Tervehdin tasaveroa

Erilaisten verojen sijaan meidän jokaisen tulisi olla huolissamme ostovoimastamme. Minulle vapaus valita mihin ponnisteluillani ansaitsemani rahat käytän on yhtä merkittävä kuin sananvapaus. Mitä vähemmän minulle jää tekemästäni työstä käteen, sitä enemmän joku muu päättää kulutuksesta puolestani. Ostovoimalla mitattuna olemme EU:n hännänhuippua (Käyttötieto 2007). Ja kyllä, uskon että pystymme oikeilla ratkaisuilla paitsi lisäämään ostovoimaamme, myös vähintäänkin säilyttämään nykyisen hyvinvoinnin tason kaikissa tuloluokissa.

Martti Hetemäen verotyöryhmä vie Suomea kohti tasaveroa – hyvä niin. Verotuksen tehtävä on kerätä yhteiskunnan menoihin tarvittavat varat oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman yksinkertaisin säännöin.  Verovähennysoikeuksien supistaminen on sikäli askel oikeaan suuntaan.

Valtion keräämät verot ovat pois yksityisen sektorin kulutuksesta ja säästämisestä ja toisaalta verovähennysoikeudet ovat valtion harjoittamaa ihmisten tai yritysten käyttäytymisen ohjailemista. Asuntovelallista luoton korkojen verovähennysoikeuden häviäminen harmittaa, mutta pitkällä tähtäimellä muutos on myös nykyiselle asuntovelalliselle myönteinen. Ajoitus on hyvä: alhaisen koron aikana euromääräinen merkitys on suhteellisen pieni.

Valtion ei pidä tukea yhtä asumismuotoa toisen kustannuksella

Valtion ei ole mitään järjellistä syytä tukea omistusasumista vuokralla asumisen sijaan, sillä se vähentää ihmisten liikkumista ja nostaa asuntojen hintoja. Työn perässä ei tule lähdettyä toiselle paikkakunnalle, jos ensin pitää pistää koti myyntiin. Kun asunnonostajat huomioivat verovähennyksen ostopäätöstä tehdessään, heillä on varaa ostaa kalliimpi asunto samoilla tuloilla. Siitä, että asuntojen hinnat tästä syystä nousevat korkeammalle kuin mihin meillä oikeasti olisi varaa, ei loppujen lopuksi hyödy kukaan.

Omistusasumiseen sitoutuva varallisuus on pois muista sijoitusmuodoista, esimerkiksi suomalaisilta kasvuyrityksiltä. Toisaalta meillä on sekä omasta takaa että maailmalta varoittavia esimerkkejä siitä, miten asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen voi pistää koko kansantalouden kyykkyyn pitkäksi aikaa.

Vaikka asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poisto alentaakin ostovoimaamme, nousee se toisaalta ansiotuloverotuksen kevenemisen myötä. Liputan jälkimmäisen puolesta, sillä se lisää ihmisten vapautta päättää omasta kulutuksestaan. Toisaalta alhaisempi ansiotyöverotus myös lisää työstä saatavaa hyvinvointia ja sitä kautta kannustaa ihmisiä työntekoon.

Suomalaista pääomanmuodostusta tuettava

Kotitalousvähennyksen supistaminen on pois sieltä mitä tämä yhteiskunta kaipaa: ihmisten mahdollisuudesta työllistää toisiaan palveluiden avulla. En halua kannustaa työn vaihtamiseen työksi harmaan talouden kautta vaan muuttamalla verotuksen kokonaisuudessaan sellaiseksi, että työtä kannattaa teettää ja ottaa vastaan. Siksi kotitalouksien maksamat palkat tulisi pitää erikoistapauksena ja ainoina verovähennyksinä. Yrityskin voi vähentää työpanoksen kustannuksen verotuksestaan, miksei sitten kotitalous?

Koska toisen hyvinvointi tai kulutus ei saa olla pois toiselta, kannustan ympäristöhaittojen verotukseen. Mitä enemmän autoilen tai lennän lentokoneella, sitä enemmän aiheutan pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöjä, joista aiheutuu terveyshaittoja toisille ja kuormaa ympäristölle. Sen sijaan en ymmärrä, miksi itse ajopeliä pitää verottaa. Se, että autossani on kotisohvan veroiset penkit ja av-laitteet ei ole muilta pois. Sen pitäisi ratkaista, kuinka paljon autoani käytän.

En usko kaksinkertaiseen verotukseen ja sen vuoksi kannatan perintöveron poistoa. Kannustan muutenkin suomalaiseen pääoman muodostukseen, mikä antaa suojaa globaalin talouden ailahduksilta. Pääomatuloveroa ei tule nostaa: nosto 28:sta 30:iin aiheuttaa signaalina enemmän haittaa kuin verotuloja (vain luokkaa 0,1% koko verokertymästä).

elina-valtonen
Kokoomus Helsinki

Kansanedustaja (2014-) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja Euroopan neuvoston varajäsen. Entinen koodari, työskennellyt 10 vuotta rahoitusalalla, asunut neljässä eri maassa. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja kansainvälinen yhteistyö!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu