Perustili opintotuen tilalle
Merkittävä osa hyvinvointivaltion tulonsiirroista tapahtuu henkilön elinkaaren sisällä eikä eri henkilöiden elinkaarien välillä. Elinkaaren sisäiset siirrot tarkoittavat karkeasti samaa kuin rahan siirtämistä vanhalta itseltä nuorelle itselle. Siirtäminen tapahtuu kuitenkin sillä erolla, että välissä ovat verottaja, Kela ja muutamia vuosia. Elinkaaren sisäisten tulonsiirtojen osuus kaikista tulonsiirroista on jopa 70 prosenttia.
Rahojen kierrättäminen valtion kautta ilman tulonjakovaikutusta luo kannustinongelmia ja ylläpitää tehottomuutta. Se myös heikentää ihmisten kykyä ymmärtää tulonsiirtojen rahoitusta ja kohtaantoa. Opintotuki on tällainen tulonsiirto.
Ajatuspaja Libera on tänään julkaissut viiden asiantuntijan kirjoittaman analyysin, jossa opintotuki ehdotetaan korvattavaksi perustilillä. Sipilän hallituksen on hallitusohjelmansa mukaan määrä leikata opintotuesta vuoden 2019 tasolla 70 miljoonaa euroa ja pidemmällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa.
Julkisen talouden alijäämän johdosta sosiaaliturvaan kohdistuu säästöpaineita. Sekä sosiaaliturvan tasoa että rakenteita saatetaan joutua muuttamaan, mikä voi tarkoittaa opintotuen lainapainotteisuuden lisääntymistä. Perustili vastaa sellaisenaan myös hallituksen tavoitteeseen toteuttaa perustulokokeilu.
Perustili on perustulomalli, joka lisää kannustimia toimeliaisuuteen sekä opintojen suorittamiseen järkevässä aikataulussa. Perustili toimii karkeasti niin, että jokainen korkeakouluopiskelija saa opintojen alkaessa 20 000 euron pääoman perustililleen. Opiskelija saa käyttää rahoja haluamallaan tavalla opintojen rahoitukseen. Kuukausinostolle on asetettu yläraja. Tililtä voi nostaa rahaa, ja sinne voi tehdä talletuksia verotuksellisesti edullisella tavalla. Tili voi myös mennä miinukselle, jos elämäntilanne niin vaatii.
Kannustimena järkevään rahankäyttöön on se, että tilillä olevat varat tuottoineen saa itselleen eläkkeelle siirtyessä. Toisaalta perustili hoitaa sosiaaliturvan vakuutustehtävän, koska miinukselle menneen tilin velat annetaan anteeksi. Perustilin pääoma on tilinhaltijan käytettävissä myös myöhemmin tulevaisuudessa. Perustililtä rahoitettu opintolaina maksetaan työssäkäynnillä takaisin.
Siltä osin kuin mahdollista, sosiaaliturvan on hyvä ohjata opiskelija järkeviin valintoihin jo opintojen aikana. Vastaavasti on keskeistä, että valtio kantaa osan opiskeluun kohdistuvasta taloudellisesta riskistä. Kaikki riskitekijät, kuten työllistyminen opintojen jälkeen, eivät ole pelkästään opiskelijan omissa käsissä.
Koko yhteiskunta myös hyötyy kansan korkeasta osaamistasosta suoraan työpaikkojen, innovaatioiden ja niiden myötä maksettavien verojen muodossa. Opintojen julkinen tukeminen on perusteltua myös siksi, että pääsy sijoituksen piiriin olisi mahdollista nuoren aikuisen taustasta riippumatta.
Opiskelemaan hakeudutaan hankkimaan osaamista ja sivistystä. Investoinnit inhimilliseen pääomaan kasvattavat elinkaarituloja. Koulutuksen sijoitusluonteen vuoksi sen aikainen eläminen on – ainakin osin – tarkoituksenmukaista rahoittaa korvamerkityllä lainalla. Lainan ottaminen on tavanomainen tapa rahoittaa myös muut investoinnit.
Kansakunnan tasolla 60 % alimman tulokymmenyksen henkilöistä nousee jo kuuden vuoden aikana korkeampiin tuloluokkiin. Erityisesti korkeakouluopiskelijoiden kohdalla nousu on tätäkin ripeämpää.
Perustili mahdollistaa opintojen aikaisen elämisen rahoittamisen samankaltaisella tuella kuin nykyisinkin. Osa tuesta voi edelleen tulla opintorahan kaltaisesti avustuksena, osa opintolainana. Vaihtoehtoisesti koko opintotuki voidaan perustilin avulla muuttaa lainapohjaiseksi sosiaaliturvaksi. Silloin opintolaina maksetaan tulevaisuudessa takaisin tulojen niin salliessa.
Perustili sallii myös opintojen täydentämisen myöhemmin elinkaaren varrella. Myös mahdolliset lukukausimaksut ja niiden rahoitus voidaan tulevaisuudessa kanavoida perustilin kautta. Politiikka muuttuu, perustili joustaa.
Perustili mahdollistaa sen haltijalle tuen nostamisen silloin kun sitä tarvitsee. Se poistaa tulorajat ja mahdollistaa oman talouden suunnittelun opintojen aikana. Kaikille sopivaa tasapainoa työskentelyn ja muodollisten opintojen välillä on mahdotonta määritellä ulkoapäin. Opintomenestys ja vaihtoehdot työmarkkinoilla vaihtelevat merkittävästi opintoalojen kesken ja vielä enemmän yksilöiden välillä. Perustilimallissa ensisijainen harkintavalta omasta ajankäytöstä jätetäänkin yksilölle itselleen.
Keskeistä on silti huomata, ettei perustilimallissa kenenkään tarvitse työskennellä pelkästään tulonhankkimismielessä niin paljon, että opinnot siitä kärsivät. Perustili takaa riittävän toimeentulon opintojen ajaksi.
Tutkimus antaa osviittaa siitä, että perustili saattaisi parantaa kannustimien lisäksi myös opiskelijoiden lähtökohtia nykyiseen opintotukeen nähden – ilman, että valtion menoja kasvatetaan. Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan sellaisten henkilöiden työllisyys, tulotaso sekä terveys olivat korkeammat, joilla oli aikuisuuden kynnyksellä ollut käytettävissään pieni alkupääoma. Tutkimuksessa oli eliminoitu tulojen, perhetaustan sekä koulutusalan vaikutus.
Massiivisia verojen korotuksia perusteltiin aikoinaan mm. ilmaisella opiskelulla.
Nyt se pitää tolkuttomien verojen lisäksi maksaa opiskelusta. Suosittelen samalla rahalla ulkomaille muuttoa ja siellä opiskelua. Ilmatkin suosivat paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä malli Elinalta ja kumppaneilta.
Perustilin voisi kytkeä suoraan keskuspankkitiliin, jolloin saataisiin tehokas tapa toteuttaa korteissa oleva suora setelirahoitus. Olen tosissani, mallianne kannattaa ehdottaa EKP:lle, he miettivät parhaillaan huonompia tapoja toteuttaa ”helikopteriraha”.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti perustili on nähty osana perustuloa. On aivan oikea lähtökohta, että omavastuuosuuttakin löytyy.
On huomioitava perustulon kohdalla, että se alkaa kertymään siitä, kun napero päästää eka kiekasun synnärillä. Osa siitä on heti käytettävää poistuvan lapsilisän tapaan. Loppuosa jää kertymään tulevaan tarpeeseen mm. opiskeluun. Siis jokaisella Suomen kansalaisella on perustulotili koko elinaikansa. Toisilla enempi, toisilla vähempi.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisi kehitellä varmaan kevyet rakenteet joilla muutosten vaikutuksia voi testata. Lainasysteemi joka mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun on varmaan parempi kuin tuki joka ei riitä edes asuntoon. Jos muutos vaikuttaa negatiivisesti joidenkin ryhmien haluun opiskella, se voi olla ongelma.
Meillä on aika paljon rakenteita jotka luovat kannusteita jättäytyä työttömäksi mieluummin kuin opiskella. Tämä olisi korjattava asia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos mieluummin jää työttömäksi kuin opiskelee on ongelma jossain muualla jo….. ei ehkä yleispätevä ajatus, mutta uskoisin että pätee useimmissa tapauksissa. Harvempi vittuillakseen jää työttömäksi vapaaehtoisesti eikä edes yritä enää parantaa tilannettaan.. ellei taustalla rajuja masennuksia sun muita mahdollisia tekijöitä (jolloin tuskin opiskelukaan onnistuisi).
Ilmoita asiaton viesti
Hallitus lopetti aikuiskoulutusta. Jos henkilöllä on jo ammatti niin toinen on opiskeltava pankkilainalla
Kun uuteen ammattiin kuuluu myös työharjoittelu joka nykyään tehdään palkatta ja valtio maksaa yritykselle niin moniko haluaa tehdä työtä ja ottaa sitä varten velkaa
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka monta vuotta blogisti opiskelisi 20000 eurolla?
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni tässä tulee erinomaisen hyvin esille kohtuullisen itsenäisten ajatuspajojen arvo, sillä heidän ideoita ei voi kukaan poliitisesti omia, mutta samaan aikaan ne ovat tarpeeksi neutraaleja päättäjien harkintakynnyksen ylittämiseen.
Ajatuspajatoiminta, olipa se sitten millä laidalla tahansa, on erinomaisen kannustettavaa.
Tämä, yhden Suomen viisaimman ihmisen tässä blogissa esittämä, malli vaatii arvoisensa käsittelyn, ja ehkä jopa jonkinnäköisen pilootin. Riittäisi taas ulkomaan arvolehdilla ylistyskirjoitettavaa Suomesta.
Ilmoita asiaton viesti
Libera ei ole itsenäinen ajatuspaja. Se kertoo olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton, mutta on hyvin vahvasti sidoksissa Kansalliseen Kokoomukseen.
Tässä ajatusleikissä oli toki silti varsin vakavasti otettava malli. Tosin sinne oli saatu piilotettua Elina Lepomäen lempiajatus lukukausimaksuista. Vähän sivuhuomioksi jätetty, mutta tulipahan taas mainittua.
Ilmoita asiaton viesti
Olette kommentoija Kilpeläinen oikeassa Liberan puoluesidonnaisuudesta. Kiitän tarkennuksestanne.
Pahoittelen hiukan huolimatonta sanojeni asettelua. Ajatuksena oli glorifioida ajatuspajoja, koska niiden esittämiin ajatuksiin ja ideoihin on helpompi tarttua, kuin puolueorganisaatioiden kautta julkitulleisiin. Toki silloinkin pitää muistaa, että ne ovat yksi poliittisen vaikuttamisen välineitä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen kyllä samaa mieltä ajatuspajojen hyvistä puolista. Ne voivat tarttua päivänpoliittisiin tai yhteiskunnallisiin aiheisiin eri tavalla kuin poliitikot suoraan.
Valitettavasti esimerkiksi Perussuomalaisten ajatuspaja suoltaa ihan silkkaa roskaa. Liberan ja minun ajatusmaailmani eivät ole lainkaan samanlaiset, mutta Libera sentään pyrkii tuottamaan jollain tavalla koherentteja tuotoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Libera on kuten muutkin etujärjestöt:Laulaa rahoittajiensa lauluja
Taustalta löytyvät Kokoomus, RKP, EK ja EKn taustalta ulkomaalaiset sijoittajat, joita ei tiedetä
Voivat olla vaikka venäläisiä
Ilmoita asiaton viesti
”tilillä olevat varat tuottoineen saa itselleen eläkkeelle siirtyessä, hän kertoo.”
Opintotukea ei merkitä mihinkään valtion rekisteriin, eli sitä ei voida periä takasin koskaan. Eikö tuo perustilikin olisi syytä nollata, ja tiedot hävittää, heti opiskelujen päättyessä. Muutoin poliitikoille tulee kiusaus periä nuo rahat takaisin myöhemmin. Valtiolla on aina paha taipumus ulosmitata takasin antamansa erilaiset tukiaiset. Tämä takaisin perintä voi olla melkoinen sudenkuoppa tuen saajalle.
En ymmärrä miksi tavallinen pankkitili ei kelpaa, voitaisiinhan rahat siirtää suoraan jollekin pankkitilille! – 600 €/kk!
Ilmoita asiaton viesti
Kiinteä summa on parempi. Yksi opiskelu ja yksi hinta. Tämä on kansalaisten tasa-arvoa. Summan tasosta voi tapella rauhassa.
Idea on ihan kannatuskelpoinen. Tuo kiinteä hintahan on juuri paras juttu koko ideassa.
Ilmoita asiaton viesti
On vaikea löytää hyviä perusteita kaikille samansuuruiselle ”perustilille”. Voisi olla parempi tehdä selkeä ero opiskelijoiden toimeentulon turvaamisen ja opiskelun rahoituksen välillä.
Kaikki opiskelu voisi olla maksullista. Opiskelun voisi rahoittaa siihen kohteutetulla opintolainalla tai muulla siihen kohteutetulla rahoituksella. Opiskelijoiden toimeentulon voisi turvata asumiskustannukset huomioonottavalla riittävällä opintotuella. Tämän riittävyyden arvioiminen ja määrittäminen tuskin olisi ongelmallisempaa, kuin nykyisen toimeentulotuen kohdalla.
Tämänkalainen järjestely olisi nykyistä selkeämpi, koska siinä olisi selkeä erottelu opetuksesta, opiskelusta ja opiskelijoiden toimeentulosta koituvien kustannusten välillä. Luulisi myös rahoituksen voivan olla selkeämpää ja edullisempaa, kuin mitä nykyisen järjestelmän rahoitus on.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki joukolla opiskelijoiksi, uudisasukkaatkin, jotka opettelevat lukemaan ja kirjoittamaan..
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko tilillä rajattomasti luottoa, tai miten paljon voisi mennä miinukselle?
Ilmoita asiaton viesti
Ajatuspaja Libera esittää nykyisen opintotuen korvaamista perustilillä
KOTIMAA 25.2.2016 12:20
Marjukka Liiten
HELSINGIN SANOMAT
Korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen on tulossa uudistuksia.
Ajatuspaja Libera ehdottaa nettijulkaisussaan, että nykyinen opintotuki korvattaisiin perustilimallilla. Siinä jokainen opiskelija saisi valtiolta ikään kuin lahjoituksen, jota voisi itse käyttää opintojen rahoitukseen haluamallaan tavalla.
”Ideana on se, että kun jokainen käyttää opiskeluun omia, tosin valtiolta saamiaan rahoja, kannustimet tehdä järkeviä valintoja ovat kohdallaan”, sanoo Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen. Julkaisun laatijoita ovat Pursiaisen lisäksi kansanedustaja Elina Lepomäki (kok), professori Teemu Malmi, professori Risto Harisalo ja KHT-tilintarkastaja, kirjailija Pauli Vahtera.
Libera esittää ensi vuonna alkavaa kokeilua, jossa jokainen korkeakouluopiskelija saisi opintojensa alussa käyttöönsä perustilin.
Perustilin alkupääoma on mallissa 20 000 euroa. Tililtä oi nostaa kuukausittain vapaasti enintään 600 euroa kattamaan elämisestä aiheutuvia kuluja.
Tulo on veronalaista, ja ennakonpidätys tehdään automaattisesti nostettaessa perustililtä varoja ulos. Perustilin alkupääoma riittää 600 euron maksiminostoon 33 kuukaudeksi ilman, että perustiliä välillä pääomitetaan, eli sinne talletetaan varoja esimerkiksi työssäkäynnin avulla.
Perustili ei myöskään lakkaa, kun sen alkusaldo on syöty. Perustilin voi viedä negatiiviseksi, mutta silloin tuen lainapainotteisuus kasvaa.
Perustililtä voi nostaa rahaa myös kesäkuukausina, ja 600 euron kuukausittainen maksimierä tarkoittaa vuodessa 7 200 euron enimmäisnostoa.
Ehdotetun perustilin tuki vastaa raportin mukaan suuruusluokaltaan nykyistä opintotukea. Julkaisu ei ota kantaa siihen, tulisiko opintotuen olla nykyistä suurempi tai pienempi.
Perustiliin on mahdollista sovittaa myös nykyistä huomattavasti lainapainotteisempi opintotukimalli. Säätö tapahtuu perustilin alkupääoman avulla.
Mallissa alkupääoma on laskennallinen. Budjettivaikutus syntyy, kun henkilö alkaa nostaa perustililtään varoja. Mikä tahansa liikepankki voisi ehdotuksen mukaan tarjota perustiliä asiakkailleen. Perustili olisi Kelan hallinnoima ja siihen on sisäänrakennettu valtion takaus nykyisen opintolainan mukaisesti.
Kelan erillisellä päätöksellä opiskelija voisi saada perustililleen asumislisää nykyisin kaltaisin ehdoin. Asumislisä ei ole veronalaista, ja se ohjattaisiin perustililtä suoraan vuokranantajalle. ”Tulevaisuudessa asumislisän tarveharkinta voidaan halutessa jättää pois ja sisällyttää perustilin normaaliin toimintaan kasvattamalla nostojen ylärajaa. Se on poliittinen päätös”, Liberan raportti linjaa.
Alkupääoman ylittävät varat voisi nostaa käyttöönsä milloin tahansa, eikä nostolle olisi ylärajaa.
Liberan mallissa pohditaan myös perustuloa, mutta pidetään tiliä parempana.
”Perustili ratkaisee elinkaaren sisäisten tulonsiirtojen kannustinongelmat. Kun nuoruuden ja opiskeluaikojen tulonsiirrot rahoitetaan omalta perustililtä, jokainen tajuaa käyttävänsä tulonsiirtoihin omia rahojaan. Tavanomaisissa perustulomalleissa, aivan kuten nykyjärjestelmässäkään, nuorena saadut tulonsiirrot eivät mitenkään vaikuta myöhemmän elämän varallisuuteen”, raportissa todetaan.
Perustili kannustaa pääomanmuodostukseen, kansankapitalismiin ja lisää työllisyyttä parantamalla työn tarjonnan lisäksi myös sen kysyntää, Liberan analyysi päättelee.
Aiheet
OPINTOTUKI
MIKÄ LIBERA?
Libera on puoluepoliittisesti sitoutumaton ja itsenäinen ajatuspaja, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa. Meille vapaus merkitsee ulkoisen pakon poissaoloa ja liittyy olennaisesti vastuuseen. Toimintamme koostuu julkaisu- ja tiedotustoiminnasta, tutkimuksesta ja tapahtumien järjestämisestä. Ennen kaikkea haluamme toimia keskustelunavaajana vapauteen liittyvissä asioissa ja areenana kaikille suomalaisille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnasta, jossa vapaus ja vastuu kohtaavat.
Libera on yleishyödyllinen ja toiminnallinen säätiö. Rahoituksemme on täysin yksityistä. Lahjoittajamme ovat yksityishenkilöitä, yksityisiä säätiöitä ja yrityksiä. Libera ei vastaanota julkista rahoitusta eikä tee konsulttitoimeksiantoja. Merkittävä osa Liberan työstä tapahtuu vapaaehtoispohjalta. Liberan perustivat vuonna 2011 Gustav von Hertzen ja Petri Kajander.
Libera valitsee joka vuosi toiminnalleen teeman. Vuoden 2015 teema oli tasa-arvo ja tämän vuoden teema on koulutus, tutkimus, sivistys.
Liberan säännöt
Liberan säädekirja
http://www.hs.fi/kotimaa/a1456369577965
Siellä niitä kommentointeja lisää..
Ilmoita asiaton viesti
Ei mikään uusi keksintö,kopioitu Singaporesta.
Siellä se on käytössä terveydenhoidossa
Ilmoita asiaton viesti
Ernst Gustav Henningsson von Hertzen (10. kesäkuuta 1930 Helsinki – 18. joulukuuta 2013 Helsinki oli suomalainen teollisuusmies, vuorineuvos, kirjailija ja filosofi. Hän on talousliberalismin aatetta edistävän Libera-säätiön perustajia(wiki)
Petri Kajander:
Olen suomalainen yrittäjä ja yritysjohtaja.
Työskentelen kasvuyritysten parissa vuokrajohtajana (supertemp) ja toimin myös neuvonantajana ja mentorina. Asiakkaani koostuvat pk-sektorin yritysten lisäksi kansainvälisistä ja pörssilistatuista yrityksistä sekä yhteisöistä.
Vuosien varrella olen ollut monessa korkean teknologian hankkeessa mukana, perustanut muutamia yrityksiä sekä toiminut kolmannen sektorin parissa. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri Aalto-yliopistosta.
Kansainvälisestä yhteiskunnallisesta toiminnasta mainittakoon Mont Pelerin Societyn jäsenyys sekä Senior Fellow positio brittiläisessä Cobden Centressä.
Kirjoitan myös toisinaan yhteiskunnallisista aiheista ja olen myös kääntänyt kirjallisuutta.
http://www.libera.fi/libera/
Todellakin,katsokaa keitä TÄMÄ ajatuspaja edustaa.Missä niiden lukemattomien muiden ”ajatuspajojen”hengentuotokset??Niiden itsenäisten,jotka eivät edusta mitään puolueita,tai tiettyjä ihmisryhmiä sidonnaisuuksineen.
– Liberassa voin jatkaa niiden asioiden puolesta puhumista, jotka ovat minulle tärkeitä: yrittäjyys, omistajuus, vapaa markkinatalous ja luottamus. Mielestäni on hienoa, että Libera on aidosti riippumaton taho, jonka tavoitteena on yhteiskunnan ilmapiirin muokkaaminen, jatkaa Berner.(AIDOSTI RIIPPUMATON!!??)
Libera on vuorineuvos Gustav von Hertzenin ja Petri Kajanderin toukokuussa 2011 perustama säätiö.
– Libera on itsenäinen ja ei-poliittinen toimija, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaita markkinoita, vapaata yrittäjyyttä ja vapaata yhteiskuntaa, kertoo Liberan hallituksen puheenjohtaja Gustav von Hertzen.
– Anne Berner on merkittävä voimavara Liberalle. Uskomme, että hänen kokemuksensa ja tarmonsa vievät Liberan hankkeita ja toimintaa eteenpäin ja saattavat ne laajemman yleisön tietoon, jatkaa von Hertzen.
Liberan hallituksen jäsenet puheenjohtaja Gustav von Hertzenin (edesmennyt)ja Anne Bernerin lisäksi ovat hallituksen varapuheenjohtaja professori Paavo Hohti, Merja Bäckman sekä Liberan toiminnanjohtaja Petri Kajander. Liberan toiminnassa ovat mukana myös Nordean entinen varakonserninjohtaja Markku Pohjola ja hallitusammattilainen Olli Riikkala.
– Liberan toiminta on yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden tuen ja lahjoitusten varassa eli Libera ei vastaanota verotuksella kerättyä julkista tukea tai rahoitusta, kertoo Liberan perustaja ja toiminnanjohtaja Petri Kajander.
Libera harjoittaa ajatuspajatoiminnan lisäksi kustannustoimintaa omistamansa Eetos kustannuksen kautta. Eetos kustannukselta on ilmestynyt kuukausi sitten suomeksi Philipp Baguksen teos Euro eksyksissä, joka valottaa eurokriisin taustoja.
Libera säätiö
Libera on itsenäinen, ei-poliittinen ja riippumattoman kotimainen ajatuspaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Libera tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaita markkinoita, vapaata yrittäjyyttä ja vapaata yhteiskuntaa. Libera ei ole kytköksissä sidosryhmiin tai etujärjestöihin eikä se vastaanota julkista tukea tai rahoitusta. Libera on yleishyödyllinen toiminnallinen säätiö, joka on perustettu toukokuussa 2011. Libera harjoittaa myös kustannustoimintaa omistamansa Eetos kustannuksen kautta.
http://www.libera.fi
http://www.eetoskustannus.fi
http://www.facebook.com/liberasaatio
http://www.facebook.com/eetoskustannus
Vieläkö berner vaikuttaa ajatuspajassa?
http://www.libera.fi/tiedote/anne-bernerista-liber…
Libera-säätiö
Perustettu toukokuu 2011
Kotipaikka Suomi
Tarkoitus edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa
Johtaja Anne Berner, puheenjohtaja
Hallitus Björn Wahlroos, Anne Brunila ja Saku Mantere
Kotisivu http://www.libera.fi
Libera säätiö (ruots. Stifelsen Libera, engl. Libera Foundation) on Helsingissä sijaitseva itsenäinen ja riippumaton toimija, joka ilmoittaa tehtäväkseen yksilönvapauden, vapaiden markkinoiden, vapaan yrittäjyyden ja vapaan yhteiskunnan tukemisen sekä edistämisen. Liberan perustivat toukokuussa 2011 vuorineuvos Gustav von Hertzen ja säätiön toiminnanjohtajaksi ryhtynyt kauppatieteiden maisteri Petri Kajander. Vuonna 2013 säätiön uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner. Hallitukseen valittiin myös Björn Wahlroos ja professori Saku Mantere.
Säätiö edustaa talousliberalismia.
Säätiön toimintaan kuuluu tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä tilaisuuksien ja seminaarien järjestämistä. Akateemisen tietouden edistäminen sekä vapauden filosofian kouluttaminen ovat tyypillisiä Liberan tehtäviä.
Säätiöllä on tytäryhtiö Eetos-kustannus, joka kustantaa tietokirjoja. Pääpaino on käännöstietokirjallisuudella, jolla on yleensä yhteiskunnallista merkittävyyttä, painavaa sanottavaa tai kansainvälistä tunnettuvuutta. Tunnettuja Eetoksen kustantamia kirjoja ovat mm. Tom G. Palmerin Kapitalismin moraali (The Morality of Capitalism) ja Henry Hazlittin Talous yhdeltä istumalta (Economics in One Lesson).
Libera ilmoittaa olevansa täysin yksityishenkilöiden, yksityisten yritysten, yhteisöjen ja säätiöiden tuen ja lahjoitusten varassa, eikä se vastaanota verotuksella kerättyä julkista tukea tai rahoitusta.
Liberalla ei ole tiukkaa yhtenäistä linjaa näkemysten ja toiminnan suhteen. Toiminnassa on mukana henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita niin akateemisesta maailmasta kuin liike-elämästäkin. Edustajien näkemykset ovat heidän omiaan.
Vaikka Libera onkin puoluepoliittisesti riippumaton, sanotaan sen olevan kallellaan oikeistoon. Libera on kritisoinut ay-liikettä ja puolustanut työnantajaa.
Taustaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä mallissa olisi paljonkin hyviä asioita, mutta on huomattava eräs erittäin tärkeä seikka, jota voitaisiin pitää kansanedustaja Lepomäen eräänä lempilapsena.
Tekstiin ja malliin on nimittäin mukavasti sivuhuomiossa piilotettu mahdollisuus lukukausimaksujen rahoittamiseen perustililtä. Tavoitteenahan Lepomäellä ja monella muulla Kokoomuksen edustajalla on saada Suomeen maksullinen korkeakouluopiskelu, vaikka Kokoomus puolueena yrittää yhä vielä esittää, ettei se tätä ajaisi. Aika moni koulutuspoliittinen vaikuttaja puolueessa kuitenkin sitä kannattaa.
Jos perustilin tarkoituksena on siis saada aikaan lukukausimaksut korkeakouluopiskelijoille on se jopa Kokoomukselta ja Liberalta melko törkeää hyvätuloisten suosimista mallilla, jossa hyvätuloiset ja varakkaat voivat kuitata perustilillä lukukausimaksut ja opiskella täysipäiväisesti huolehtien perustarpeista omilla varoillaan ja varattomammat pakotetaan uuden mallin mukaisiin lainoihin tai työssäkäyntiin, mahdollisesti jopa luopumaan opiskeluajatuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko Elina selventää tämän:
”Kannustimena järkevään rahankäyttöön on se, että tilillä olevat varat tuottoineen saa itselleen eläkkeelle siirtyessä.”
Eli poistuuko nostorajoitus eläkkeellä?
Jos nostorajoitus ei missään vaiheessa poistu, niin alkupääomallahan ei ole mitään merkitystä, oli se sitten 0 euroa tai 100 000 euroa – vai olenko väärässä?
Muuten olen kyllä sitä mieltä, että perustilimalli on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
Nevermind, Markkasen blogauksesta löytyikin vastauksesi – alkupääoma on todellakin laskennallinen, eli aivan sama mikä se on.
Tämä olisi ehkä hyvä selventää laajemmallekin yleisölle.
Ilmoita asiaton viesti