Vappupuheeni Nurmijärvellä 1.5.2023

Ohessa on vappupuheeni Nurmijärven sosiaalidemokraattien ja Nurmijärven vasemmistoliiton yhteisessä vappujuhlassa 1.5.2023 Kansantalolla Perttulassa.

Hyvät ystävät

Olen Elina Nykyri Vantaalta. Olen Uudenmaan vasemmiston varapuheenjohtaja, kunta- ja aluevaravaltuutettu, puoluevaltuuston jäsen sekä vammais- ja järjestöaktiivi. Kiitos kutsusta tulla puhumaan vappujuhliin.

Elämme vaikeita aikoja. Jokainen meistä kärsii kohonneista elinkustannuksista. Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät ja julkisten palveluiden toimivuudessa on toivomisen varaa. Työntekijäpula on suurta etenkin sosiaali-, terveys-, varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluissa. Ukrainassa käytävä sota aiheuttaa myös oman epävarmuutensa yhteiskunnassa.

Kohta on kulunut kuukausi eduskuntavaaleista. Valtaan tulee todennäköisesti kaikkien aikojen oikeistolaisin hallitus. Se merkitsee entistä vaikeampia aikoja etenkin meille pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Meidän tulee joukolla vastustaa palveluiden ja sosiaaliturvan leikkauksia. Emme saa antaa periksi, vaan meidän pitää sitkeästi toimia vastavoimana oikeistolle. Kuten eräs laulu sanoo: ”Solidaarisuutta aina. Vain se tekee meistä vahvoja.”

Nyt ei ole leikkausten aika. Julkisten toimijoiden on vaikeina aikoina elvyttävä taloutta. Yhteiskunnan tulee panostaa julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Meidän on yhdessä varmistettava, että kunnat ja hyvinvointialueet saavat riittävästi resursseja valtiolta toimiakseen hyvin.

Hyvät kuulijat. Vappu on työntekijöiden ja opiskelijoiden juhla. On tärkeää edistää esteetöntä, saavutettavaa, yhdenvertaista ja tasa-arvoista työ- ja opiskeluelämää. Etenkin nyt työllisyyspulan aikana on muistettava vaikeasti työllistyvät ryhmät, muun muassa maahanmuuttajat, romanit, osatyökykyiset henkilöt ja vammaiset ihmiset. Yhteiskunnassa on oltava ehdoton nollatoleranssi syrjinnälle, vihapuheelle, häirinnälle ja väkivallalle. Se on tärkeää etenkin nyt, jos perussuomalaiset menevät hallitukseen.

Tutkimusten mukaan vain 15–20 prosenttia työikäisistä vammaisista käy töissä, kun taas valtaväestön keskuudessa työllisyysaste on yli 70. Meidän vammaisten koulutustasokin on muita alhaisempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vain noin 60 % meistä vammaisista on suorittanut keski- tai korkea-asteen tutkinnon. Meitä vammaisia on siis kannustettava opiskelemaan. Oletusarvona ei saa enää olla vammaisen nuoren jääminen eläkkeelle, vaan ammattiin valmistuminen ja työllistyminen.

Yhteiskunnan on syytä tukea nykyistä enemmän meitä vammaisia, vähemmistöjä ja osatyökykyisiä työllistäviä tahoja. Julkiset toimijat voisivat käyttää yhtenä kilpailutuskriteerinä yrityksen tai yhteisön esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Työnantajia tulee tukea taloudellisesti meidän vammaisten ja osatyökykyisten työllistämisessä sekä työpaikkojen muuttamisessa esteettömiksi ja saavutettaviksi. Yhteiskunnan esteettömyyttä ja saavutettavuutta pitää kaiken kaikkiaan parantaa. Olemme tässä jäljessä muita Euroopan maita.

On helpotettava eläkeläisten osa-aikatöiden tekemistä sekä työttömyysturvalla opiskelua. Tulee vähentää byrokratiaa tähän liittyen. Pitää kouluttaa ja palkata lisää työhönvalmentajia. Työnantajille ja työntekijöille on tiedotettava nykyistä paremmin, millaista tukea he voivat yhteiskunnalta saada. Työnantajille on myös kerrottava velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia työpaikalla.

Työtoiminnan ja työhönvalmennuksen epäkohdat tulee kartoittaa ja korjata. Työtoimintaan osallistumisesta saatavan korvauksen (eli ns. työosuusrahan/ ylläpitokorvauksen) on syytä ylittää toimintaan osallistumisen kulut. Työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa ei saa pitää ketään vuodesta toiseen. Kuntouttavaan työtoimintaan tulee lähettää vain, jos ihminen todella tarvitsee kuntoutusta. Suurin osa kuntouttavasta työtoiminnasta onkin syytä korvata palkkatuella. Silloin työntekijä saa työstään oikeaa palkkaa.

Meidän tulee harkita ministeri Sarkkisen ideaa viiden prosentin vammaiskiintiön käyttöönottamisestä vähintään 20 työntekijän työpaikoilla. Vammaiskiintiön noudattamatta jättämisestä pitää seurata merkittävät sanktiot, esimerkiksi sakkoja. Useissa Euroopan maissa on vammaiskiintiö käytössä.

Vammaiskiintiöillä olisi niin hyvät kuin huonotkin puolensa. Vammaiskiintiöllä saataisiin varmasti meidän vammaisten työllisyysaste nousuun. Ennen kaikkea vammaiskiintiö saattaisi ajan myötä muuttaa työnantajien asenteita vammoja ja sairauksia kohtaan. Esimerkiksi naisten osuus päättäjistä nousi juuri sukupuolikiintiöiden käyttöönoton kautta.

Kiintiöitä voitaisiin vammaisten lisäksi käyttää myös muiden vaikeasti työllistyvien ryhmien työllisyyden vahvistamiseksi. Esimerkkinä voin mainita osatyökykyiset ihmiset ja vähemmistöihin kuuluvat.

Hyvät ystävät. Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava viimeinkin kuntoon. Ympäri Suomea kuuluu uutisia pitkistä hoitojonosta ja työvoimapulasta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämän taustalla ei ole pelkästään koronapandemia tai sote-uudistus. Taustalla on se, että kunnat käyttivät pitkään sote-palveluihin liian vähän rahaa. Uutisten mukaan monet yksityiset hoivakodit, palvelutalot ja asumisyksiköt on jouduttu sulkemaan ongelmien vuoksi. On ollut jopa kuolemantapauksia.

On tärkeää kartoittaa ja korjata sote- ja pelastuspalveluiden ongelmakohdat. Koska olen pitkäaikais- ja harvinaissairas sekä vammainen ihminen, olen nähnyt sen, mitä tapahtuu, jos sote- ja pelastuspalvelut eivät toimi. Olen nähnyt senkin, mitä on, jos julkiset palvelut toimivat. Valtion on syytä ohjata lisää resursseja etenkin terveydenhuoltoon, lastensuojeluun, vanhus- ja vammaispalveluihin sekä päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Sote-palvelut on tuotettava ensisijaisesti julkisesti eli kuntien ja hyvinvointialueiden omana työnä. Omaa tuotantoa voidaan täydentää ostopalveluilla ja palveluseteleillä. Meillä on paljon hyviä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Veronmaksajien rahaa ei saisi kuitenkaan käyttää suuryritysten voittoihin. Hyvinvointipalveluilla voitontavoittelua tulee rajoittaa lailla.

On muistettava, että kunnat ja hyvinvointialueet ovat vastuussa palveluidensa toimivuudesta, vaikka palvelut olisikin ulkoistettu. Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää valvoa niin omia kuin osto- ja palvelusetelipalveluitaan.

Voitontavoittelu ei sovi ihmisille välttämättömiin palveluihin. Voitontavoittelu johtaa usein siihen, että palveluiden laatu kärsii ja karsitaan henkilöstön määrästä ja palkoista. Henkilöstö väsyy ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Kärsijänä ovat asiakas ja työntekijä. Hoidon saatavuus ja laatu sekä työntekijöiden työolot ja -ehdot heikkenevät, jos ajatellaan vain rahaa. Ihmisen on saatava apua, kun hän sitä tarvitsee. Terveys on ihmisoikeus.

Hyvät kuulijat. Suomi käyttää sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihinsa vähemmän rahaa kuin muut Pohjoismaat. Myös asiakasmaksut ovat täällä muita Pohjoismaita korkeammalla tasolla. Asiakasmaksuja onkin syytä alentaa. Lisäksi valtion tulee ohjata nostaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden julkinen rahoitus muiden Pohjoismaiden tasolle.

Julkiset palvelut kriisiytyvät nykyistä enemmän, jos niistä säästetään. Sosiaaliturvaleikkaukset taas syöksisivät suuren joukon ihmisiä köyhyyteen. Tämä kaikki heikentäisi yleistä turvallisuutta ja lisäisi jo nyt suurta yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Hyvinvointialueiden lukumäärää tärkeämpi asia on, että Suomessa on toimivat sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut kaikkialla ja kaikilla sektoreilla. Valtion pitää turvata jokaiselle kunnalle ja hyvinvointialueelle riittävät resurssit. Se on elintärkeää ihmisten perusoikeuksien näkökulmasta. Valtion tulee jatkokehittää hyvinvointialueiden rahoitusmallia rahoituksen oikeudenmukaisen jaon varmistamiseksi.

Yhteiskunnan on syytä panostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, ongelmien ennaltaehkäisyyn, kuntoutukseen sekä palveluohjaukseen ja -neuvontaan. Se tuo pitkän päälle säästöä. Päättäjien ja virkamiesten on otettava asiakkaat, järjestöt ja työntekijät mukaan palveluiden kehittämiseen. Palveluita tulee kehittää asiakaslähtöisesti ja kokemusasiantuntemusta kuunnellen. Yhteiskunnan tuettava nykyistä enemmän omaishoitajia, yksinhuoltajia, vapaaehtoistyöntekijöitä ja järjestöjä.

On tärkeää puuttua julkisissa palveluissa vallitsevaan työvoimapulaan parantamalla julkisten alojen työoloja ja -ehtoja sekä palkkausta. Lisäksi työvoimapula-aloilla kasvattaa koulutusmääriä ja helpottaa ulkomaisten työntekijöiden Suomeen tuloa. Tulee parantaa julkisten alojen pito- ja vetovoimaa.

Julkisten toimijoiden on syytä suosia vakituisia työsuhteita. Ympärivuorokautisen hoidon paikkoja tulee lisätä kansallisella päätöksellä. Yhteisöllisen palveluasumisen paikkoja on myös järjestettävä lisää. Kotihoitoon ja vammaispalveluihin pitää luoda omat erilliset henkilöstömitoituksensa.

Hyvä yleisö. Me olemme taloudellisesti hyvin toimeen tuleva maa. Meillä ei ole muita Euroopan maita enempää velkaa. Meillä on varaa laittaa palvelumme ja sosiaalietuutemme kuntoon. Meillä on varaa turvata jokaisen oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Esimerkkinä: verotusta kehittämällä ja työllisyyttä vahvistamalla voisi valtio kerätä 3 miljardin lisätulot seuraavalla vaalikaudella. Meillä on siis mahdollisuus sekä tasapainottaa talouttamme että laittaa julkiset palvelut kuntoon. Valtion taloutta on syytä tarkastella pitkällä aikavälillä. Ei tule tehdä lyhytnäköisiä päätöksiä. Päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon.

Tasapainottaisin valtion taloutta lisäämällä valtion tulopohjaa. Kehittäisin verotusta oikeudenmukaisempaan suuntaan, vahvistaisin työllisyyttä sekä panostaisin koulutukseen, tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotyöhön, kuntoutukseen sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin.

En tekisi leikkauksia julkisiin palveluihin ja etuuksiin. Tulot ovat ihan yhtä tärkeitä kuin menot. Jos emme vahvista valtion veropohjaa, laskevat valtion verotulot selvästi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Osaamistasoammekin on nostettava. Tämä kaikki toisi Vasemmiston laskelmien mukaan valtiolle kolmen miljardin lisätulot.

Tulee puuttua tehokkaammin verovälttelyyn, veronkiertoon ja harmaaseen talouteen. Kaikkia tuloja on verotettava saman progressiivisen asteikon mukaan. En kiristäisi ansiotulojen verotusta. Suurten perintöjen, lahjojen sekä pääoma- ja osinkotulojen ja fossiilisen energian verotusta tulee kiristää ja yhdenmukaistaa. On myös verotettava nykyistä enemmän ympäristölle, ilmastolle, eläimille tai ihmisen terveydelle haitallista toimintaa.

Pitää ottaa käyttöön miljonäärivero sekä leikata merkittävästi listaamattomien yritysten osinkoverotukea ja laittaa verolle suuryritysten ylisuuret voitot. Sipilän hallituksen ns. kiky-sopimuksen mukaiset sosiaalimaksut on palautettava työnantajien maksettavaksi.

Hyvät kuulijat. Vain panostamalla koulutukseen, työvoimapalveluihin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan voimme vahvistaa työllisyyttämme. Koulutukseen on siis ehdottomasti syytä panostaa nykyistä enemmän. Suomi ei pärjää ilman osaamiseen panostamista. Osaamistasomme on jo pitkään ollut laskussa.

Perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen pitää panostaa nykyistä enemmän. On lisättävä korkeakoulupaikkoja, etenkin Uudellamaalla. On myös kehitettävä ammatillisen opetuksen ja ammattikorkeakouluopetuksen laatua.

Maahanmuuttajien kotoutumispalveluihin sekä suomen ja ruotsin kielen opetukseen pitää lisätä resursseja. Maahanmuuttajan on päästävä kotoutumispalveluiden piiriin välittömästi Suomeen tultuaan.

Hyvät ystävät. Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Suomessa. Suomi on saanut useamman kerran huomautuksen perusturvan alhaisuudesta Euroopan Neuvostolta ja kansalaisjärjestöiltä. Sosiaaliturvaetuuksia ja pieniä eläkkeitä pitää korottaa.

Meidän tulee siirtyä vastikkeettomaan perustuloon, joka takaa inhimillisen toimeentulon jokaiselle. Perustulo tulee verottaa pois suurituloisilta. Perustulo vahvistaisi työllisyyttä. Se kannustaisi opiskelemaan sekä vastaanottomaan pätkä- ja osa-aikatöitä. Meidän tulee kriminalisoida alipalkkaus ja säätää laki 12 euron vähimmäistuntipalkasta. Työllä pitää voida tulla toimeen.

Hyvä yleisö. Vaikka kuulummekin Natoon, tulee Suomen jatkossakin edistää rauhaa ja ihmisoikeuksia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Suomen on myös edistettävä kaikkialla maailmassa kansainvälisen oikeuden noudattamista. Suomen pitää allekirjoittaa ydinaseet kieltävä sopimus sekä toimia aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi. Emme saa käydä asekauppaa sellaisten valtioiden kanssa, jotka eivät kunnioita kansainvälisiä sopimuksia. Nato-jäsenyytemme on oltava puolustuksellinen. Otetaan esimerkkiä Norjasta, joka on mukana ydinaseiden vastaisessa työssä, vaikka onkin Naton jäsen.

Vaikka entistä vaikeammat ajat saattavat olla edessä, niin on ilmassa toivoakin. Meitä on iso joukko, joka haluaa muutosta. On iso joukko ihmisiä, joka allekirjoittaa samat arvot kuin mekin. Esimerkiksi Vasemmistoliittoon on eduskuntavaalien jälkeen liittynyt yli 1700 jäsentä. Se on ennätyksellisen suuri määrä. Nyt on tärkeää ottaa hyvin uudet jäsenet vastaan. Kiitän kaikkia eduskuntavaaleissa ehdolla olleita ja ehdokkaita tukeneita.

Toimitaan yhdessä ihmisoikeuksien, rauhan sekä luonnon, eläinten ja ilmaston puolesta. Yhdessä me saamme aikaan muutoksen. Päätän puheenvuoroni Martin Luther Kingin sanoihin: ”Pahinta ei ole pahojen ihmisten pahuus, vaan hyvien ihmisten hiljaisuus”. Meidän on otettava epäkohdat rohkeasti esille. Ei olla hiljaa. Hyvää ja solidaarista vappua kaikille!