Kokoomus pystyy parempaan!

Viime vuosina Suomi ponnisti itsensä pitkällisen taantuman jälkeen kasvun tielle, mutta onko tilanteemme nyt hyvä? Onko meillä varaa vappusatasiin tai tulevaisuusinvestoinneiksi naamioituihin pysyviin menolisäyksiin? Miltä taloutemme tila oikeasti näyttää?

Tarkastellaan asiaa lukujen valossa.

Valtiovarainministeriön julkisen talouden arviossa valtio ja kunnat ovat 4,6 miljardia alijäämäisiä vuonna 2023, ilman että tehtäisiin yhtään uutta menolisäystä. Lisäksi on nollaa suurempi todennäköisyys sille, että meitä kohtaa lähivuosina uusi taantuma. Italia pysyy toistaiseksi pystyssä ainoastaan keskuspankin voimin. Ei tarvita teholtaan kuin puolikas finanssikriisi, kun alijäämä kasvaa VM:n stressitestin mukaan jälleen useilla miljardeilla. Se tapahtuu silloin tilanteessa, jossa julkinen velkamme on yli kaksinkertainen viime kriisiin verrattuna.

Suomeen ei ole nettomääräisesti investoitu yli kymmeneen vuoteen. Tuotantolaitteiden ja aineettoman pääoman kuten brändien arvo on kulunut nopeammin kuin mitä niihin on panostettu. Suurimmat pörssiyhtiömme kyllä investoivat – pääomista ei ole pulaa – mutta pääsääntöisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Suomessa tämä tarkoittaa lähivuosina alhaisempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Mikään ei ole tulossa ilmaiseksi.

Suomen rakennetyöttömyys on EU-maiden huippua ja olemme pinnistelleet verrokkimaihin nähden ennätysalhaisen työllisyyden parissa 1990-luvun alusta asti. Suomessa on 60 000 syrjäytynyttä nuorta ja Suomi johtaa eurooppalaisia mielenterveysongelmien tilastoja. Ihmiset ovat vajaatyöllistettyjä eivätkä työllisinäkään uskalla kovin herkästi vaihtaa työpaikkaa, asuinpaikkakunnasta puhumattakaan.

Suomesta on 2010-luvulla lähtenyt tuhansittain enemmän korkeakoulutettuja osaajia kuin mitä tilalle on tullut. Tutkijoiden osuus tästä porukasta on pieni; suurin osa on kandeja ja maistereita, jotka hakeutuvat muille maille valoisamman työuran ja ehkä elämänjanon perässä. Monella alalla vallitsee samalla työvoimapula. Suomen kestävyysvaje on ankarimmillaan 2020-luvun puolivälissä, kun nyt aloittava hallitus päättää työnsä.

Suomella on muiden länsimaiden joukossa oma vastuunsa ilmastonmuutoksesta. Siihen vastataan parhaiten tekemällä tilaa korkean tuottavuuden palvelutaloudelle ja maailman puhtaimpiin lukeutuvalle teollisuudelle. Se edellyttäisi alhaisempaa verokiilaa, jotta työtä voi vaihtaa nykyistä helpommin työksi. Se tarkoittaisi investointeja puhtaaseen teknologiaan ja sitä, että noita ratkaisuja kannattaisi – markkinaehtoisesti – rakentaa myös Suomessa.

Hyvät ystävät, Suomi näivettyy.

Sitä ongelmaa ei pitkän päälle korjata vappusatasilla, olkoonkin, ettei pienituloisten eläkeläisten arkea tule entisestään vaikeuttaa nostamalla kustannustasoa.

Pitäisikö kokoomuksen lähteä kasvattamaan hallituskaudelle osuvaa miljardiluokan alijäämää, nostamaan työhön ja investointeihin kohdistuvaa verorasitusta, säilyttämään työmarkkinoiden eliittiä palvelevat jäykkyydet, kieltää muun maalaisten osaajien tulo Suomeen ja lisäämään arjen kustannustasoa? Vastaus on ei. Me pystymme parempaan! Me haluamme tehdä tilaa ihmisille: valtio turvaa, muttei päätä puolestamme.

Hyvinvointivaltio on sitä varten, että se huolehtii heistä, jotka ovat työnsä jo tehneet, jotka työtä eivät pysty tekemään ja heistä, jotka rakentavat sen tulevaisuuden. Hyvinvointivaltion tehtävä on antaa tilaa ihmisten unelmille riippumatta heidän taustasta ja lähtökohdista. Sen kestävä rahoitus edellyttää vain ja ainoastaan vireää kansantaloutta. Jos Suomi olisi finanssikriisin jälkeen jatkanut Ruotsin kasvu-uralla, julkinen taloutemme olisi 15 miljardia ylijäämäinen. Tarvitsemme siis ennen muuta kasvua – ei sitä, että jaamme entistä sujuvammin sitä uudelleen, mitä ei todellisuudessa olekaan.

Entä kykeneekö kokoomus kompromisseihin? Tottakai me kykenemme. Mutta sellaista kompromissia ei tule tehdä edes poliittisen tulevaisuuden nimissä, joka kaiken käytettävissä olevan tiedon valossa vie Suomen entistä heikompaan suuntaan. Mielestäni Petteri Orpo on tehnyt tilanteesta erinomaisen analyysin ja tälle linjalle on eduskuntaryhmässä laaja tuki.

Suomesta on tehtävä mahdollisuuksien maa ja me kokoomuslaiset olemme valmiita taistelemaan sen puolesta.