitä huonommassa kunnossa kunnan tilat ovat, sitä enemmän siellä asukkailla sisäilmasairauksia.

Vantaan taloustilanne on hyvä.

Vantaan taloustilanne on, olosuhteisiin nähden, hyvä. Vantaa teki viime vuonna 54,6 miljoonaa euroa voittoa. Tämän vuoden tase tullee ylittämään talousarvion noin 20 miljoonalla eurolla.

Luovutaan, ainakin osasta, tuottavuus-ja kasvuohjelman toimenpiteitä, onhan Vantaan taloustilanne hyvä.  Laadukkaat palvelut ovat kunnan veto-ja pitovoimatekijä.

Vantaan on luovuttava ainakin osasta tuottavuus- ja kasvuohjelman toimenpiteitä, eli leikkauksia. Laadukkaat palvelut ovat kunnan pito- ja vetovoimatekijä. Emme voi samaan aikaan sekä panostaa koronasta toipumiseen että leikata palveluista. Kuitenkin Vantaa leikkaa vantaalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävistä palveluista, mutta samalla käyttää koronasta toipumiseen 18 miljoonaa euroa kolmen vuoden kuluessa. Talousarvioesityksen määrärahakehykset eivät aina vastaa kuntalaisten palvelutarvetta.

Panostetaan kunnan omaan palvelutuotantoon. Irti ostopalveluriippuvuudesta.

Yritykset pyrkivät saamaan voittoa, ja kunta voi valvoa paremmin omien palveluidensa laatua. Kunta ei saakaan luottaa liikaa ostopalvelu- ja palvelusetelipalveluihin, vaan tuottaa palvelunsa mahdollisimman paljon itse. Kunta voi täydentää omaa tuotantoaan voittoa tavoittelemattomien tahojen, kuten järjestöjen ja osuuskuntien, palveluilla. Vantaan tulee vähentää ostopalveluriippuvuuttaan lisäämällä omaa tuotantoaan, mm. perustamalla oman lastenkodin.

Kouluissa, oppilaitoksissa ja päiväkodeissa tulee olla riittävästi henkilökuntaan. Inkluusio ei saa olla säästökeino.

Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus tarvitsemaansa tukeen. Ryhmäkokoja pitäisi pienentää ja palkata päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin tarpeeksi henkilökuntaa. On palkattava kouluihin ja oppilaitoksiin riittävästi opettajia, erityisopettajia, kuraattoreja, psykologeja, nuorisotyöntekijöitä sekä koulunkäynninohjaajia ja -avustajia. Yleisopetuksen lisäksi tarvitaan pienryhmä- ja erityisopetusta. Vantaan tulisi panostaa enemmän oppimisen kolmiportaiseen tukeen. Inkluusio ei saa olla säästökeino.

Sote-palveluiden toimivuutta tulee parantaa ja hävittää asunnottomuus V.

Vantaan tulisi parantaa sosiaali-, terveyspalveluidensa toimivuutta. Terveysasemille on pitkät jonot. Lastensuojelu sekä vanhus-, vammais-, mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kriisissä. Pitää panostaa etenkin koronan takia syntyneen hoito-, hoiva-, kuntoutus- ja palveluvajeen purkamiseen, lapsiperheiden tukeen, lastensuojeluun, perusterveydenhuoltoon, laitos- ja kotihoitoon, hoitojonojen purkuun, sosiaali-, mielenterveys-, päihde-, vammais- ja vanhuspalveluihin sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. Asunnottomuus on hävitettävä Vantaalta määrätietoisella työllä.

Se miten paljon Vantaa budjetoi ensi vuodelle sote-palveluihin, vaikuttaa siihen kuinka paljon Vantaan ja Keravan saa valtiolta vuonna 2023 . Ei koroteta asiakasmaksuja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden määrärahakehys ei saa olla liian pieni kuntalaisten tarpeisiin nähden. Mitä vähemmän Vantaa nyt sote-palveluihinsa budjetoi, sitä vähemmän Vantaan ja Keravan hyvinvointialue saa valtiolta rahaa vuonna 2023. Vantaan ei pidä korottaa sote-palveluidensa asiakasmaksuja, sillä siitä kärsisivät eniten pienituloiset paljon palveluita käyttävät.

Työllisyys- ja elinkeinopalveluihin panostettava.

Koska pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiä on nyt Vantaalla paljon, tulisi kunnan luoda työpaikkoja ja panostaa työllisyys- ja elinkeinopalveluihinsa. Mitä enemmän Vantaa työllistää työttömiä, sitä vähemmän kuluja sille työttömyyden hoidosta aiheutuu.

Hyvinvointia edistävästä toiminnasta vastaavalle kaupunkikulttuurin toimialalle on ohjattava lisää resursseja. Se vastaa mm. asukas- ja nuorisopalveluista liikunta- ja kulttuuripalveluiden lisäksi.

Vantaan tulisi ohjata enemmän resursseja kaupunkikulttuurin toimialalle. Se vastaa kunnan nuoriso-, kirjasto-, asukas-, kulttuuri-, taide- ja liikuntapalveluista, avustuksista, Vantaa-infoista, asukastiloista, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta. Laadukkaat ja monipuoliset vapaa-ajan palvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä parantavat Vantaan veto- ja pitovoimaa, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Vantaan pitää kohtuullistaa perimiään harrastusmaksuja, tukea järjestöjä enemmän sekä laajentaa maksutonta harrastustoimintaa. On otettava käyttöön kaikukortti ja aktiivipassi.

Panostetaan lisää teiden kunnossapitoon ja suojellaan lähiluontoa.

Kunnan tulisi pitää omistuksessaan olevat autotiet, kadut, kävely- ja pyörätiet, ulkoilualueet ja -reitit, pihat, joukkoliikennepysäkit ja suojatiet hyvässä kunnossa läpi vuoden. Tulee varautua lumiseen talveen. Tulee myös suojella lähiluontoa.

Elina Nykyri
Vasemmistoliitto Vantaa
Ehdolla eduskuntavaaleissa

EDUSKUNTAVAALIEHDOKAS/CANDIDATE IN PARLAMENTAL ELECTIONS
(In English below).
Hyvinvointi kuuluu kaikille! Olen 45-vuotias vantaalainen eduskuntavaaliehdokas sekä haavoittuvassa asemassa olevien asialla oleva vasemmistolainen vammaisaktivisti. Olen Vasemmiston ryhmän 2. varavaltuutettu Vantaalta ja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelta. Olen myös mukana puolueemme päätöksenteossa kaikilla tasoilla, aina paikallistasolta aina valtakunnalliselle tasolle asti. Olen Vasemmiston puoluevaltuuston jäsen, Invalidiliiton liittovaltuuston jäsen, Heta-liiton valtuuston jäsen, Länsi-Vantaan Vas. pj sekä Vas. vammaispoliittisen työryhmän pj. Olen myös Vantaan vas. hallituksen jäsen ja Uudenmaan vas. vpj. Lisäksi olen Vantaan kaupunkikulttuurilautakunnan jäsen ja Vantaan ja Keravan lähidemokratia- ja osallisuuslautakunnan jäsen. Asun Kaivokselassa. Olen iloinen, ahkera ja määrätietoinen haavoittuvassa asemassa olevien puolustaja. Minulla on omakohtaista kokemusta köyhän, tutkijan, eläkeläisen, omaishoitajan ja vammaisen ihmisen elämästä. Olen elänyt sekä vammattoman että vammaisen ihmisen elämää. Minun arvojani ovat yhdenvertaisuus, tasa-arvo, solidaarisuus, demokratia, inkluusio, itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus, ympäristönsuojelu ja uskonnonvapaus. Kaikki ovat yhtä arvokkaita - ilman poikkeusta! Hyvinvointi kuuluu kaikille! Rakennetaan yhdessä yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja esteetön Suomi, jossa kaikilla, myös heikko-osaisimmillakin on hyvä olla, ja kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan.

WELLFARE belongs go all - deputy member in Vantaa municipal council.
I am a 45 years old cadidate in parlamental elections and a resident of Kaivoksela, Vantaa. My positions of trust: deputy member in Vantaa municipal council, Left Alliance (vas.), Left Alliance party council member, Chair of vas. disability working group and vas. Länsi-Vantaa, Vice-Chair of Left Alliance Uusimaa, Vantaa vas. executive committee, member in Cultural services Board Vantaa, HETA council member and Invalidiliitto council member. I am a happy, hard-working, tenacious, qualified and skillful defender of the most vulnerable. I have personal experience of being poor, disabled, and a pensioner. I have known closely the daily life of being chronically ill and the hard work of a caregiver. I’m a statistician by training and have vast expertise in disability services. For more than 20 years, I have been active in various patient organizations. I am deeply involved in party decision-making from the local to the national level. My non-negotiable values are equity, equality, solidarity, democracy, inclusion, right to self-determination, sustainability and religious freedom. Let’s build a Finland where even the weakest do well. A Finland for all. Translation: Salla Sariola and Kazu Ahmed. #Vantaa, #Elina2023, #Vasemmisto, #LeftAlliance

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu