Ilmastovaalien lisäksi tarvitaan talousvaalit
Euroopan keskuspankin odotetaan ilmoittavan tänään määrällisen elvytyksen ohjelman (QE) päättämisestä. Ohjelma aloitettiin vuoden 2015 maaliskuussa ja kuluneen vajaan neljän vuoden aikana se on paisuttanut keskuspankin taseen ennätyssuureksi, 4660 miljardiin euroon, joka vastaa noin 42 prosenttia euroalueen BKT:sta.
Suomessa on oltu viimeisen kahden vuoden aikana tyytyväisiä kohentuneisiin talouslukuihin, mutta pian saattaa olla toinen ääni kellossa. Meno näyttäisi maailmalla hidastuvan. Suomen suurimman kauppakumppanin Saksan talouskasvu vaipui kolmannella neljänneksellä jopa hivenen miinukselle. Kauppasota, Italian ja Ranskan ongelmat sekä hiljalleen kiristyvä keskuspankkipolitiikka ovat nakertaneet talousnäkymiä syksyn mittaan.
Kysymys kuuluukin, mitä tapahtuu kun uusi taantuma alkaa ja korot ovat jo valmiiksi miinuksella? EKP:n ohjauskorko on nollassa ja sen pankeille tarjoama talletuskorko on -0,4 %. Korkoja ei kovin paljon enää voi laskea. EKP voi tietenkin jatkaa – ja todennäköisesti jatkaakin – pankkien edullista rahoittamista eri rahoitusoperaatioiden (kuten TLTRO) kautta. Italialaiset pankit kuuluvat ohjelman suurimpiin käyttäjiin.
Sikäli kuin QE nyt päättyy, se on toki mahdollista aloittaa uudelleen. Toistaiseksi EKP:n itselleen asettamat ostorajat alkavat kuitenkin olla useiden maiden kohdalla täynnä. Esimerkiksi Suomen osalta ollaan jo lähellä 33 prosentin rajaa. (Tiesithän, että Suomen pankki omistaa jo 30 % valtionvelasta!). Näiden rajojen nostaminen ei olisi mikään läpihuutojuttu. Kitkatonta ei myöskään olisi se, jos EKP ulottaisi tukiostonsa Japanin keskuspankin tavoin osakemarkkinoille tai muuttaisi ostojensa suhdetta niin, että se alkaisi painottaa pikemmin velallisten maiden lainoja.
Vastarinta on kovaa erityisesti Saksassa, joka on ollut vuosien ajan huolissaan elvytyspolitiikasta sekä periaatteellisesti että oman taloutensa kannalta. Saksan talousluvut edellyttäisivät Taylor-säännön mukaan 3,6 prosentin ohjauskorkoa nollan sijaan. Saksalaiset ovat myös vanhastaan tarkkoja rahan arvosta. Säästäjäkansa pelkää kuin kuollakseen inflaatiota.
EKP ei ole elvytyksellään onnistunut nostamaan kuluttajahintoja tavoittelemaansa kahden prosentin vuosikasvuun. Omaisuuserien hintoja EKP on sen sijaan kannatellut voimallisesti. Suorien lainaostojen lisäksi QE-ohjelmaan on kuulunut myös valikoitujen yrityslainojen ostoja. Esimerkiksi Italian valtionlainoja on viime vuosina ostanut käytännössä ainoastaan keskuspankki, joko suoraan tai välillisesti pankkien rahoitusoperaatioiden (TLTRO) kautta.
Jokainen voi kysyä itseltään, kuinka terve tilanne on, jos jollekin omaisuuserälle ei markkinaehtoista kysyntää löydy lainkaan. Tai toisin sanoen, kuinka korkea Italian valtion lainan koron tulisi olla, että yksityistä ostointressiä taas löytyisi. Silloin vasta ongelmista puhuttaisiin!
Euroalueen pulmista keskeisin on se, että rahoitusmarkkinoilta on viime vuosien aikana häivytetty hintasignaalit. Markkinakuri on korvautunut politiikalla. Toisin sanoen, euroalueen maita kuten Italiaa ei pakota talousruotuun se, että sen korot kipuavat kestämättömälle tasolle tai velkapaperi ei mene enää kaupaksi, vaan se, että Euroopan komissio uhkaa toimenpiteillä. Komissio on puun ja kuoren välissä joutuessaan paimentamaan jäsenmaata, joka ei noudata sääntöjä koska tietää olevansa “too big to fail”. Samalla maata johtaa demokraattisesti valittu hallitus – oli sen kokoonpano ja politiikka meidän mielestämme kuinka kummallinen hyvänsä.
Syksyllä on Italian hallituksen budjettikiistaa seurattu kuin jännitysnäytelmää. Tällä viikolla hallitus myöntyi laskemaan alijäämätavoitteensa reiluun kahteen prosenttiin alkusyksyn 2,4 %:stä.
Italian alijäämätavoite alitti tosin alunperinkin Maastrichtin kolmen prosentin kipurajan. Italian osalta valtion taloutta seurataan kuitenkin kahta tarkemmin, koska sen velkataakka on jo lähtökohtaisesti niin suuri: 132 % BKT:sta eli yli kaksinkertainen velkakriteeriin nähden.
Vierastan valtioista ja varsinkaan niiden kansalaisista mörkökuvien maalaamista. Erityisesti Italian tapauksessa on vaikea väittää, että sen hallitukset olisivat hoitaneet maan asioita viime vuosina poikkeuksellisen huonosti. Monelle tulee yllätyksenä, että Italian talouspolitiikka on ollut koko euroajan kurinalaisempaa kuin Saksassa ja Ranskassa. Italian julkisen talouden perusjäämä on ollut 20 vuoden ajan yhtä vuotta lukuunottamatta plussalla (!). Perusjäämä on valtion tulojen ja menojen tasapaino ennen korkomenoja. Ranskassa vastaava luku on puolestaan ollut lähes joka vuosi alijäämäinen ja Saksassakin useana vuonna. Ranskan alijäämä on viime päivien protestien ja politiikkalupausten vuoksi ylittämässä taas Maastrichtin kolmen prosentin kriteerin.
Italian ongelma on siis tiivistetysti se, että sillä on ollut rutkasti velkaa jo ennen eurojäsenyyttä. Teollisuusjätin talouskasvu ja veronkanto eivät 20 vuoden aikana ole kyennyt oikaisemaan julkisen talouden tilaa. Yksityinen talous on sen sijaan voinut varsin hyvin. Italiassa yksityisomaisuuden suhde julkiseen velkaan on viisinkertainen. Saksassa suhde on vain 3,5, vaikka velkataso on puolet Italian tasosta. On vaikea nähdä, että Italia nousisi jaloilleen ilman velkojen merkittävää leikkaamista, mutta sen aika ei ole ennen kuin keskuspankilta aidosti loppuvat voimat. Sinä päivänä ovatkin sitten paitsi velkakirjat – myös maailmankirjat – sekaisin.
Miten tilanteen tiivistäisi Suomen kannalta?
Toivon keväällä ilmastovaalien rinnalle talousvaaleja kymmenestä syystä.
-
Ympäröivään maailmaan liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia ja poliittisia riskejä, jotka voivat romahduttaa taloutemme äkillisesti.
-
Talouspolitiikkaa ei kukaan hoida puolestamme.
-
Paine oman taloutemme hoitamiseen kasvaa tulevaisuudessa, kun ultralöysän korkopolitiikan aika on tällä erää ohi.
-
Siirtymä kohti ympäristöystävällistä korkean lisäarvon palvelutaloutta ja uusiutuvia energiamuotoja on helpompaa, jos meillä menee hyvin.
-
Meillä on työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan rakenneuudistukset kokonaan tekemättä, vaikka uusi taantuma alkaa jo häämöttää.
-
Pääsimme noususuhdanteessa vajaaseen 72 prosentin työllisyyteen (kuusi prosenttiyksikköä alempi kuin verrokkimaissa) ja tänä vuonna vaivoin takaisin finanssikriisiä edeltäneeseen BKT-tasoon. Samalla julkinen velka on tuplaantunut.
-
Monella alueella on ihmisten arki koetuksella, kun asunnon arvo on mennyt, töitä ei ole ja putkiremontti maksaa silti saman verran kuin Helsingissä.
-
Suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus on kansainvälisessä vertailussa vaatimatonta ja keskittyy omistusasuntoihin. Alin 40 % kotitalouksista ei käytännössä omista nettona mitään. Näillä kotitalouksilla ei jää mitään säästöön ja/tai ne ovat korkeasti velkaantuneita.
-
Olemme keskittyneet puhumaan tuloeroista, vaikka Suomessa niitä ei juuri ole. Niitä pitäisi pikemmin vähän ollakin, että ihmiset pääsisivät elämässään vaurastumaan myös omalla työllään. Kevyt rahapolitiikka on kasvattanut varallisuuseroja ja suosinut omistavaa luokkaa, joka on voinut hyödyntää velkavipua. Se on paljon isompi juttu.
-
Suomen huoltosuhde on heikoimmillaan 2020-luvulla. Samaan aikaan valtion on tehtävä uusia mittavia investointeja, kuten korvattava hävittäjät. Puhutaan 10 miljardin kokoluokasta.
Ilmastovaaleja ei tarvita lainkaan. Suomen eduskunta ei pysty tekemään edes teoriassa yhtään sellaista päätöstä, joka vaikuttaisi mitenkään mitattavissa olevasti globaaliin ilmastoon.
Ilmoita asiaton viesti
Meinaatko perustella hävittäjiin tehtävää investointia vai onko se vain asia mikä pitää juuri nyt tehdä?
Keksitään sellainen 20 miljardin rahareikä,että pitää muualta kiristää. Siinähän on sitä talouspolitiikkaa korvattu politiikalla jo riittämiin.
Ilmoita asiaton viesti
Tulevan vaalikauden haasteita ovat myös mittavat julkisten rakennusten korjausvelka. Eräässä väestöltään kasvavassa kunnassa aletaan nyt purkamaan homeongelmien takia kunnantalo, terveyskeskus vuodeosastoineen, kolme isoa koulurakennusta, joissa liki tuhat oppilasta, päiväkoteja, paloasemaa jne.
Purkaminen ja uusien rakentaminen toteutetaan 100 % velkarahalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kai silti kunnan rakennusvalvonnalle maksettiin bonukset ”hyvästä” työstä?
Kokoomus on nyt huuserannut ainakin 12v hallituksissa ja Suomen velka on kasvanut koko ajan on aika vaihtaa vetäjiä.Kokoomuksen opeilla ei tapahdu muuta kuin kaikkea ja kaikesta kurjistetaan.
Ilmoita asiaton viesti
No tuskin se on ollut Suomen hallituksista kiinni, kun USA:n subprimeista vuonna 2008 alkanut talouskriisi levisi ympäri maailmaa. Tokihan silloin jo ennen vuotta 2008 oli nähtävissä, että USA:ssa rakennettiin melkoista korttitaloa. Jos vähääkään olisi muisteltu silloin 1980 ja 90 -lukujen vaihdetta, niin silloin olisi pitänyt hälytyskellojen Suomessakin soida. Mutta kai se on sitten niin, että kerran kymmenessä vuodessa pitää kaikki oppia uudelleen kantapään kautta.
No toisaalta nyt ollaan kerrankin ehkä jotenkin ennakoimassa mitä tuleman pitää. Siitä on osoituksena tämäkin Elina Lepomäen blogi.
Toisaalta tuskin se on ollut Suomen hallituksen KiKy-politiikasta kiinni, että talouden käppyrät maailmalla lähtivät vuonna 2015 nousuun.
Eikä se ole ollut Suomen hallituksesta kiinni, että USA:n nykyisen presidentin valtaan tulon jälkeen USA, EU, Kiina ovat kauppasodan partaalla ja että briteissä kansa äänesti Boris Johnsonin ja Nigel Faragen huijaamina Brexitin puolesta. Ei Sipilä ja Orpo ole voineet paljon näihin vaikuttaa. Eikä Suomen hallitus ole paljoa voinut vaikuttaa siihen, että Venäjä lähti valtaamaan Krimiä ja Itä-Ukrainaa saaden niskaanssa sitten syystäkin lännen taloussanktiot.
Mutta onhan meillä niitäkin, jotka näkevät Fixitin olevan ratkaisu Suomen talousongelmiin ja muihinkin ongelmiin. Siitä vaan kopioimaan Brexit-sopimuksen tekstiä ja kiikuttamaan sitä Brysseliin. Johan PS-puolueen kansanedustaja Leena Meri ilmoitti MTV3:n uutisissa joku viikko sitten, että Brexit näyttää Suomellekin suuntaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Ympäröivään maailmaan liittyy poikkeuksellisen suuria taloudellisia ja poliittisia riskejä, jotka voivat romahduttaa taloutemme äkillisesti.”
Nyt vaalien jälkeistä talouspolitiikkaa hahmotellaan sillä perusteella, että kasvu jatku, joskin hitaana. Todellinen vaihtoehto on kuitenkin kriisi maailmantaloudessa. Esimerkiksi Kiinan talous voi romahtaa, sillä velkaa on Kiinassa otettu jo 545% bruttokansantuotteesta.
Jo ennen vaaleja tulisi keskustella siitä, mitä tehdään vakavan talouskriisin kohdatessa maailmaa. Puolueiden tulisi hahmotella sitä, mistä leikataan, kun talous joutuu suuriin vaikeuksiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ranskassa vastaava luku on puolestaan ollut lähes joka vuosi alijäämäinen ja Saksassakin useana vuonna.”
Tämän asianhan Sauli Niinistö nosti esiin jo vuosia sitten.
Ilmoita asiaton viesti
No toisaalta onhan meillä varaa tukea kannattamatonta ”bisneksen” tekoakin laskutavasta riippuen 4 000 – 8 000 miljoonalla vuosittain.
Pelkästään Tuulimyllytukiaiset I:n (v. 2010, Vanhasen II-hallitus ja Pekkarinen sekä Cronberg: tuulivoiman syöttötariffi ) kustannukset julkiselle sektorille 12 vuoden jaksolta tulee olemaan sähkön markkinahinnasta riippuen 3 500 – 4 000 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuulimyllytukiaisiin on varattu valtion budjetissa 248,5 miljoonaa euroa. Suomessa toimivista tuulisähköfirmoista 1/3 on ulkomaalaisomistuksessa, joten sinne menee ulkomaille suomalaisten verorahoja. Esimerkiksi Kemin Ajoksen sataman alueelle pystytetyn tuulipuiston omistaa ruotsalainen IKEA. Kyllä ruotsalaiset ovat iloisia kun suomalaiset kustantavat verovaroillaan heille varmaa tuottoa.
Tänä vuonna TEM:ssä valmistellun ja eduskunnassa läpihuutojuttuna hyväksytyn Tuulimyllytukiaiset II:n (Sipilän hallitus ja Tiilikainen sekä Lintilä: uusiutuvan energian tukien huutokauppa ) kustannuksiksi julkiselle taloudelle 12 vuoden jaksolla on arvioitu varovaisesti ”vain” 1 000 miljoonaa euroa.
Kaikesta Suomessa tunnutaan voivan leikata, mutta ei tuulisähkön tuotannon ja muista kannattamattoman toiminnan tukemisista. Tukiaisautomaattejan on helppo rakentaa tässä maassa, mutta näköjään täysin mahdoton purkaa niitä. Sehän nähtiin Pekkarisen vetämän parlamentaarisen yritystukien uudistamisen työryhmän saavuttamasta nollatuloksesta. Helpompi kuin purkaa tukiaisia on lisätä kansalaisten maksuja ja veroja. No eipä sitten ole ihme, että kotimaisen kulutuksen määrä laskee. Ja sekös PK-sekoria rassaa.
Ilmoita asiaton viesti
http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Ilmoita asiaton viesti
Erinomainen kiteytys Elinalta Euroopan talouden nykytilanteesta.
Kokoomus on tosiaan ollut hallituksessa viime vuosina, mutta ei ole missään vaiheessa saanut niin vahvaa kannatusta, että olisi riittävässä määrin pystynyt toteuttamaan Suomen kannalta järkevää, kurinalaista ja markkinoita hallitusti hyväksikäyttävää taloudenpitoa.
Suomalaiset ovat viime vuosikymmenten aikana tottuneet yhä kasvavaan elintasoon -melkein riippumatta siitä, minkälaista politiikkaa maan kulloinenkin hallitus on harjoittanut.
Nyt on kuitenkin uudenlainen aika edessä ja poliittisilta päättäjiltä vaaditaan huomattavasti tehokkaampaa toimintaa, jos aiomme säilyttää ns. ’hyvinvointivaltion’ edes suunnilleen sellaisena, johon olemme tottuneet.
Ilmoita asiaton viesti
”mitä tapahtuu kun uusi taantuma alkaa ja korot ovat jo valmiiksi miinuksella?”
No tapahtuu todennäköisesti se, mitä ainakin eräät minua viisaammat ovat jo muutaman vuoden kertoneet, mutta jonka ”poliittinen korrektius” ja oppi keisarin uusista vaatteista estää sanomasta ääneen. Velkakirjamarkkinakupla puhkeaa kun ne menettävät arvonsa. Halvan rahan turvin pysyssä pysyneiden yritysten talous sakkaa, eivätkä ne pysty maksamaan edes korkoja ja kun korkoja ei makseta saman kohtalon kokevat seuraavaksi pankit. Seuraa osakemarkkinoiden romahdus. Seuraavaksi hajoaa euro kun maa toisensa perään eroaa siitä, koska mikään maa ei halua jäädä pääomittamaan EKP:tä tai antaa vastikkeettomia tulonsiirtoja kriisimaalle. Päättäjien kommenttien perusteella tähän valmistautuminen ei kuitenkaan vaikuta kovin relevantilta vaihtoehdolta.
Ilmoita asiaton viesti
Onko vastauksia miksi Suomesta ostetaan esim Ruotsiin yrityksiä yms Suomesta ?
Ja miksi ruotsalaiset kauppaketjut jyrää Suomes Suomalaisia kauppoi nurin ?
Ostaako Ruotsalaiset Suomesta velkarahal kun tietävät jotta inflaatio tulee kiihtyy vai mikä on se pääpointti jotta muissa maissa olevien omistajien kannattaa omistaa Suomesta lisää ja lisää ?
Mutta Suomalaiset ei voi tai ei kannata omistaa Suomesta osuuksia tms suuryrityksistä yms ?
Onko vain rengin rooli tulevaisuutta .
Ilmoita asiaton viesti
Ja vastauksia siihen, miksi kiinalainen pääoma hakeutuu pois Kiinasta? Onko muuta selitystä kuin se, että kiinalainen pääoma ei luota Kiinan markkinoiden kasvuun?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinalaista rahaa siityy vauhdilla mm. Afrikkaan.
Vaate ja kenkäteollisuus investoi nyt mm. Etiopiaan työvoiman ollen siellä motivoitunutta ja erittäin halpaa.
Ahkerat kädet saadaan käyttöön alle euron hintaan päiväksi.
Afrikassa tuotetaan myös merkittävästi elintarvikkeita Kiinan kasvaville markkinoille kiinalaisomisteisin investoinnein.
Suomeen kiinalaiset ovat investoimassa selluteollisuuteen nähtävästi tuotannon edullisuuden ja halvan raaka-aineen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä, ongelma on globaali, ja rahaa siirtyy Kiinasta kaikkialle missä sen uskotaan tuottavan ja olevan turvassa. Kiinasta ei saa siirtää rahaa rajojen ulkopuolelle kuin tietyn määrän, mutta investoinneilla ei ole ylärajaa. Eli perussyy rahan pakoon Kiinasta tuskin on niinkään tuotot Kiinan rajojen ulkopuolella, vaan paljon pelottavampi, eli kiinalaiset eivät luota omaan talouteen enää, koska siellä on harjoitettu aivan samanlaista leikkirahalla elvyttämistä jo vuodesta 2008 alkaen kuin Euroopassa EKP on tehnyt sitä vuodesta 2015. Kun tulee maksun aika, niin kiinalaiset haluaa nyt viedä rahaa pois turvaan Kiinan ulkopuolelle, koska he pelkäävät oman luomansa kuplan puhkeamista, eli siinä se todennäköisin syy kiinalaisten investointeihin Kiinan rajojen ulkopuolelle. Eikä hyvältä näytä tämä Draghin mukaan menestystarinaksi nimetty EKP:n velkakirjaelvytys, eli suoremmin sanoen reaalimaailmasta irtaantunut höttötalous. Lämmittää hetken kuin kusi lahkeessa ja kakat housussa.
Ilmoita asiaton viesti
Sen verran elämänkokemukseni on minua opettanut, että aina kun kokoomuslainen avaa suunsa tai kirjoittaa tekstejä, siirtyy vastuu kuulijalle/lukijalle.
Ilmoita asiaton viesti
Ja miten ajattelit tuon vastuusi tämän kysymyksen kohdalla kantaa? Muut kommentoijat ovat jo mielipiteensä kertoneet.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä otsikossa pitäisi olla ”sijaan” ei lisäksi.
Tai talousvaalit ne ilmastovaalitkin on jos Suomesta tehdään kilpailukyvytön paikka yrittää ja elää.
Ilmoita asiaton viesti
Lepomäeltä jälleen hieno puheenvuoro.
Äkkimuutokset taloudessa ovat tosiaan mahdollisia. Globaalista velkojen perittävyydestä ei kannata enää puhua, koska kaikkine johdannaisineen niitä ei yksinkertaisesti pystytä maksamaan. Maapallon arvo ei taida riittää. Siksi joku voi muuttaa talouden sääntöjä. Se käy hiljaa ja äänettömästi. Luultavasti kyseessä olisi vielä yksi askel poispäin rahan konkretiasta illuusioiden suuntaan.
”…asunnon arvo on mennyt, töitä ei ole ja putkiremontti maksaa silti saman verran kuin Helsingissä…”: Olisi alettava kehittää favela -teknologiaa. Tarvitaan halpa tapa tulpata vesijohdot kuiviksi, ja korvata keskuslämmitys jollain hanslankaritason ratkaisulla, sisävessat ja kylppärit ulkohuusseiksi ja kyläyhteisöjen saunapesulayksiköiksi jne. Ehkä myös siirrettäviä parakkeja maa- ja metsätalouden työntekijöille alueille, joilta asutus katoaa.
”…Suomen huoltosuhde on heikoimmillaan 2020-luvulla. Samaan aikaan valtion on tehtävä uusia mittavia investointeja, kuten korvattava hävittäjät. Puhutaan 10 miljardin kokoluokasta….” Huoltosuhdetta voi korjata mm. siirtämällä vanhukset parakkikeskuksiin maaseudulle, jossa työttömät voivat heitä hoivata. Ja hävittäjäkierros voi olla viimeinen laatuaan. Tulevaisuuden sodankäynnin on pakko nojata halvempiin ratkaisuihin, kun kansallisvaltioiden maksukyky on ylitetty. Aiottu hävittäjäkauppa on itse asiassa valtiollemme liian iso, mutta se on hyvin voideltu kauppa, ja teknologia tulee vanhentumaan todella nopeasti sodankäynnin automatisoituessa lisää. On kuin isäntä ostaisi liian ison puimurin, joka ei mahdu kääntymään tieltä pellolle.
Ilmoita asiaton viesti
Tärkeä puheenvuoro Elinalta, jonka sisällöstä olen täysin samaa mieltä!
—
QE on keskeisten keskuspankkien (ECB, Fed, BoJ..) koordinoima globaali operaatio, jolla yritettiin/yritetään korjata edellisen velkakriisin ongelmat helpottamalla velkaantumista velkakirjojen korkosupressiolla. Kuvainnollisesti tuetaan kamelin selkää, jotta sen päälle voidaan lastata vielä lisää velkaa.
On itsestään selvää, että tämä operaatio ei tule onnistumaan, ottaen huomioon myös se, että kaikki korjaavat toimenpiteet on jätetty tekemättä.
—
Mitään korjauksia ei aiota myöskään jatkossa tehdä, joten ainoaksi keinoksi jää velkaantumisen ylläpito kaikin mahdollisiin keinoin, sillä kokonaisvelkaantumisen taittuminen aiheuttaisi taantuman ja huonojen velkojen kaatumisen niskaan.
Oma veikkaukseni on, että alkavassa taantumassa eurovaltioiden alijäämiä aletaan taas kasvattaa ja QE-ohjelma käynnistetään uudelleen tukemaan julkista velanottoa.
Tuttuun tyyliin (vrt. subprime 2008 ja eurokriisi 2011) viralliset tahot eivät tule myöntämään mitään ongelmia ennen kuin olemme jo uudessa kriisissä.
Ilmoita asiaton viesti
Elina Hyvä
Kirjoitit jälleen hyvän yhteenvedon.
Pari, ainoastaan pari kohtaa särähtää.
1) Puhut kohdassa 7 alueellisista eroista.
2) Puhut kohdassa 10 valtion mittavista investoinneista jotka ovat jopa 10 miljardin luokkaa – hävittäjissä.
Kuitenkin olemme tilanteessa, jossa Valtio tutkii ja puolueet tukevat alueellista eriarvoisuutta erityisesti Uudenmaan läänin kehityshankkeilla. Joista suurin on 15-30 miljardin euron Uudenmaan aluekehittämishanke Tallina-Helsinki tunneli.
Alueellisesti ja Helsingin kaupungin johdon avulla on saatu jopa ministeriö panostamaan vuosikausien ajan miljoonia maksavilla tutkimuksillaan tätä aluekehittämishanketta jolla lisätään liikenteellisesti aleuiden eriarvoisuutta, unohtamalla EU:ssa sovitut alueelliset kestävän kehityksen mukaiset liikenteen kehittämiskeinot, tutkimalla ja toteuttamalla ainoastaan osaa sovituista keinoista.
Jopa oma puolueesi kokoomus tekee liikennepolitiikkaa ad hoc vuoden 1990 https://www.fsd.uta.fi/pohtiva/ohjelmalistat/KOK/40 asetettujen liikenteellisten tavoitteiden mukaisesti, ilman että liikennepolitiikkaa sen tavoitteita ja keinoja olisi tarkastettu esim. vuoden 2011 EU:ssa sovitun liikennestrategian mukaisiksi. https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2… Vuoden 2011 liikennestrategiassa käsitellään viittä eri liikennemuotoa https://ec.europa.eu/transport/modes_en , joille tarvitaan kolme erillistä liikenne verkkoa.
Tätä eikä Suomen 9500 sisävesiväyläkilometriä ei ole vielä huomioitu, ei kokoomuksessa eikä muissa puolueissa, vaan kaikki tavaraliikenne suunnittelu suomen sisällä perustuu parlamentaarisella yksimielisyydellä,joista viimeinen raportti julkaistiin 13.12.2018 https://www.lvm.fi/-/valtakunnallisen-liikennejarj… pelkän raideliikenne (6000km) varaan maanteitten volyymikuljetusten siirroksi yksinomaan raiteille.
Ja tuloksena satojen miljoonien säästöjen sijaan kymmenien miljardien raide projektit jotka jatkavat alueellisen eriarvoistamisen politiikkaa pitämällä mainitunlaisen liikenteen infra kehittämisen avulla mm kokonaisuudessaan Järvi Suomen rannikkoalueiden takamaina.
http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265679-…
https://www.vihreat.fi/artikkeli/2018/12/vihreat-s…
http://www.sisavesi.fi
Ilmoita asiaton viesti