Lakkohippaa Suomen tulevaisuudella
Työehtosopimusneuvottelut Arctia Shippingin kanssa jatkuvat tänään. Valtakunnansovittelijan johdolla neuvotteluita on käyty seitsemättä viikkoa. Palkansaajapuoli on hylännyt jo kaksi ay-taustaisen valtakunnansovittelijan tekemää sovintoesitystä.
Merimies-Unioni ja Konepäällystöliitto ilmoittivat eilen, että koko meriliikenne pysähtyy, mikäli jo kolme kuukautta jatkuneessa riidassa ei päästä sopuun torstaihin mennessä. Meritse käytävän ulkomaankaupan arvo on 240 miljoonaa euroa päivässä. Tavaraa liikkuu Suomen lipun alla päivässä noin 80 miljoonan euron arvosta. Vajaan 30 000 euron maksimisakoilla ei tukilakkojen aiheuttamaa menetystä kansantaloudelle paikattaisi, edes murusina, vaikka niitä määrättäisiin useampikin.
Mistä sitten on kyse? Jäänmurtajalakon taustalla on riita noin kahdensadan ihmisen työehtosopimuksesta. Palkansaajapuoli haluaa Arctia Shippingin kanssa tehdyn sopimuksen niin sanotusti yleissitovaksi eli koskemaan kaikkia muitakin jäämurtaja-alalla toimivia yrityksiä.
Toisin sanoen, palkansaajapuoli haluaa hyydyttää merkittävän osan Suomen vientiä vaatimalla perustuslain edellyttämän sopimusvapauden rajoittamista. Yleissitovuus on toki Suomessa yleinen käytäntö, mutta sen oikeutusta pitäisi hiljalleen alkaa pohtia, kun maallamme ei ole kasvunäkymiä, julkinen vajeemme on 10,5 miljardia ja työttömyys nousee.
Yleissitovuus on maailmalla sangen tuntematon ja myös muista Pohjoismaista poikkeava perinne, joka heikentää työmarkkinoiden toimintaa ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten menestymisedellytyksiä. Vaalien alla on trendikästä puhua rakenteellisista uudistuksista, mutta rehellisyyden nimissä ei samassa strategisessa vaaliohjelmassa voi puhua kymmenien tuhansien työpaikkojen luomisesta ja yleissitovuudella höystetyn kolmikannan säilyttämisestä.
Mielestäni on vastuutonta pidättää Suomen kansantalouden hengitystä 200 henkilön työkiistalla, jossa liiton vaatimukset heikentävät Suomen kilpailukykyä ja oikeusvaltioluonnetta entisestään.
Yleissitovuuden mukaisesti työehtosopimukset sitovat kokonaisuudessaan sellaisia palkansaajaryhmiä ja työnantajia, jotka eivät ole voineet tai halunneet olla edustettuina alakohtaisia ja valtakunnallisia sopimuksia solmittaessa. Työehtosopimusten yleissitovuus tuli alunperin vuonna 1970 uudistettuun työsopimuslakiin käsittämään minimipalkkaa. Työsopimuslain säätämisen jälkeen sopimuskäytäntö on monipuolistunut kattamaan palkan lisäksi muitakin työehtoja.
Yleissitovuus jo minimipalkan osalta on ongelmallinen. Niin mukavalta kuin minimipalkka kuulostaakin, se ei takaa kaikille tuota vähimmäispalkkaa, vaan ainoastaan sen, ettei sen tason alle voi työllistää. Se tarkoittaa suomeksi työttömyyttä.
Yleissitovat sopimukset ovat usein monimutkaisia ja laajoja. Pienillä ja aloittelevilla yrityksillä ei ole järkeviä mahdollisuuksia selvittää, mitä velvoitteita yleissitovuus niille asettaa. Puolueiden vaalien alla lupaamat työpaikat luvataan kuitenkin syntyvän juuri pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
Satasivuisten sopimusten tunteminen – ja erityistesti mahdollisten joustojen selvittäminen – edellyttää merkittävää juridista osaamista. Yleissitovuus heikentää erityisryhmien, kuten nuorten ja maahanmuuttajien, mutta myös asiantuntijoiden asemaa työmarkkinoilla.
Myös työehtosopimuksissa olevat paljon mainostetut joustot eivät myöskään juuri sellaisia ole. Suurelle osalle suomalaisia yrityksiä sopimismahdollisuuksia on työehtosopimuksissa vain niukasti. Keskimäärin yli satasivuisessa TES-kirjassa on 10–20 paikallisen sopimisen mahdollistavaa määräystä.
Joustot koskevat sellaisia seikkoja kuten lounastunnin pituus tai palkanmaksupäivän ajoittaminen kuukaudessa. Sen sijaan niiden puitteissa ei voida puuttua yritysten kilpailukykyyn aidosti vaikuttaviin asioihin kuten vähimmäispalkkaan, pekkaspäiviin tai vaikkapa lomaltapaluurahaan. Näillä kuitenkin ratkaistaisiin kriisiyhtiön tai pienen kasvuvaiheessa olevan yrityksen tulevaisuus.
Kaikista oudoin piirre näissä joustoissa on se, etteivät ne pääasiassa edes koske sellaisia yrityksiä, jotka ovat TES:eissä mukana yleissitovuuden kautta. Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä, joista ainoastaan 20 000 on järjestäytyneitä. Järjestäytymättömät yritykset ovat etupainotteisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ne jos jotka näitä joustoja tarvitsisivat.
Vaikeuksiin joutuneet yritykset eivät myöskään voi noudattaa yrityksen tulokseen kytkettyjä tulospalkkausjärjestelmiä, joissa palkat voivat tilapäisesti myös alentua. Yleissitovuus estää työpaikkojen syntymistä aloilla, joiden luonne ja kilpailutilanne vaatisivat joustavuutta.
Ilman yleissitovuutta järjestäytymättömät yritykset pääsisivät neuvottelemaan henkilökuntansa kanssa sopimukset, joissa voidaan huomioida yrityksen kehitysvaiheesta, henkilöstön erityisosaamisesta ja tarpeista sekä kilpailutilanteesta aiheutuvat erityisvaatimukset. Myös omistuksella palkitseminen rahakorvauksen sijaan muuttuisi mahdolliseksi. Suomessa kannattaisi yhtäkkiä työllistää – ihan oikeasti eikä vain paperilla.
Alhaisen tuottavuuden alojen työttömyys alenisi, kun yritysten kannattaisi teettää myös sellaisia töitä, joista ei voi maksaa työehtosopimuksen määräämää palkkaa. Nuorten syrjäytyminen vähenisi, kun he pääsisivät kiinni työelämään, aluksi tekemään avustavia ja suorittavia tehtäviä. Tämä mahdollistaisi oppimisen ja kehittymisen vastuullisempiin tehtäviin yritysorganisaatioiden sisällä.
Työntekijä voisi aina vaatia noudatettavaksi alan työehtosopimusta, jos ei haluaisi myöntyä työnantajan ehdotukseen. Toisaalta jokaisella on viime kädessä sosiaaliturva takanaan: ay-retoriikassa toistuvaa ”riistoa” ei nyky-Suomessa pääsisi senkään vuoksi syntymään. Lisäksi, mikään ei paranna palkansaajan asemaa kuin yleisesti korkeampi työllisyys. Vientiä ja sopimusvapautta kurittamalla ajamme itsemme vain yhä syvemmälle suohon.
Hullu on tilanne mutta kuka tämän saisi purettua se on se miljoonan euron kysymys kyllä vaan Ay liike liian vahva edelleen Suomessa.Eihän se ole kumma että työttömiä riittää ja että ei yksikään yritys ole kiinnostunut turhasta työvoimasta jos kohta edes koko Suomesta. Alimiehityksellä mennään kunnes joku päivä työntekijä puoli joutuu antamaan periksi mutta se ei ole huomenna mutta kyllä 10 vuoden sisällä .Antaa nyt Ay liikkeen tehdä viimeisset voimanäytökset ennen kuin heidänkin tarina loppuu ja on muuten jo loppunut monessa maassa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin moni on työtön ja ansiosidonnaisetkin jo syöty että luulisi tämän näkyvän äänestyskäyttäytymisessä. Ja kun pohjalta rämpii ylös joutuu yrittämään alle minimipalkan. Kyllä Suomen työmarkkinat opettaa, ei tarvita Siperiaa. Jonain päivänä eduskunta ottaa mandaatin pois Hakaniemestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka moni työtön peruspäivärahalle ja mahdollisesti siinä ohessa yleiselle asumistuelle ja toimeentulotuelle pudonnut haluaa äänestää Stubbin ja Lepomäen edustamaa Kokoomusta?
Ilmoita asiaton viesti
Totta. Mitä työntekijäosapuoli tässä kiistassa vaatii? Sitä, että palkkauksen peruste on sama työntekijän kansallisuudesta riippumattta. Valtiovalta (jäänmurtajien omistaja) taas vaatii syrjivää pakkasopimusta, jossa kansallisuus, jopa rotu, on määräävä tekijä. Jos lepimäki ei tässä tue rasistista palkkapolitiikkaa, mitä sellainen enää voisi olla?
Ilmoita asiaton viesti
Väitän, että moni työtön on valmis äänestämään ketä tahansa, joka saa nämä ay-kiristäjät kuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä olen kuullut pienituloisten ja repaleista työuraa tekevien puheita niin kaveripiirissä kuin muutenkin, ei sieltä ole kuulunut mitään poikkipuolista ammattiyhdistysliikkeitä vastaan. Sen sijaan tuloerojen repeäminen, simputus työvoimatoimistoissa, monimutkainen tietojen syynääminen tukia anoessa ja huonot kokemukset tempputyöllistämisestä ovat kyllä kirvoittaneet hyvinkin värikkäitä kommentteja. Yleensäottaen suomalaiset ovat hanakampia laittamaan työehtoriitoja työnantajapuolen kuin työntekijäpuolen syyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Emme tunne samoja suomalaisia. Nyt on kysymys 200 työntekijän sopimusriidasta, mutta ay-rosvot vetävät mukaan koko Suomen viennin ja 100.000 syytöntä sivullista. Jos tuo ei ole kiristystä, niin sitten ei ole mikään.
Ei Kokoomus voi ihmisille töitä järjestää tai edes tukia nykyistä enempää, Stubb on rehellinen ja myöntää sen. Rinne puhuu viennin lisäämisestä, vaikka hänellä ei ole tuottavaan työhön mitään annettavaa. Ei yhdelläkään poliitikolla ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ennen kuin Rinne alkaa lisätä sitä vientiä, niin pistäisi nyt omat porukkansa kuriin ja löisi nyrkkiä pöytään, ettei vientiä saboteerattaisi.
Kun tilaukset jäävät toimittamatta ulkomaalaisille asiakkaille, kyse ei ole vain niiden kyseisten kauppojen menetyksestä, vaan koko asiakassuhteen tulevaisuudesta. Kyse on siis koko Suomen tulevaisuudesta tilanteessa, jossa kaikki kilvan muka yrittävät löytää keinoja talouden piristämiseksi ja viennin vauhdittamiseksi.
Sanalla sanoen iljettäviä moiset AY-terroristit. Juuri sama toistuu nyt kuin vuoden 2011 keväällä, jolloin Räty pani satamat jumiin, juuri kun odoteltiin lamasta toipumista.
Ilmoita asiaton viesti
Mietitäänpäs, kuka tässä sapoteeraa:
AY-liike vaatii, että laivoilla pitää maksaa samaa palkkaa työn mukaan, kansallisuudesta riippumatta. Valtiovalta, murtajien omistaja, haluaa, että ulkomaalaiset ovat oikeudetonta halpatyövoimaa.
Kumpi sapoteeraa?
Ilmoita asiaton viesti
Ja noin ylevien tavoitteiden vuoksi pitää laittaa vaikka koko Suomi lopulliseen konkurssiin katkaisemalla kaikki vienti? Tappelisivat vain sitten niiden jäänmurtajien kohdalla. Tukilakot pitäisi kieltää lainsäädännöllä kautta linjan ja niistä seuraavia lakkosakkoja korottaa niin tuntuvasti, että liitoilla ei olisi varaa niskurointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei missään nimessä. Mikä mielestäsi on se Suomi, josta puhut, jos se ei ole suomalaiset?
Olet oikeassa, valtiovallan pitää pakottaa valtiovalta antamaan periksi valtiovallan rasistisista vaatimuksista. Valtiovallan niskuroinnista tässä asiassa valtiovallan säätämiä lakeja vastaan pitää valtiovallan asettaa valtiovallalle valtiovallalle maksettavaksi niin suuri sakko, ettei valtiovalta enää koskaan ryhdy toimimaan vastoin valtiovallan säätämiä lakeja.
Ilmoita asiaton viesti
Toisinsanoen työntekijäosapuolen viimeisetkin toimivat neuvottelukeinot pitäisi romuttaa? Mikäs siinä jos tykkää sanelupolitiikasta.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän tuo sopimusriita sitten on? No se on, pitääkö ”vääränvärisille” maksaa samaa palkkaa kuin suomalaisille. AY-liikkeen mielestä pitää, uuslibertaarien rasistien mielestä ei.
Ei siinä kiistassa muusta ole kyse.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan samanlaista kiristystä on rikkaiden veropakolaisuuskin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ihan samanlaista kiristystä on rikkaiden veropakolaisuuskin.”
Jos rikas häipyy maasta, ketä hän kiristää?
Ilmoita asiaton viesti
Jos satamatyöntekijä lakkaa tekemästä töitä, ketä hän kiristää?
Rikkaat maksavat veroja ja kierrättävät valuuttaa kotimaassa, siinä missä satamatyöntekijät tekevät töitä. Jos rikas muuttaa pois maasta tai jos satamatyöntekijä lakkaa tekemästä töitä pariksi päiväksi, aiheutuu siitä muille vahinkoa. Rikkaalla ei ole velvollisuutta pysyä maassa, kuten ei ole myöskään satamatyöntekijällä tehdä työtään. Jos politiikkaa pyritään muuttamaan tuolla vahingonaiheuttamisella, on se kiristystä ihan yhtä lailla kummassakin tapauksessa.
Ilmoita asiaton viesti
Satamatyöläinen saa minun puolestani omalla päätöksellään lopettaa työnteon milloin tahansa. Hänen pitää tietysti ottaa huomioon päätöksensä kannalta sitten oman työsopimuksensa pykälät ja mahdolliset sanktiot.
Kiristystä harjoittaa sen sijaan AY-liike, joka estää satamatyön. Työn lopettaneiden sijalle pitää aina saada ottaa muita työntekijöitä olipa kyseessä lakko tai mikä tahansa muu tilanne. ”Lakon alainen työ” on käsite, jota laki ei tunne.
Ilmoita asiaton viesti
Välillä jotkut yrittävätkin rikkoa lakkoa, mutta usein ammattiyhdistysliikkeet järjestävät paikalle lakkovahteja estämään rikkureiden pääsyn töihin.
Ilmoita asiaton viesti
Veikkaan, että vielä useampi työtön on valmis äänestämään ketä tahansa, joka saa nämä markkinauskoiset säästäjät kuriin.
Jos eivät, työttömyys jatkuu…
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa. On turha poliitikkojen lupailla kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja jos työllistämiseen liittyvät riskit nähdään PK-kentässä liian suurena. Miksi ottaa henkisiä paineita jos ja kun pärjää vähemmälläkin. Yleissitovuuus on ylivoimaisesti suurin este rakenteellisten uudistusten onnistumiselle.
Ilmoita asiaton viesti
PK-yrityksen ainoa motiivi työllistämiselle on työn tuotoksen kysyntä. Ainoa riski on, että työn tulosta ei kukaan halua ostaa.
Yleissitovuus oli työantajien vaatimus, ay-liike vastusti sitä viiemiseen asti. Yleissitovuudesta on siis naurettavaa syyttää ay-liikettä, joka ei vaadi muuta, kuin että sopimuksista täytyy pitää kiinni. Luulisi olevan hyvä periaate PK-yrityksienkin kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Merimiesunioinista tuli syndikaatti Niilo Wällärin aikana. Rikolliset pitää pysäyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Tuotantokatkoksia on aina ja firmat ovat varustautuneet niihin, ainakin ne joissa on pätevä johto.
Ja aina riitaan tarvitaan kaksi eli työnantajatkin ovat estämäsä rauhan syntymistä.
Yleiistovuus ei ole mikään este paikalliselle sopimiselle, suurin este on nyyinen työlainsäädäntö, sillä se antaa työnantajile yksipuolisen saneluoikeuden sopimuksiin ja tulkintoihin
Esim Saksassa ja Ruotsissa työntekijöillä on laaja myötämääräämisoikeus ja niinpä työnanantja ei voi päättää asioista yksipuolisesti kuten Suomessa.Kun työnanatja ei voi päättää yksin niin eipä tarvita lakkojakaan.
Ja yrityskohatinen sopiminen oli vallalla veilä 70-luvulla, mutta yritykset oavt pikku hiljaa luopuneet yrityskohtaisista sopimuksiat , niiden hallinnointi kun on kuulemma kallista.
Lepomäki kertoilee vain vaalisatuja ja jättää olennaiset asiat ketomatta
Ilmoita asiaton viesti
Heliste kannattaa pyytää luennoimaan esim. yrittäjien paikallisyhdistyksien kokouksiin. Ilmeisesti olemme ymmärtäneet väärin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen konsultoinut näitä pk-yrittäjiä ja hyvin ovat opit ottaneet käyttöön ja menestyneet niillä paremmin kuin Kokkomuksen neuvoilla
Ilmoita asiaton viesti
#5
Laittomia katkoksia ei pidä sallia. Rosvot linnaan ja täysi korvausvaatimus vahingoista.
Ilmoita asiaton viesti
yöehtosopimusten yleissitovuus on tuttu asia kaikissa euroalueen maissa. EU:n jäsenmaista yleissitovuus puuttuu vain Englannista, Ruotsista ja Tanskasta.
Ruotsissa ja Tanskassa yleissitovuus toteutuu käytännössä korkean järjestäytymisasteen kautta.
Yleissitovuudella on suuri käytännön merkitys eurooppalaisessa työmarkkinaelämässä. Siitä kertoo myös OECD:n tilasto, jonka mukaan EU-maiden työntekijöiden järjestäytymisaste on noin 35 prosenttia, mutta työehtosopimusten kattavuus eli niiden piirissä olevien työntekijöiden määrä on lähes 80 prosenttia. Järjestäytyneiden työmarkkinaosapuolten väliset työehtosopimukset ovat siten keskeisiä työsuhteen ehtojen määräytymisen kannalta myös järjestäytymättömässä kentässä. Työehtosopimuksen yleissitovuus ei yleensä edellytä tiettyä järjestäytymisen astetta.
Työehtosopimusten yleissitovuudesta säädettiin Saksassa ja Ranskassa jo ennen toista maailmansotaa. Myös EU-oikeudessa yleissitovuus on tunnustettu
Suomen työmarkkoita jäykistää lähinnä työnaantajein asenne, he pitävät kiinni periaatteesta, että järjestäytymisasteen pitää olla yli 50 % , siis työnantajien .Jos yleisitovuuden saisi aikaan kuten USA:ssa eli oikeuskäytännän tai kuten Euroopassa tunnustamalla jokin sopimus yleissitovaksi niin silloin ongelmat vähenesivät
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen työmarkkoita jäykistää lähinnä työnaantajein asenne” ..Niinpä tietenkin. Tulehan Heliste nykyaikaan ja tee vaikka kierros pk-yrittäjien juttusilla.
Ilmoita asiaton viesti
Pienyrittäjien asemaa heikentää läinnä se, että suuret yritykset ulkoistavat toimintojaan PK-sektorille ja siirtävät riskejään PK-sektorille ja nämä taas eteenpäin työntekijöille
Toinen ongema on, että yrittäjien määrä kasvaa voimakkaasti, mutta markkina ei kasva.
Uusi yrittäjä vain ottaa siivun jo muutenkin kilpailluista markkinoista ja yriittää paranta omaa asemaan polkemalla työntekijän etuja.
Lähipiirissäni on usieta yrittäjiä, siis pieniä ja olen konsultoinut heitä , ettei kannat jäääd tällaiseen loukkuun vaan on etsittävä kasvavaa markkinaa, jossa kilpailu on vielä vähäistä ja jakajia vähän
Ja kylä tällaisia rakoja löytyy
Ilmoita asiaton viesti
Melko käsittämättömiä kommentteja yrittäjän näkökulmasta. Pienyrittäjälle on hyvä asia että suuremmat yritykset ostavat heiltä palveluita. Ja riski kuuluu aina osaksi yrittämistä, ei siinä ole mitään epätavallista.
Kovasti kilpaillulla markkinalla ei poljeta työntekijän asemaa vaan päinvastoin, kilpaillaan kovasti niistä parhaista työntekijöistä. Työntekijän asema heikkenee nopeasti vain markkinalla jossa työn tuottavuus ei ole kilpailukykyinen. Tällä ei sinällään ole mitään tekemistä sen kanssa miten sininen tai punainen meri on.
Ilmoita asiaton viesti
Satuja, enpä ole vielä tavannut firmaa, jossa aidosti mitataan henkilön tuottavuutta.
Eikä tuttavuus riipu enää henkilöstä eikä se ole oikeastaan riippunut pelkästään henkilöstä enää 10000 vuoteen.
Työn tuottavuus riippuu vain pieneltä osalta henkilöstä, suuri vaikutus on työvälineillä, koneilla, tietojärjestelmillä, prosessilla, logistiikalla eli miten yritystä johdetaan ja kiten yritys on saanut eri funktioit toimimaan yhteen.
Jos pistetään kattolaudoitusta tekemään tavis nykyaikaisilla työvälineillä ja huippu saha ja vasara kädessä niin tavis laskeutuu voittajana alas.
Ja kun taviksi on 90 % ja todellisia huippuja 1-2 % niin jos noista huipuista kilpailtaisiinniin työttömyysaste olisi 99 %.
En ole koskaan suunnitellut tuotantoa huippujen varaan , niistä on hyötyä lähinnä uusien menetelmien kokeilussa.Ja huippu on muutenkin ongelma, mitä huipumpi, sitä suurempi ego,jolla on vaikea sopeutua työryhmään
Ilmoita asiaton viesti
En puhunut yksittäisen työntekijän tuottavuudesta vaan työn tuottavuudesta, keskiarvoista. Yleissitovilla sopimuksillahan pyritään käsittelemään kaikkia työntekijöitä saman arvoisesti, ei niinkään yksilön suorituksen pohjalta.
Kun mennään keskiarvoilla voidaan olettaa saman alan ammattilaisten tuottavuus vakioksi. Saman työnantajan tapauksessa käytössä olevat työkalut ja menetelmät ovat samat maasta riippumatta. Tällöin muuttujaksi tuottavuudessa jää lähinnä työn hinta.
Tietysti tämän lisäksi on väliä sillä missä asiakkaat ovat, alasta riippuen logistiikkakuluilla ja valtion tarjoamalla toimintaympäristöllä. Mistään näistä ei kuitenkaan löydy Suomelle kilpailuetua.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö, esim duunariammateissa tehdään suoritepalkalla eli palkka riippuu pääosin tehtyjen suoritteiden määrästä.
Muurari saa palka sen mukaan montako tiiltä on muurannaut.Eikä ay-liike ole koskaan vastustanut tätä periaattetta , ainoastaan sitä samanlaisesta muurauksesta maksetaan erilaista korvausta pärstäkertoimen mukaan
Ja monessa maasa työskennellenä voi voin vakuuttaa, ettei tuottavuus ole yhtä suurta vaikka välineet olisvat samat.Ei edes joustavuus ole yhtä suuri kuin Suomessa
Ilmoita asiaton viesti
Olet väärässä. Suomen ongelma on tuotanto, ei tuottavuus. Vaikka tuotamme maailman halvinta mämmiä, se ei mene kaupaksi vientimarkkinoilla.
Menestyvän yrityksen toiminnan avain on tuote, jota asiakkaat haluavat. Tuotantotyön palkkojen osuus suomalaisessa tuotteessa on keskimäärin 15 %. Sen laskeminen vaikkapa 20 %:a laskisi tuotteen hintaa 3 %. Sillä ei ole merkitystä. Sen sijaan muiden kulujen laskeminen saman verran, 20 %, laskisi tuotteen hintaa saman verran kuin jos tuotantotyöntekijät tekisivät työtä ilmaiseksi.
Ihan pohdittavaksi sinulle: Kuinka paljon vaikkapa NOKIAn toimitusjohtajan palkasta pitäisi leikata, että kaikille NOKIAn siivoojille voitaisiin antaa 100 euron korotus kuukausipalkkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Puhut aivan eri asiasta. Minä puhun siitä että yritys palkkaa työntekijän, ainoana muuttujana on se missä maassa työntekijä palkataan. Tämä tilanne on arkipäivää monelle yritykselle.
Tässä tilanteessa saadaan työvoimalle vertailukelpoinen hinta eri maiden välille. On turhaa puhua palkkojen osuudesta tuotteiden hinnoissa tai tuottavuuden eroista eri yritysten välillä tässä yhteydessä, niissä on kyse eri asiasta.
Miksi tuotetta jota asiakkaat haluavat kannattaisi tehdä Suomessa? Kotimarkkina on olematon ja vaikka tuote toimisikin Suomessa ei ole takeita sen toimivuudesta isommilla markkinoilla ole. Sijainnista, verotuksesta, työvoiman hinnasta tai yritysten toimintaympäristöstä ei myöskään löydy kilpailuetua.
Suljettujen talouksien aika oli ja meni. Nyt pitäisi miettiä Suomen todellista kilpailukykyä. Valtion tasolla Suomelle pitäisi luoda keinotekoista kilpailukykyä, kotimarkkinan kokoa tai sijantia ei luonnollisesti voida muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen bkt:ta 70 % syntyy kotimarkkinoista, pääosin palveluista
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Heliste
Kerrotko Pekka mistä se raha kotimarkkinoihin tulee ?
Ilmoita asiaton viesti
Raha markkinoille tulee täältä: http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123703-raha…
Ilmoita asiaton viesti
Sellasta tilannetta, että tuotantotyövoiman palkka olisi ainoa muuttuja, ei ole. Siitä on siis mahotonta mielekkäästi keskustella.
Kaikki taloudet ovat enemmän tai vähemmän suljettuja. Mitään avointa täydellistä kilpailua ei – onneksi – ole. Sellaista kutsutaan arkikielessä sodaksi.
Suomen ainoa kilpailuetu löytyy koulutuksesta ja tulonsiirtojärjestelmästä. Mitään muita kilpailuvaltteja meillä ei ole. Jos aiomme ryhtyä kilpailemaan tutantotyön hinnoilla, joudumme kilpailemaan kiinalaisen palkkatason kanssa Kiinassa, kiinalaisten kotimarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että palkkatason ja kuljetuskustannusten pitäisi yhteensä olla alle kiinalaisen palkkatason.
Ei kiinnosta. Satsataan mieluummin lisää koulutukseen ja tulonsiirtoihin.
Siitä, miten kansantloudet toimivat, lisää täällä:
http://jheyno.puheenvuoro.uusisuomi.fi/152551-kans…
Suosittelen.
Ilmoita asiaton viesti
Usein kuulee kritiikkiä nimenomaan passiivimuodossa. Pitäisi tehdä tuotteita, jotka myyvät. Aivan. Jos sitä ylivertaista osaamista talouden alalla on, ei muuta kuin täällä kirjoittavat kehittämään uutta tuotetta markkinoille, joilla Suomi saadaan nousuun.
Todellisuus on se, että pitkällä jänteellä Suomesta on tullut jähmettynyt talous, josta puuttuu joustavuutta, innovatiivisuutta, pääomia, luovaa voimaa ja sopeutumiskykyä. Talouden mittareilla Suomi on jäänyt ja jäämässä muusta Euroopasta jälkeen. Talouden jähmeys johtuu mielestäni jo kaukan sitten valitusta strategiasta talouden alalla.
Politiikka ja elinkeinoelämä on kytketty toisiinsa, taloudenpidosta pihalla olevat poliitikot sotkeutuvat ja tekevät tuhojaan elinkeinoelämässä (esim. yritystuet), elinkeinoelämän vaikuttajat uskovat suuruuden ekonomiaan, kateellinen ilmapiiri on johtanut pääomien vähyyteen, asia, joka estää järkevät investoinnit, byrokratiahenkisyys on johtanut riskien välttelemiseen ja yhä uusien ja uusien säännösten ja jähmettävien varmuusrakenteiden luomiseen, jähmettyneisyys laittaa haikailemaan menneen ajan elinkeinoelämän rakenteita, impivaaralaisuudesta ei päästä eroon, suljetun talouden haavekuva estää kohtaamasta globaalin maailman karut realiteetit.
Valtion taloudessa olemme tilanteessa, jossa korkeasta verotuksesta on erittäin vaikea päästä eroon. Siinäkin talous on ajettu umpikujaan. Hyvinä aikoina etuuksia ja hyvinvointia vaaditaan lisää, pahoina aikoina niistä ei tahdota luopua. Korkea verotus yhdessä järjettömän byrokratian kanssa tappaa tehokkaasti kaiken liikkeen maassamme. Se heikentää kansalaisten halua sitoutua maahansa ja sen arvoihin. Näin on käynyt suurempien ja mahtavimpien valtukuntien kohdallakin.
Ilmoita asiaton viesti
Luepa aikasi kuluksi tuo Helisteen kirjoitus ihan kokonaan.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa aloitettiin toimittajaverkostojen ”rakentaminen” noin 10 vuotta Ruotsia myöhemmin johtuen savupiipputeollisuuden jäykkyydestä. Tottakai riskit ovat jakautuneet verkostoissa kun tuotekehitys ja tuotannon kehitys on siirtynyt mittavassa määrin toimittajille. Mutta kyllä sen riskin kantaa yrittäjä. Kyllä markkinat ovat kasvaneet ja kasvavat – mutta toki globaalilla tasolla. Suomalaisomisteinen teknologiateollisuus työllistää nyt yli 600 000 hlöä kun luku 20 vuotta sitten oli noin 200 000. Tuosta 600 000 on yli puolet Suomen rajojen ulkopuolella. Ja on sinne siirtynyt paljon toimittajienkin yksiköitä. Tuo, että parannetaan asemaa polkemalla työntekijäin etuja on täyttä soopaa. Anna konkreettisia esimerkkejä. Pk-yritykset (yleensäkin kasvolliset perheyritykset) ovat parhaita ja mieluisia työnantajia.
Tunnen Pohjois-Karjalan yrityskentän varsin hyvin ja kyllä taseet ovat paljon paremmassa kunnossa kuin esim. 15 vuotta sitten. Nettolisäys (yryityksien määrä) oli Joensuun seudulla viime vuonna ennätysmäistä (yli 200). Työllistämispotentiaalia olisi mutta kynnys on korkea. Jo harjoitteluajan pidentäminen esim. 9 kuukauteen olisi pieni askel parempaan. Mutta menee se näinkin. Turhanpäiväiset suurlakot lisäävat motivaatiota ja siirtävät päätöksiä. Markkinoita ja kysyntää kyllä maailmalla riittää. Ja tekijöitä.
Ilmoita asiaton viesti
Palkka ym joustojen vaatiminen on riskien siirtämistä työntekijöille
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Heliste
Kai työntekijälläkin pitää joku riski olla.
Ilmoita asiaton viesti
Öööö, miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Riskin mukana pitää tulla päätösvalta ja mahdollisuus rikastua. Ne ovat nimittäin yrittäjien ja omistajien yksinoikeuksia vain ja ainoastaan riskin vuoksi.
Ilmoita asiaton viesti
Vasemmistolaiset eivät ymmärrä sanaa riski, tai ainakin se on heille kauhea sana. Idealismiin on aina kuulunut horjumaton usko utopilandiaan, jossa kaikki riskit ovat poistettu. Tämä on kommunismin ytimessä.
Ihmiset, joilla jalat ovat vielä maassa ymmärtävät, että kaikkeen elämässämme liittyy riskejä. Niitä ei voi täysin välttää. Byrokratia on syntyisin vasemmistoideologiasta. Kunnon byrokraatti uskoo vahvasti, että hän kykenee sääntöviidakkoineen luomaan riskittömän yhteiskunnan. Sen yhtenä edellytyksenä on arvaamattoman ja riskiä ottavan kapitalismin poistaminen kuvioista.
Byrokratiaa rakastava ihminen ei vain käsitä, ettei ihanneyhteiskunta sääntelyineen muuta itse ihmistä, vaan kieroutunut ihminen muuttaa niitä itselleen suotuisaksi. Tätä kutsutaan korruptioksi. Utopialandiat ovat päätyneet katastrofiin. ”Hyvä” yhteiskunta ei tehnytkään byrokraateista hyviä.
Ilmoita asiaton viesti
Työntekijöillä ei vain pidä olla riskiä, vaan heillä on se.
Ammattiyhdistysliikkeet voivat uskoa tai luoda kuvaa, että he ajavat työntekijöille riskittömät olosuhteet. Riskejä ei kuitenkaan voi välttää, ne voi ainoastaan siirtää. Siirtää ajallisesti myöhempään ajankohtaan tai toisille ihmisryhmille.
Tähän asti riskin ovat kantaneet ne, jotka ovat joutuneet työttömäksi. Tulevaisuudessa ne, jotka menettävät työnsä.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin syy perustaa toimintaa on toiminnan laajentuminen muille markkinoille
Minäkin olen viettänyt 10 vuotta ulkomailla perustamassa uutta liiketoimintaa, mutta ei mitään ole siirtynyt Suomesta ulkomaille paitsi minä ja muutama muu joksikin aikaa
Ilmoita asiaton viesti
Helistö tarkoittanee, että PK yrityksiä ei tarvitse perustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Älä viitsi tunkea sanoja suuhusi, perheessä ja suvussa on paljon pienyrittäjiä.
Kerroin vain, ettei se pakkoyrittäjyys ja riskien siirtämienen työntekijöille maailmaa paranna
Ilmoita asiaton viesti
Ja minkä maanosan talouskasvu on ollut tässä viime vuosina heikkoa?
Jos minimipalkat yms. toteutetaan ulkomaan valuutalla (eurolla) niin ne palkkakulut tarvitsee toden totta myös kattaa. Euromaat elävät valuuttakatteisessa järjestelmässä.
Mietin vain, että milloinkohan tämä melko helposti pääteltävä asia aukeaa suuremmalle osalle eurooppalaisista?
Ilmoita asiaton viesti
Sitten, kun on oikeasti myöhäistä. Kaunis uni on aina parempi vaihtoehto kuin krapulainen herätys.
Ilmoita asiaton viesti
Henri, varmaan sekin, ettei lapset pahemmin päässeet hiihtämään täällä Turunseudulla tänä talvena on EU:n ja euron vika.
Ilmoita asiaton viesti
Olen eri mieltä kanssasi – mikä ei suuresti kyllä hämmästytä minua.
Ilmoita asiaton viesti
Näistä riskeistä pääsee helposti eroon siirtämällä yritystoiminnan ulkomaille.
http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191596-siir…
Mitä tässä enää henkeä pidättelemään, kun ollaan jo hengityskoneessa? Letkut irti, niin pääsee potilas tuskistaan. Tosin ennustan, että kunnon lakkokierre alkaa vasta sitten kun seuraavan hallituksen ohjelma julkaistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kauas pitää mennä, kasvu on heikkoa koko EU:n alueella, joten uusi yrittäjä jakaa markkinaa entisten yritysten kanssa, joten kaikkien yrittäjien asema heikkenee.
Ilmoita asiaton viesti
Kustannustaso ratkaisee tässä kilpajuoksussa. Duunarien koulutus ei ole ongelma. Toki tässä on kyseessä kilpajuoksu pohjalle, kunnes jossain järkiinnytään tai sitten aletaan sotimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä duunarit ovat toisella puolen asiakkaina, joten jos maksaa huonoa palkkaa niin ei ole markkinoita minne myydä
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä esimerkki on Salcomp, se muutti Kemijärveltä Kiinaan.
Vaikka se teki suhteellisen yksinkertaista tuotetta, jonka luulisi sopivan kiinalaiseen ympristöön niin vuoden kuluttua tj kertoi, että kulut nousivat liki 10 %
Byrokratia korruptio, työntekijöiden tottumattomuus teolliseen työhön, autoritäärinen kiinalainen johto etec nostivat kustannustasoa
Ilmoita asiaton viesti
Lepomäki(kin) voisi tosissaan miettiä, mistä kiistassa on kyse: AY-liike vaatii palkkatasa-arvoa, Suomen valtio vastustaa.
????
Ilmoita asiaton viesti
Näyttäisi että tässä on kyseessä yleissitovuutta koskeva periaattellisen kysymyksen paikka.
Yleissitovuushan on vanhanaikainen. Hankalan kankea etenkin PK-sektorilla. Jos joku ei usko, niin kannattaa lähteä muita palkkaavaksi yrittäjäksi, jonka jälkeen uskoo varmasti.
Ainoa asia josta EK:lle voi laittaa risuja, että oliko nyt ihan pakko valita se kaikkein tyhmin paikka jossa tätä asiaa nyt katsotaan ja voimia mitataan.
Miksi ihmeessä EK:n piti aloittaa tällainen vääntökisa nimenomaan Suomen viennistä ja laivaliikenteestä vastaavan laivaväen ja ahtaajaporukoiden kanssa??
Siinähän tarjotaan vastapuolelle heti kättelyssä metrin rautakanki aseeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä se yleissitovuus oikein on?
No se on sitä, että vapailla markkinoilla toimivat työmarkkinaosapuolet, työnostokartelli ja työnmyyntikartelli, sopivat työn minimikustannustasosta. Siitä saa sitten jokainen joustaa niin paljon kun mieli ja rahkeet kestävät. Vain pohjataso on sovittu. Sellaiseksi voidaan vapailla markkinoilla sopia vaikka euron tuntipalkka.
Muualla on toinen malli, minimitason päättävät poliittiset puolueet, joiden ymmärrys talousasioissa ei ole sen parempi kuin Suomessakaan.
Kumpi on yrittäjälle parempi vaihtoehto?
Ilmoita asiaton viesti
”Sellaiseksi voidaan vapailla markkinoilla sopia vaikka euron tuntipalkka.”
Eikä vain voida, vaan tullaan sopimaan.
Työvoiman kysyntä on käytännössä aina niin paljon tarjontaa matalampi että työantaja sanelee ehdot. Se on todistettu historiassa lukemattomia kertoja ja todistetaan edelleen esimerkiksi Hong Kongissa. Siellä mediaanipalkka on suurinpiirtein sama kuin yksiön vuokra, ja sen lisäksi siellä on vielä massiivinen vähätuloisten luokka, joka työskentelee käytännössä nälkäpalkalla.
Joko me katsellaan ghettoja, kodittomia, nälkiintyviä ja levottomia ihmismassoja muurien takaa puolisotilaallisten poliisivoimien turvaamana, tai turvataan minimitoimeentulotaso kaikille. Se voidaan tehdä joko massiivisella perustulolla tai työmarkkinoiden sääntelyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Asetetaan kysymys todelliseen asetelmaan haluatko n+1 erilaista TES:iä vai yhden yleisen minimipalkkalain. Itse kannattaisin mielummin viimeistä vaihtoehtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse kannatan n + TESiä, jotka on sopinut työmarkkinoilla toimivat, asiaa tuntevat, osapuolet kuin yhden minimipalkkalain, joka ei jousta mihinkään suuntaan ja jonka tason päättävät tunnetusti todellisuuesta täysin vieraantuneet ammatti-yhteistenasioidenhoitajat.
Jo pelkästään ajatus, että yksi minimipalkka olisi relevantti ja toimiva alasta riippumatta, osoittaa, että esittäjä ei tunne kansantaloutta, saati työmarkkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Se on luonnollisesti yksi vaihtoehto, ja ihan kannatettavakin. Se vain ei ole askel yleissitovuudesta poispäin, vaan nimenomaan kohti suurempaa yleissitovuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Kannatettava?
Ihanko olet vakavissasi?
Että kannatat systeemiä, jossa tunnetut talousnerot, stubbit, kataiset, hakkaraiset, pekkariset jne. todellisuudesta täysin vieraantuneet ammatti-yhteistenasioidenhoitajat, pääsevät määräämään markkinahinnat?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, en pidä yleistä minimipalkkaa mitenkään huonona asiana. Tärkeintä on mielestäni pitää huoli että minimipalkkataso ei laske liian alas, että kaikilla on elämiseen riittävä toimeentulo ja että tuloerot ovat kestävällä tasolla. Kaikkia sitova minimipalkka(luonnollisesti yhdistettynä sosiaaliturvaan) hoitaisi helposti kaksi ensimmäistä.
Saavutetaanko parempi, oikeudenmukaisempi ja toimivampi palkkataso minimipalkan päälle hajautetulla neuvottelulla vai TES:seillä, siitä en osaa sanoa.
Olen silti sitä mieltä että kaikkein paras tulos saavutettaisiin minimipalkan suuruisella vastikkeettomalla perustulolla ja sääntelyn roimalla purkamisella. Tuolloin voitaisiin melko huoletta siirtyä paikalliseen sopimiseen, kun kenellekään ei ole mitään pakkoa ottaa yhtään työpaikkaa vastaan, ja siten neuvottelutasapaino työnantajan ja työntekijän välillä tasapainottuu.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleissitovuus jo minimipalkan osalta on ongelmallinen. Niin mukavalta kuin minimipalkka kuulostaakin, se ei takaa kaikille tuota vähimmäispalkkaa, vaan ainoastaan sen, ettei sen tason alle voi työllistää. Se tarkoittaa suomeksi työttömyyttä. ”
+++ Pitäisi siis voida työllistää maksamatta palkkaa niin kaikille riittäisi töitä. Kyllä on taas oikea neronleimaus! Toisaalta työvoimaviranomaisethan tekevät jo tätä ”kuntouttavan työtoiminnan” nimissä kun yksityisille elinkeinonharjoittajille vuokrataan työttömiä tuntilaskutushintaan samalla kun työn tekijä itse saa 9€ päivässä ruokarahaa.
Vahva AY-liike on työntekijän ainoa turva.
Ilmoita asiaton viesti
Sen vuoksi täällä duunit tekevätkin ulkomaalaiset, vuokrafirmat tai pienyrittäjät ja Ay-liikkeen porukka on työttömänä tai pimeillä markkinoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Se taas on kinni noiden samaistne duunarien valitsemista kansanedustajista.
Ilmoita asiaton viesti
Vuokratyötä tekee 1% palkansaajista, joten eivät nyt aivan kaikkia töitä tee. Esimerkiksi kuljetusalalla liitto on yhä pystynyt pysymään vahvana ja palkat ovatkin paljon paremmat kuin esim palvelualalla, jossa on heikko liitto. Media on ainakin koko 2000-luvun leimannut kaikki lakot säännönmukaisesti ahneiden ay miesten juoneksi, vaikka koko totuus on varsin toisenlainen.
Ilmoita asiaton viesti
30 vuotta sitten Japanissa valtion rautatieläisten ay-liike vaati palkankorotusta uhkaamalla pysäyttää rautatieliikenteen yhdeksi päiväksi. Lakko vältettiin, kun valtio eli tässä tapauksessa valtion muut veronmaksajat suostuivat palkankorotukseen, joka näkyi pian matkalippujen korotetussa hinnassa.
AY-liike Japanissa on kuollut omaan mahdottomuuteensa, kun verovaroin tuetut valtion yhtiöt on yksityistetty jo kauan sitten.
Suurin osa työikäisistä (ja eläkeläisistäkin) tekee vain pätkätyötä, josta saa sen verran palkkaa kuin työnantajalla on varaa maksaa, mutta vähintään peruspalkalla noin 6 euroa tunti. Työtä on tarjolla jokaiselle halukkaalle. Vaimonikin (69) tekee kolmea työtä, koska se on niin hauskaa. Verotta saa tehdä työtä noin 15.000 euroon asti vuodessa.
Työnantajat maksavat työntekijöilleen kahden kuukauden palkkaa vastaavan bonuksen, JOS yhtiö on voitollinen. Lomaa on kaksi viikkoa vuodessa.
Palkkoja korotettiin tämän vuoden alussa ensimmäisen kerran 20 vuoteen.
Ilmoita asiaton viesti
”Suurin osa työikäisistä (ja eläkeläisistäkin) tekee vain pätkätyötä, josta saa sen verran palkkaa kuin työnantajalla on varaa maksaa, mutta vähintään peruspalkalla noin 6 euroa tunti.”
En tunnista tuosta sitä Japania, jossa itse asuin viiden vuoden ajan 90-luvun alussa. Siihen aikaan päinvastoin tuntui, että Tokiossa likipitäen kaikki ”kunnon kansalaiset” olivat suurissa korporaatioissa elinikäisellä kuukausipalkalla ja työpaikan vaihtaminen oli käytännössä tuntematon juttu. Opiskelijat otettiin yliopistoista suoraan korporaatioihin tietyllä kiintiöperiaatteella tyyliin: tänä vuonna rekrytoimme 150 insinööriä ja 125 kaupallisesti koulutettua. Varsinainen ammattipätevyys tuli heille vasta työn myötä.
Parisen viikkoa taisi vuosilomaa olla siihenkin aikaan, mutta ei sitä koskaan varsinaisesti pidetty, vaan tuosta vuosittaisesta kiintiöstä otettiin päivä pari kerrallaan tarpeen vaatiessa.
Ilmoita asiaton viesti
Japanilaiset ovat innokkaita matkailijoita.Ilman lomaa tuskin matkustetaan toiselle puolelle maailmaa sellaisilla joukoilla kuin he liikkuvat
Ja japanissa eläköidytään numeroiden valossa vähän yli 60-vuotiaana, mutta ”työntekoa” jatketaan yli 70-vuotiaaksi ja tehdään eläkeläisoppari eli palkka laskee
Ilmoita asiaton viesti
Japanilaisilla on tapana suunnitella ajankäyttönsä tehokkaasti lomaa varten ja siksi he voivat parissa kolmessa päivässä ”suorittaa” mittavan lomaprojektin, kun taas länsimaalainen haluaa ottaa pari viikkoa ilman aikatauluja. Vuosilomakiintiöön ei myöskään kuulunut kansalliset vapaapäivät, joista toukokuun ensimmäiselle viikolle ns. ”golden week” alkuun saattoi osua viisikin päivää peräkkäin viikonlopun kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Hupijuttuja ei matkusta 10000 km parin päivän loman vuoksi, ei edes japanilainen
Ilmoita asiaton viesti
Mitäpä tuosta kinaamaan. Riittäähän sieltä matkustajia, kun väkimäärä on miltei sama kuin Venäjällä.
Mutta muistan mm. kuinka eräs sihteeri matkusti Australiaan lomalle. Vietti siellä nimenomaan kolme päivää ja oli sinä aikana saanut aikaiseksi yhtä paljon kuin suomalainen kahdessa viikossa. Kertoi nukkuneensa muutaman tunnin yhteensä tuona aikana. Varsinaiset bisnekolleegat hoitivat sitten vastaavanlaiset matkalomansa pari päivää silloin tällöin bisnesmatkoihinsa lisäten. Varsinaista kesälomaa ei ottanut kukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Velkainen Japani (3 kertaa BKT)on ollut deflaatiossa parikymmentä vuotta eikä pääse 2 %:n inflaatioon yrityksistä huolimatta. Heikko yeni vauhdittaa vientiä, mutta myös tuonnista riippuvainen maa joutuu ostamaan elintarvikkeita, öljyä ja kaasua, ym. kalliilla hinnalla. Konkurssit ovat lisääntyneet ja työttömyys kasvaa. Elinikäisiä työpaikkoja oli nykypolven vanhemmilla. Työtä kyllä riittää jokaiselle halukkaalle, mutta se on pääasiassa pätkätyötä. Valtio ei maksa työttömyyskorvauksia, vaan elääkseen on tehtävä työtä. -Tytär valmistui yliopistosta, mutta ei ole koskaan tehnyt tutkinnon edellyttämää työtä, vaan viittä kuutta täysin eri alan työtä työpaikkakoulutuksella. Yli 30-vuotias on jo raakki saamaan mitään pysyvää työpaikkaa.
Lomaa japanilaisille kertyy vuodessa noin kuukausi: uusi vuosi, kultainen viikko (toukokuun alussa), obon (elokuussa)ja joka kuukausi yksi ylimääräinen vapaapäivä (jolloin viikonvaihteessa on kolme vapaapäivää).
Blogin aiheeseen palatakseni, viennin ja tuonnin estäminen lakkoilemalla olisi rikos valtiota eli muita kansalaisia kohtaan. Suomessa kuvitellaan, että valtio on jokin työnantajalaitos, joka on olemassa vain minun hyvinvointiani varten. Japanissa ajatellaan päinvastoin. Valtion hyvinvointi riippuu meistä kansalaisista. Siksi ulkomaalaisten on lähes mahdoton saada pysyvää oleskelu- ja työlupaa Japaniin. On osoitettava pitävästi (asiakirjoin koulutuksesta ja japanilaisen työnantajan halusta palkata juuri minut), mitä hyötyä minusta on Japanin yhteiskunnalle.
Ilmoita asiaton viesti
Jäänsärkijät liputettava ulkomaille pikimmiten. Kapteenit suomalaisia ja miehistö puolet miehiä puolet naisia sisältäen kiintiöt, sukupuoli, maahanmuuttajat ja saamelaiset. kaikille sama palkka , ota tai jätä.
Ilmoita asiaton viesti
Toinen virke oli mielenkiintoinen, mutta mitä tuo ulosliputtaminen asiaan vaikuttaisi?
Ilmoita asiaton viesti
Kun muistelee politiikko Häkämiehen puheita niin ei pitäisi olla kenelekkään yllätys, eteikö hänen hypättyään EK:n leiriin ongelmat työelämän sopimusasioissa lisääntyisi. Itse toivoisin, että niin AY-liikkeen kun myös EK:n johdossa olisi ihmisiä joilla on omakohtaista kokemusta joko yrittäjänä tai työntekijänä niin uskoisin, että työelämää vaivaamat ongelmat ja niiden ratkaisut helpottuisivat huomattavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Elinalta. Jälleen täyttä asiaa, mutta ei näköjään mene joillekin jakeluun.
Tämä suomalainen ’ay-konsensus’ on niin surkuhupaisa juttu, että ei voi muuta kuin sivusta ihmetellä kuinka kauan kansakunnan rahkeet kestää tällaista hölmöilyä.
Ilmoita asiaton viesti
Toisin kun Mustonen niin näen, että Lepomäen kirjoituksesta paistaa läpi hänen täydellinen tietämättömyytensä työelämän arkitodellisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan jokaista lausetta en allekirjoita, mutta kyllähän tuossa pointtinsa on. Yleissitovat työehdot eivät ole nykypäivää muissa Pohjoismaissa, eikä sen pitäisi olla sitä myöskään Suomessa. Yleissitovuuden poistosta viime kädessä hyötyy kaikki. Palvelut ja tuotteet halpenevat ja ihmisten maksukyky kasvaa, kun entistä useammalle on työtä tarjolla. Vaikka ay-liikkeellä on paikkansa ja tekevät paljon hyvää, niin tässä kohtaa he kyllä jarruttavat turhaan vääjämätöntä. Ja vaikka edelleen puollan työntekijöiden lakko-oikeutta, niin tämän tyylisissä lakoissa, joissa uhataan pysäyttää koko Suomi muutaman työntekijän takia, niin ollaan kyllä täysin suhteettomassa ja kohtuuttomassa tilanteessa. Avainasemassa olevien ay-liikkeiden tulisi tuntea vastuunsa, eikä pysäytellä koko Suomea, jos esim. luottamusmies pahoittaa mielensä, kuten kävi Torniossa AKT:n toimesta. Vaikka edelleen lakko-oikeus on vahva, niin tämän tyylin toiminta ei ole hyväksyttävää, eikä sitä tutkimuksen mukaan kovin moni suomalainen hyväksykään.
Lakko-oikeuden rajoittaminen on arka aihe, mutta jotain on tehtävä, sillä näin ei voi jatkua. Toisaalta lakko-oikeuden rajoittaminen ei ole mikään ongelma, kunhan vain lakkoilevat ovat ”oikeita”. Heinäluoma oli valmiina lailla pakottamaan rajavartijat töihin, kun he uhkasivat mennä lakkoon em-kisojen alla. Samaa ”munaa” ei löydy muissa tapauksissa. Onko lakkosakot vai tukilakkojen rajoittaminen niissä tapauksissa, kun ne on selvässä epäsuhteessa tavoiteltuun päämäärään oikea tie?
Ilmoita asiaton viesti
Granlundille sopiva vastine löytyy täältä:
http://blogbook.fi/teresammallahti/suomalaiset-ova…
Ilmoita asiaton viesti
Sopu syntyi ja työnantajaosapuoli tunnusti tosiasiat. Suomeen ei kaksia työmarkkinoita synny. Palkalla on tultava jatkossakin toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä paketti, palkankorotukset ja kaikki. Eli eihän siinä ollu kyse pelkästä yleissitovuudesta. Kovan hädän edessä lompakko aukeaa aina kokonaa