Hyvän tahdon sumutusta

Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Fintoto ovat Suomen lailliset rahapelien tarjoajat ja tuottavat 800 miljoonaa euroa vuodessa ”hyvään tarkoitukseen” eteenpäin jaettavaksi. Minä väitän että varat saataisiin kasaan muutenkin kuin monopolien avulla. Päinvastoin, sikäli kuin on perusteltua säilyttää nämä varat valtion kontrollissa, olen huolissani miten ne kerrytetään jatkossa, jos suomalaisia yrityksiä – nykyisiä monopoleja ja uusia toimijoita – ei kannusteta pärjäämään myös avoimilla kansainvälisillä markkinoilla.

Miksi pitäisi pärjätä kansainvälisillä markkinoilla? Siksi, että jakkara suomalaisten monopolien alla tutisee jo muutenkin: Euroopan Unionin tarkoitus on palveluiden vapaa liikkuvuus ja vääjäämättä tähän suuntaan ollaan menossa myös rahapelien osalta. Toisekseen. Valtion pitäisi ylipäänsä huolehtia vain sellaisista asioista joihin se voi vaikuttaa. Suomen pelimonopoli ei yllä Internetiin asti ja tällä vuosikymmenellä olisi viisasta hyväksyä se.

Valtio valvoo varoja, ei pelaamista

Toimiville kansainvälisille pelisivuille hakeutuakseen ei tarvitse nähdä kummoista vaivaa, vaikkei niitä mainostetakaan. Sitä ei Suomessa kukaan kontrolloi eikä siihen käytännössä pysty ilman että verkkoliikenne maan rajojen ulkopuolelle suljetaan. Mainos- ja muut tulot kuitenkin jäävät täällä saamatta. Peliriippuvuudesta on ihan aiheellistakin olla huolissaan, mutta on suorastaan valheellista väittää, että se pysyisi kurissa suomalaiset monopolit säilyttämällä.

Suomalaiset palveluntarjoajat toimivat muutenkin korkeintaan mielenkiinnon herättelijöinä – se joka luulee että omat ilarisahamiehemme tahkoavat miljoonansa kotimaisissa peleissä, on harhainen.

Meillä monopoleja suojellaan lähinnä siksi etteivät ne markkinaehtoisesti pärjäisi. Ja koska ne eivät pärjäisi, valtio pelkää menettävänsä hallinnan rahapelivaroihin. Siinä noin lyhykäisyydessään. Sitä ei toki sanota, vaan uutta arpajaislakia perustellaan näin: ”Suomessa halutaan vahvistaa yksinoikeusjärjestelmää, koska se on tehokkain tapa ennalta estää pelihaittoja ja rahapeleihin mahdollisesti liittyvää rikollisuutta sekä valvoa rahapelitoimintaa.”

Itse en pidä kovin ennaltaehkäisevänä sitä, että RAY asettaa hedelmäpelinsä jokaisen marketin tuulikaappiin mummoja ja teinejä juksaamaan. Kuka niitä valvoo? Ei ainakaan RAY. En liiemmin pidä kovin estävänä toimintana nettipokerin avaamista – sitten kuitenkin – vaikka ensin RAY piti sitä kansalle haitallisena. Saati sen mainostamista telkkarissa. Tilastot puhuvat puolestaan: Suomessa rahapelien kulutus on yksi Euroopan suurimmista ja erikoispiirteenä on ahkera raha-automaattien pelaaminen. Raha-automaattipelit perustuvat tuuriin, ja lopulta kone aina voittaa.

Varojen käyttö pidettävä erillään

Missä on puolueeton selvitys taloudellisesta kokonaisvaikutuksesta jos pelaaminen avattaisiin kilpailulle? Jos ulkomaiset firmat saisivat ostaa mainoksia, sponsoroida ja työllistää Suomessa. Tai entä jos netissä pyörisi vaikka yksi tai useampi suomalainen pelisivusto (sellainen toimiva) joka maksaisi veronsa Suomeen ja houkuttelisi ulkomaisiakin pelaajia?

Monopolien tuottamat eurot ovat käytännössä valtion kulutusverotuloja, joita voidaan korvamerkitä haluttuihin kohteisiin. Tieteeseen, taiteeseen, peliriippuvaisten hoitoon tai vaikkapa vaalirahoitukseen, kuten viime vuosina on ollut tapana. Se mihin nämä kansalta kerätyt rahat käytetään, on oma keskustelunsa. Kyse on siitä, miten varat kerätään: kotikutoisen kuolevan monopolin voimin vai sallimalla alan kehittyä muun maailman mukana.

On huomattava, että valvonta voidaan toteuttaa tai olla toteuttamatta myös kilpailluilla markkinoilla. Samalla tavalla kuin pankeilla pitää olla lisenssi toimiakseen, tulee vedonlyöntitoimistojen osoittaa vilpittömät ja lailliset aikeensa. Mikään ei takaa, että sallimalla ainoastaan yksi lisenssi jokaista pelimuotoa kohden suojaisi kansaa (tai valtiota) paremmin kuin useampi lisenssi. Eikös se
rikollisen toiminnan vitsi ole juuri se, että toimitaan ilman lisenssiä tai juuri muitakaan rajoituksia.

 

elina-valtonen
Kokoomus Helsinki

Kansanedustaja (2014-) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja Euroopan neuvoston varajäsen. Entinen koodari, työskennellyt 10 vuotta rahoitusalalla, asunut neljässä eri maassa. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja kansainvälinen yhteistyö!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu