Kehysriihessä ei tehty leikkauksia
Kaiken oleellisen kehysriihen päätöksistä kertoo tämä lause valtiovarainministeriön
tiedotteesta: ”valtionvelan arvioidaan kehyskauden 2013 – 2016 aikana
kasvavan noin 18 miljardilla eurolla”. Se on 23 prosenttia nykyisen
valtionvelan päälle. Eilisen
tiedonannon otsikossa on kuitenkin myös lause ” velkaantuminen
pysäytetään”. Tällaista paradoksia ei kreikkalainen
investointipankkiirikaan kehtaisi muotoilla.
Toki ei voida olettaa että hyvin vauhtiin päässeelle velkaantumiselle
olisi yhdellä kertaa voitu asettaa stoppi, mutta näillä päätöksillä ei velkaantumista
saatu edes taitettua. Eikä ihme: kehysriihessä ei suurista ennakko-odotuksista
huolimatta päädytty säästölinjalle lainkaan.
Suurimpiin säästötoimiin lukeutuu kuntien valtionosuuksien
leikkaus, mikä siis ei tee muuta kuin siirtää säästö- tai veronkorotuspaineen
valtiolta kunnille. Lisäksi toteutetaan indeksijäädytyksiä eli luovutaan osittain
tulevaisuuden menonlisäyksistä. Näistäkin suurin osa näkyy budjetissa vasta
parin vuoden päästä. Miten näissä on vaikea nähdä yhtään todellista säästöä?
Valtion tulojen kasvatusyrityksiä, eli veronkorotuksia, ei rehellinen
ihminen voi luonnollisestikaan luokitella ”säästöiksi”. Valtio pyrkii nettomääräisesti lisäämään paitsi
tulojaan myös menojaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Tämän päälle tulevat
vääjäämättä kuntaverotuksen kiristykset.
Marxilaiseen retoriikkaan nojaavalla solidaarisuusverotuksella
eli suurituloisten ja suurten perintöjen lisäverotuksella pyritään saamaan 115
miljoonaa euroa valtion kassaan. Aika rohkeaa uhkapeliä. Yli 100 000 euroa
vuodessa ansaitsevat tienaavat 6,7% palkkatuloista ja maksavat
jo nyt vajaan neljänneksen ansiotuloveroista. Tätä ruuvia siis kiristetään
lisää, kokonaisuuteen nähden vaatimattoman fiskaalisen vaikutuksen
aikaansaamiseksi.
Päätöksentekijöiden ei kannattaisi koskaan aliarvioida
tällaisen mielivallan aikaansaamaa vaikutusta kansalaisten moraalipääomaan ja kannustimiin
kehittää valtiontalouden kannalta negatiivisia ratkaisuja.
Yksityiskohta kuten pääomasijoittamisen verokannustin on
toki näin enkelisijoittajan näkökulmasta ihan kiva, mutta tässä kontekstissa se
on pikemminkin vitsi. Kehysriihessä projisoidut veroratkaisut ovat omiaan heikentämään
kaikkien yritysten toimintaedellytyksiä. Tuloverotuksen sekä työnantajan ja
työntekijän eläkemaksujen nosto lisäävät suoraan yritysten kustannuksia.
Niin kauan kuin suomalaisten kasvuyritysten kilpailukykyä järjestelmällisesti
heikennetään kansainväliseen toimintaympäristöön nähden, niin verotuksen kuin
erityisesti työlainsäädännön osalta, ei kenenkään kannata niihin sijoittaa,
vaikka verovähennysoikeus olisi 100%.
Sen sijaan että lisätään verotukseen lisää
tulkinnanvaraisuutta ja poikkeuksia, olisi kokonaisveroastetta yksinkertaisesti
laskettava ja yksinkertaistettava. Sääntelyä pitäisi purkaa. Se on mahdollista
jonain päivänä vain, jos valtion menoja oikeasti osataan leikata. Olemme pikku
hiljaa saavuttamassa saman BKT-tason kuin viisi vuotta sitten. Ehdotankin, että
aloitetaan säästöt palaamalla vuoden 2007 budjettiin. Sen loppusumma ennen
velan lyhennyksiä oli 40 miljardia euroa, 12 miljardia vähemmän kuin tänään.
Jutta juuri puhuu radiossa, kuinka veltionvelan kasvu taitettiin?!
Ei muista kertoa, mitä se tarkoittaa. Tänä vuona jos otetaan 7miljardia, niin ensi vuona ja seuraavina vain 6 miljardia lisää vuodessa.
Voidaanhan se asia näinkin ymmärtää. Kyllä 6 on pienempi kuin 7 eikös?!
Ilmoita asiaton viesti
Odotan sitä päivää innolla, joskin todennäköisesti turhaan, kun perustuslain vastainen ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennys poistetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä aihe, josta olin aikeissa kirjoittaa myös blogin. Nyt ei tarvitse..
Vähintä mitä olisi toivonut hallituksen tekevän, olisi ollut kaikkien menojen jäädytys vuoden 2011 tasolle. Tämän lisäksi kun oltaisiin tehty kohdennetuja leikkauksia, voitaisiin uskottavasti puhua pyrkimyksestä budjetin tasapainoittamiseen.
Verotuksen osalta itse näen tärkeimpänä tavoitteena nimenomaan verotuksen yksinkertaistamisen. Palvelualojen työllisyyden kannalta ALV on todella ongelmallinen ja kannattaisikin pohtia vaihtoehtoa, jossa palkat hyväksyttäisiin ALV-vähennyskelpoisiksi edes palvelualoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2007 budjettiin palaaminen on pelkkää utopiaa, mutta lähtökohtana kiinnostava. Viisi vuotta sitten tilanne oli kovin eri näköinen. Olen aiemminkin ihmetellyt budjetin paisumista tuosta ajasta eikä selitys ole ainoastaan keynesiläisessä elvytyksessä.
http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatil…
Ainakin valtiovarainministeriön budjetti on suorastaan räjähtänyt kasvuun. Osaltaan sitä tosin selittää vuoden 2010 alusta toteutettu valtionosuusuudistus, jossa sektorikohtaiset valtionosuudet (VM, OPM, ja STM) keskitettiin valtiovarainministeriöön.
Eduskunnan menot ovat nousseet 34% ja presidentin lähes 100%. Hallinto näyttää huonoa esimerkkiä, vaikka merkittävät säästökohteet olisivatkin muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, kirjoitus sisältää asiaa alusta loppuun asti. Luin mielenkiinnolla ja hieraisin silmiäni huomatessani blogistin kokoomuslaiseksi. kokoomuslaiseksi, joka ei taida uskoa kaikenlaisia – satuja!
Ilmoita asiaton viesti
Leskinen, Lepomäki on oikea asiantuntija. Lue taustat. Blogi on aina täyttä asiaa.
Onneksi järjen ääni kuuluu joskus täällä populistisen sopeuttamispulinan joukossa.
Ilmoita asiaton viesti
Köyhyystutkija Heikki Hiilamo sanoi tuosta ”solidaarisuusverosta”: ”viimeiset kolme hallitusta ovat alentaneet parhaiten ansaitsevien verotusta, joka aikaisemminkin oli vain eurooppalaista keskitasoa, joten siinä vain perutaan liian suuria veronalennuksia”. Ja vielä määräaikaisesti vain.
Suomessa puhutaan yhä useammin ”Viron mallista” yritysverotuksessa ja koko ajan enemmän toteutuvassa tasaverossa ja siihen suuntaan mentiin nytkin. Yritysten vähennykset ja alvin nosto.
Kannattaisi ottaa huomioon, että valtava osa virolaisista hankkii elantonsa ulkomailla pimeissä töissä ja eniten juuri Suomessa. Mihin suuntaan hallitus kehottaa esim. meitä suomalaisia rakentajia lähtemään!!
Ilmoita asiaton viesti
”Kannattaisi ottaa huomioon, että valtava osa virolaisista hankkii elantonsa ulkomailla pimeissä töissä ja eniten juuri Suomessa. Mihin suuntaan hallitus kehottaa esim. meitä suomalaisia rakentajia lähtemään!!”
Pimeisiin töihin Viroon? Onnea yritykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Hiilamo on vihreä satusetä joten se siitä uskottavuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
ja Virossa on tosi kurjuudessa elävä köyhälistökin, josta tietenkään ei puhuta….
Ilmoita asiaton viesti
Niin, julkista sektoria pitää leikata kirveellä nimenomaan yläpäästä – turhaa byrokratiaa ja poliitikkojen vihreitä oksia. Organisaatioita pitää madaltaa oleellisesti.
Vaan siihen ei hallituksen rohkeus riittänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi tehdä niin perusteellinen remontti, pitkäjänteisesti, että siihen ei mikään hallitus halua ryhtyä, koska hyödyt ja tulokset eivät ehtisi tulla oman kautensa aikana, ja kunnia menisi jollekin toiselle…..
Ilmoita asiaton viesti
Suomi antoi juuri signaalin, että ei kannata isosti tienata, tasataan…
Ilmoita asiaton viesti
Työllähän ei nykyisin isommin tienata, mutta pelaamalla rikastutaan. Ja niistä pelimerkeistä pitääkin tasata…
Ilmoita asiaton viesti
Miksei lottovoitoista sitten tasata? Lottohan on pelaamista puhtaimmillaan ja lottovoittaja on tehnyt kaikista vähiten työtä saamiensa rahojen eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Korhonen.
Lottovoitostahan on mennyt yli puolet kulttuuriin ja urheiluun.
Siksei. Et kai esitä että Veikkaus jakaisi kaikki pelimerkit voittajille?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä lottovoitosta maksetaan veroa, arpajaisveroa. Sen maksaa tosin Veikkaus eikä lottovoittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, että kun täällä nyt niin kovasti halutaan tasata ja pidetään ”solidaarisuusveroa” hyvänä asiana, niin lottovoitoissa olisi ”solidaarisuusveron” paikka. Nykyinen hallitus määritteli ”solidaarisuusveron” tulorajaksi 100 000 euroa. Keskimääräinen lottovoito ylittää tuon yli kymmenkertaisesti, joten ”solidaarisuusveron” pitäisi ehdottomasti koskea myös lottovoittoja.
Lisäksi, jos perusteluna käytetään sitä, että kyseisten suurten tulojen saaja ei ole tehnyt tarpeeksi tulojensa eteen eli niin sanotusti ansainnut niin suuria tuloja, niin lottovoittaja on aivan varmasti tehnyt tulojensa eteen kaikkein vähiten. Ennen vanhaan hänen piti sentään kävellä kioskille, mutta nykyään lototakin voi netin kautta kätevästi omalta kotisohvalta. Muutaman numeron naputtelu ja pari klikkausta ja se on siinä. Aikaa kuluu alle minuutti. Lottovoittaja, jos kuka, on saanut täysin ansaitsematta valtavan määrän rahaa. Siitä määrästä voisi aivan hyvin ”solidaarisuusverottaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Korhonen,
olen kanssasi samaa mieltä siitä, että työn verotuksen pitäisi tulla vasta työtä tekemättömän ansioverotuksen jälkeen. Eli pääoma- perintö- yms ansiottomat tulot pitäisi verottaa pääasiallisesti rankemmin kuin työtulot.
Siksi ihmettelen, että varsinkin pääomatulot ovat valtiovallan erityissuojeluksessa, niidenhän pitäisi perustua aivan muuhun kuin työhön.
Omasta puolestani vaikka lottovoittoakin voitaisiin verottaa suhteuttamalla se voittajan muihin tuloihin, vaikka tulkitsen verotuksen tapahtuneen jo ennen voitonmaksua.
Ilmoita asiaton viesti
Meidän pitää ottaa puheeksi meidän pyhät lehmät ja niiden aiheuttamat kustannukset.
Hallituksen paketti on kooltaan 2,7 miljardia.
Kaksikielisyyden ylläpito maksaa vuosittain 2 miljardia. Tarkkaa summaa ei kukaan ole koskaan laskenut. Tämä on arvio.
Säätiöiden verottaminen niiden voitoista kuten yrityksiä tuottaisi arviolta 0,5 miljardia.
Ahvenanmaa saa vuosittain valtiolta tukea 0,9 miljardia euroa.
Yhteensä nuo kolme tekevät 3,4 milljardia euroa joka vuosi.
Kumman valitset mieluimmin?
Hallituksen tekemän paketin vai nuo kolme edellä mainittua?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyviä avauksia. Unohdat kuitenkin autuaasti, ettei säästöjen määrää voi laskea esittämälläsi tavalla. Esittämäsi menoleikkaukset ovat pois kierrosta ja esimerkiksi säätiöiden verottaminen vähentäisi hyväntekeväisyyttä ja tukia lähes samassa suhteessa. Silti tämä ehdotus on hyvä.
Ahvenanmaalta ei voi leikata valtiontukia sillä perusteella, että siellä puhutaan Ruotsia. Asiaa pitää tarkastella siten, että mikä osuus 900 miljoonsta on suomenkielisten kannalta eriarvoistavaa ja mikä normaalia saaristolaistukea kuten jossain Hailuodossa.
Kaksikielisyys on perustuslaissa, joten sen muuttaminen vaatii 2/3 enemmistön ja silloinkin sen hyväksyy vasta seuraavan vaalikauden hallitus. Kaksikielisyyden kustannukset kannattaa kuitenkin ehdottomasti lasketuttaa, että tuollaiset hihasta ravistetut 2 miljardin heitot unohtuu ja saadaan joku tolkku keskusteluun.
Ilmoita asiaton viesti
Jos minulla olisi käytössä valtiovarainministeriön resurssit laskisin tarkat kustannukset ja erittelyt. Minulla ei ole.
Tiedän että suurin osa kaksikielisyyden kustannuksista syntyy tavallisten lakien vuoksi eikä aina edes lakien, vaan ”maan tavasta”.
Missään ei ole säädetty, että suomenruotsalainen koulu on oltava erillisessä rakennuksessa ja, että niitä on rahoitettava suuremmalla summalla kuin suomalaislasten kouluja.
Dragsvikin varuskunta ei perustu lakiin. Lain mukaan on oltava joukko-osasto ja se voi sijaita missä vaan.
Kuntien kaksikielisyyslisä on laissa, ja se voidaan poistaa milloin vaan.
Listaa voisi jatkaa…
Ahvenanmaa saa automaattisesti lisää tukea, koska se saa 0,45 % valtion budjetin loppusummasta. Siksi Ahvenanmaan ei edes tarvitse osallistua kuntatalkoisiin. Siellä on muutaman sadan asukkaan kuntia.
Joku saattaa luulla, että Ahvenanmaan rahoittaminen on kansainvälisen sopimuksen mukaista. Ei se ole. Kansainvälinen sopimus sanoo, että Suomen valtiolla on suvereniteetti Ahvenanmaalla. Eli täysi valta.
Säätiöt ovat pimeitä. Tietoa niistä on vaikea saada. Sen totesi tarkastusryhmäkin. Se totesi myös sen, että säätiöt jakavat vain pienen osan voitostaan siihen tarkoitukseen, johon säätiö on perustettu. Se loppu voidaan verottaa yhteiseen kassaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juhani Niinipuu -”Esittämäsi menoleikkaukset ovat pois kierrosta”.
Mikään säästö julkiselta sektorilta ei ole pois kierrosta. Se on pois ainoastaan julkiselta sekrilta, mutta ei kierrosta.
Ilmoita asiaton viesti
JMT TMJ, mitä tarkoitat? Julkinen sektori pyörii lainarahalla ja leikkaukset siihen totisesti vie rahaa pois kierrosta vaikuttaen myös kumulatiivisesti verotuloihin(negatiivisesti).
Ilmoita asiaton viesti
Kuule Pekka, mistä olet saanut tuo 900 milj Ahvenanmaalle tueksi. Tiettäksenin maakunta saa 0,45% valtion budjetista joa viimmeksi oli n. 230 milj. Näillä rahoilla maksetaan maakunnan , terveyden hoito,poliisi, koulut, infra, saariston liikenne jne. Ja tuo 0,45% on suunnilleen ahvenammalaisten verojen+alv määrä. On saari netto vai brutto maksa siitä viisaat kiistelevät.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaa saa eniten tukea kaikista maakunnista. Se on 4000 € per asukas.
Ilmoita asiaton viesti
Ahvenanmaan asukas kustantaa valtiolle (lue.veronmaksaja) kaikista eniten. 2008 ahvenanmaalaisten tuoma lisäkustannus oli 6228 euroa (keskimäärin). Jos verrataan heikoimpaan eli Kainuuseen, niin siihen verrattuna Ahvenanmaa toi kustannusta veronmaksajille 4047 euroa enemmän.
Ahvenanmaalaisten puolustukseksi he tienasivat keskimäärin 1000 euroa enemmän verotuloa veromaksajien hyväksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kehysriihessä ei tehty leikkauksia”
Mikäs ilonpilaaja tänne nyt on etsiytynyt?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ne kokoomuksessa kaikki ole samanlaisia typeryyksiä kuin nyky johdossa on!
Kirjoittajalle toivon menestystä!
Ilmoita asiaton viesti
Arvaa, mitä mieltä kokoomusjohto on kokoomuksen nuorten liitosta?
Suurin piirtein samaa mieltä kuin perussuomalaisista.
Ilmoita asiaton viesti
Varakansanedustaja Lepomäki,
suosittelen lämpimästi että luette kirjoittamani romaanin ”Vapaus”. Siinä näet kerrotaan yksityiskohtaisesti mitä se on, miten siihen päästään ja mitä siitä seuraa.
Sen saatte kirjastoista vapaasti luettavaksi, jos ette raaski ostaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuusi, vähättelevä titteli Lepomäelle ei ihan osu kohdilleen.
Yrittäjänäkin ollut Lepomäki kertoo itsestään sivuillaan: ”Olen valmistunut sekä tietotekniikan diplomi-insinööriksi että kauppatieteiden maisteriksi kansantaloustieteestä. Lisäksi olen parin vuoden aikana suorittanut töiden ohella jatko-opintoja sovelletussa matematiikassa Aalto yliopiston teknillisessä korkeakoulussa. Ylioppilaaksi kirjoitin Helsingin Saksalaisesta koulusta.”
Ilmoita asiaton viesti
Tietääkseni hän on varakansanedustaja, eikä siinä ole vähääkään vähättelyä.
Ihmettelen syvästi kommenttiasi.
JK
Ilmoita asiaton viesti
Siitä päätettiin luopua jo hallitusneuvotteluissa syksyllä. Muutos tuli voimaan, myös vanhoille lainoille, 2012 alusta. Ei sentään kerralla rysähdä, vaan hiljalleen, mutta onhan tuo jo näkynyt asuntojen hinnoissakin.
Ihan hyvä, että poistetaan, vaikka epäreilu temppu vasta asuntolainan ottaneille olikin. Samalla pitäisi poistaa kaikki muutkin asumistuet ja valtion lopettaa asuntomarkkinoiden sörkkiminen, se kun näyttäisi poikkeuksetta epäonnistuvan (tuloksena kalliimpaa asumista).
Kannatan n. 750 euron perustuloa, johon sisältyy asuminen.
Ilmoita asiaton viesti
Aiemmin kokoomus vastusti virkanimityksiä mutta nykyään itse paisuttaa byorkratiaa, syystä että nykyään lähes kaikki uudet virkamiehet ovat kokoomukseen päin.
Ja sama kehitys jatkuu, tulevaisuudessa byrokraattien eli toimihenkilöiden määrä vaan kasvaa ja heistä suurin osa on ”porvareita”, joten ei ihme että kokoomusta ei kiinnosta byrokratian purkaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Lepomäen ehdotus valtion budjetin 12 miljardin euron leikkauksesta taantuman kielissä on vastuuton, eikä ota huomioon kansantalouden perustosiasioita.
Ehdotetunlaista politiikkaa on totetutettu David Cameronin johdolla Iso-Britanniassa, joka ensin Labourin johdolla pahimmasta kriisistä selvittyään on nyt ajautunut pysyvään matalasuhdanteeseen, kun kasvua vuodelle 2012 ennustetaan vain 0.8% BKT:stä. Leikkaukset eivät edes ole olleet Lepomäen ehdottamaa tasoa.
Vielä laajemman mittakaavan leikkausohjelma Suomessa ajaisi maan varmaan lamaan.
Ehdotettu leikkaus kohdistuisi voimakkaasti sosiaaliturvaan, koska juuri taantuma on sosiaaliturvamenojen nousun takana. Näin on tarkoituskin. Näillä niinkutsutuilla automaattisilla stabilisaattoreilla vähennetään äkillisen kulutuskysynnän laskun haittavaikutuksia kansantaloudelle. Lepomäen ehdotus muun muassa työttömyystukien leikkauksesta siis ensijaisesti leikkaisi kotimaista kysyntää, mikä näkyisi kansantalouden supistumisena.
Toiseksi ehdotettu 12 miljardin euron leikkaus ajaisi lukuisia julkisen sektorin työntekjöitä työttömäksi. Paitsi että peruspalvelujen (kuten opetuksen, terveydenhuollon ja vanhustenhuollon) tarjoaminen vaikeutuisi huomattavasti, aiheuttaen lukuisia kerrannaisvaikutuksia kansantaloudelle ja inhimillistä kärsimystä yksilöille, olisi Suomella käsissään kymmenientuhasien uusien työttömien joukko. Yksityisektori ei heitä pystyisi työllistämään, koska työttömyys on jo nytkin kohtuullisen korkealla tasolla.
Näiden ihmisten käytettävissä olevat tulot – etenkin Lepomäen ehdottamien sosiaaliturvaheikennysten valossa – putoisivat merkittävästi. Tämä johtaisi kulutuskysynnän yhä voimakkaampaan laskuun.
Aikaansaatu voimakas sukellus kulutuskysynnässä ajaisi uusia yrityksiä konkurssiin, aiheuttaen, kuten todettu, syvään lamaan johtavan kierteen.
Yritys säästää lamassa (nousukaudella valtion kuuluu säästää!) johtaisi seurauksiiin, jotka ainoastaan suurentaisivat valtionvelkaa entisestään, kun verotulot putoaisivat. Ehdotus jättileikkauksesta tässä tilanteessa on siis pitkällä aikavälillä valtionvelkaa kasvattava.
Valtio ei ole samanlainen toimija kuin yritys tai perhe vaan siihen on noudatettava toisenlaista, laajempaa ajattelua. Onneksi hallitus tämän ymmärtääkin.
Ilmoita asiaton viesti
Paatoksellista tekstiä, joka ei ota juurikaan huomioon julkisen talouden tilannetta.
Julkisen sektorin menoja kasvatettiin kestämättömälle tasolle nimenomaan korkeasuhdanteen aikana, kun kuviteltiin kasvun olevan ikuista. Mikäli tarvittavia sopeuttamistoimia ei tehdä silloin, kun siihen voidaan vielä itse vaikuttaa, on meilläkin edessä sama tilanne kuin Kreikalla nyt.
Lepomäki ei käsittääkseni kohdistanut tarvittavia leikkauksia sosiaaliturvaan, vaan julkisiin menoihin kokonaisuudessaan. Sosiaaliturvan menoista vain osa rahoitetaan valtion budjetista ja erittäin pieni osa budjettirahoitteisista sosiaaliturvamenoista on suhdanneriippuvaisia.
Nämä ongelmat ovat rakenteissa, eivätkä suhdanteissa. Tämän johdosta kirjoituksesi ampui väärään maaliin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo viimeinen kappale kuulosti ihan hyvältä sellaisen korvassa, joka on nähnyt (ja kuullut), mihin säätely- ja valvontayhteiskunta johtaa. Yritteliäisyys, ahkeruus, luovuus, omaehtoisuus ja ”originellius” eivät tässä nykyilmapiirissä voi kovin hyvin.
Vapautettakoon halukkaat ihmiset toimimaan parhaimmillaan! Sieltä se hyvinvointi leviää muuallekin:)
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tämän kehysriihen tuloshan on tekijöidensä mielestä hyvin yrittäjyyttä
ja työllisyyttä tukeva, mutta vaikea on löytää todellisia apuja näihin.
Tuo yrityskummi-idea on todellakin lähinnä vitsi. Kokeilkoon sitä, kuka haluaa. Jotenkin tuntuu, että siinä mallissa yrittäjä vastaa joka
tapauksessa veloista, mutta mahdolliset voitot jaetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Elina! Jälleen terveitä ja teräviä havaintoja. Kuten huomaat kaikki kansalaiset eivät niele retorista puppugeneraattorin tuottamaa selitysmössöä, vaan järjen käyttöä löytyy edelleen kansalaisista.
Voisit minun puolestani haastaa Kataisen. Alkaisi olla aika vaihtaa mies johonkin, jolla on oikeasti laskutaitoa ja ymmärrystä. Voisin jopa sinua kannattaakseni liittyä puolueeseesi.
Toistaiseksi olen jättänyt politiikan väliin, kun en ole pitänyt itseäni riittävän kyynisenä. Pitänee hankkia verenpainelääkitys ja alkaa suhtautua näihin isänmaan sählääjiin vakavammin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta ihmeessä sillä tehtiin leikkauksia. Tavalliselta palkansaajalta ja kunnilta leikattiin niin että heikompaa hirvittää. Onneksi jäi toinen kepeksistä vielä jäljelle (kunhan kukaan ei vain kerro hallitukselle).
Valtio ei ole koskaan kovinkaan innostunut leikkaamaan itseltään, joten ei se niin yllättävää ole. Eihän mikään organisaatio ole supistunut suureksi.
Ilmoita asiaton viesti
Nuorille lapsiperheille, joille kasaantuu lasten kasvaessa muutenkin todella paljon hankittavaa, asuntolainojen korkovähennys on edes jonkinlainen kannustin yhteiskunnalta. Lapsiperheet ovat kuluttajina
yhteiskuntamme ykkösiä, ja näin kaikesta kulutuksesta maksavat myös
kosolti veroja.
Ilmoita asiaton viesti
Et ota huomioon euron (ja dollarin) inflatiota. Se ei ole sama asia kuin hintojen nousu. Pitää verrata ARVONSA PITÄVÄÄN KOHTEESEEN riittävän pitkältä ajalta:
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68127-ta…
Ilmoita asiaton viesti
Joskus minäkin naiivisti luulin, että kokoomusvetoinen hallitus olisi jotenkin ylevämpi ja parempi kuin muu vaihtoehdott, mutta en ajattele enää. On täysin mahdotonta sanoa, kumpi on inkompetentempi ja tyhmempi, Käteinen vai sukkanauha-Jutta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin on mistään muusta naispoliitikon edesottamuksesta ollut netissä yhtä paljon tunnustuksellisesti kokoomuslaisten miesten pärinää kuin niistä Jutan verkkosukkanauhoista (vai mitä ne nyt olivatkaan)…
Ilmoita asiaton viesti
Eivät heitä nyt tyhmiksi voi sanoa. Tosin Jutta nyt ei todellakaan ole penaalin terävimpiä kyniä, mutta ei häntäkään varsinaisesti tyhmäksi voi sanoa. Onhan hän kuitenkin valmistunut yliopistosta, vaikka gradua ei painotuotteena löytynytkään. Eivät he kuitenkaan tyhmiä ole — he ovat sosialisteja.
Ilmoita asiaton viesti
”Sen sijaan että lisätään verotukseen lisää tulkinnanvaraisuutta ja poikkeuksia, olisi kokonaisveroastetta yksinkertaisesti laskettava ja yksinkertaistettava. Sääntelyä pitäisi purkaa. Se on mahdollista jonain päivänä vain, jos valtion menoja oikeasti osataan leikata.”
Et taida osata kertoa, kuinka kokonaisveroasteen lasku ja sääntelyn purkaminen KONKREETTISESTI tapahtuisi jotta myös tärkeänä pitämäsi velkaantumisen katkaisu toteutuisi. Minä osaan sanoa heti yhden kohteen, josta budjetti kevenisi 600-800 miljoonalla: asuntolainojen koron verovähennysoikeus. Osaatko sinä kertoa muita sääntelyn purkamisen kautta saatavia tuloja esim. edes 3 miljardin edestä, ja sitten tietysti sen summan edestä millä haluat laskea kokonaisveroastetta?
Miten verotuksen painopisteen pitäisi mielestäsi muuttua, jotta kokonaisveroasteen lasku toisi valtiolle lisää tuloja? Sen haluaisin oikeasti kuulla sinulta, tyhjän retoriikan sijasta. Mieluiten viittauksin johonkin sellaiseen tapaukseen, jossa tuloksia on myös tullut. – – Ja huomioiden sen, että Suomessa tuloerojen kasvu sinun ilmeisesti haluamallasi tavalla nostaa myös sosiaali- ja terveyssektorin kustannuksia monesti suuremmalla summalla kuin mitä saadaan hyötyä kasvun potkimisesta liikkeelle.
Ilmoita asiaton viesti
On utopinen harha sekin että valtionvelka, joka on kasvattu pitkän ajan kuluessa, ja aikasempien väärien säästöjen takia viime vuosina/vuosikymmenen hyvinkin räjähdysmäisesti, voisi nyt lyhyellä viiveellä saada taituamaan.
Ensin pitää YHTÄAIKAA sekä hoitaa pois vanha inhimillinen velka,( elikä hoitaa kaikki ne ikävät seuraukset jotka ovat syntyneet kovineen kustannuksineen laiminlyöntien ja säästöjen takia) ja välttää semmoisia säästöjä, joilla synnytetään uusia aikapommia kustannuksineen. Vasta tämän jälkeen oon toivoa talouden tasaamisesta.Inhimillinen pääoma on tärkeämpi kuin rahallinen pääoma, ja vain hyvinvoiva kansalainen voi olla tuottaisa, ja kaikilta tätä ei koskaan voi vaatiakaan. Ihmisarvo pitää kunnioittaa kaikkien kohdalla ”hyödyllisyytensä” huolimatta.
Sen lisäksi pitää perusteellisesti miettiä koko nyky-yhteiskunnan rakennetta. Rahaa palaa väärissä paikoissa, kaikenlaisen säännösten, ohjeistuksen ja lakien monimutkaisessa byrokratiassa ja koko eläminen on tehty liian kalliiksi kaikkineen vaatimuksineen. Ei riitä että perustarpeisiin olisi rahaa, se kuluu kaikenlaiseen turhuuteen, eikä perustarpeisiin jää. Huolto-suhde on kestämätön, ei itse suhteen takia vaan elämän kalleuden takia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos oikein muistan, Elina Lepomäki on ansainnut Lontoossa pörssimeklarina ollessaan johdannaiskaupoissa miljoonia. Eli finassisijoituksilla automaattikoneiston ohjaamana sijoittamalla olematonta rahaa 100 kpl / sekuntti. Näin ansaitaan öky-Porschet ym.luxusasunnot Suomessa.
Reaalitalous (oikeaa kauppaa, ostamista ja myyntiä ja verotusta) Suomessa edustaa noin 10 % koko rahatalouden volyymista. Finassitalous
(spekulointi, johdannaiset ym., joka on laillistettua pyrammidihuijausta noin 90 % ) rahataloudesta. Kreikassa ym.reaalitalous edustaa noin 5%:n koko rahataloudesta, 95 % on finassitaloudesta,siis laillistetusta pyramiidihuijauksesta.
Jos joku maa niinkuin Kreikka joutuu selvitystilaan, mikään takaaja tai maa ei selviä 5 %:n rahataloudella nostamaan pystyyn finassiralouden edes keskinkertaista romahdusta.
Näinollen asetan Elina Lepomäen kommentit kansanedustaja kandidaattina omaan arvoonsa, koska hän, jos joku puhuu vain rahan kieltä.
Selvennys: finassitalous perustuu pörssien ja rahan arvon nousujen ja laskujen hyödyntämismekaniskeihin, joissa saattaa olla täyttä ilmaa lähes kaikki ( vrt. Nokian osakearvo 10 v sitten ja nyt ).
Realitalous: on sitä mitä ansaitaan ja kulutetaan lompakosta.
Ilmoita asiaton viesti
Pienyrittäjyys tulisi aina asettaa etusijalle.
Suomessa, niinkuin jossain muissakin maissa lasketaan BKT:hen kaikki
tuottavuus, vaikka niin ei pitäisi tehdäkään.
Julkisen taluoden kustantama tuottavuus ei todellisuudessa ole
tuottavuutta. Esimerkiksi mitä sairaampi kansa on, sen enemmän siihen
liittyy terveyspalveluiden tuomaa tuottavuutta. Mutta tämä ei ole
mitenkään katsottuna todellista tietenkään. Joten kansan tulot tai
hyvinvointi ei korreloi näissä luvuissa.
Ja mitä suurempi BKT, sitä suurempi velka siitä muodostuu. Eli BKT
kasvaessaan osoittaa suhteellista velan kasvua.
Tämäkin systeemi, eli nykyinen laskutapa tulisi muuttaa.
Eihän ole rahaa, jos ei ole velkaakaan, nykyisen rahajärjestelmän
puitteissa.
Näin meillä on hyvin ristiriitainen järjestelmä. Maan taloutta on
vaikea hoitaa huonon rahajärjestelmän vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti