Ihmisten otettava vastuu terveydestään

Lääkäreitä
on Loka
Laitisen mukaan eduskunnassa jo ihan tarpeeksi
, mutta se ei estä minua kurkkaamasta
heidän tontilleen. Terveydenhuolto vie vuodessa yli 10 miljardia euroa
yhteisestä rahakirstustamme. Tulevaisuudessa meillä ei riitä varat järjestelmän
rahoittamiseen ellemme ala itse kantaa suurempaa vastuuta terveydestämme.

Terveydenhuollon
rasitus kasvaa pelkästään väestön vanhenemisen myötä, mutta myös
elintapasairauksien yleistyminen on huolestuttavaa. Diabeteksen ja masennuksen hoito
on kallista. Kymmenen
määrätyimmän lääkkeen
joukosta ainakin kuusi on elintapasairauksien lääkkeitä.
Lääkkeitä
syödään jatkuvasti enemmän
mutta terveytemme ei vastaavasti parane.

Perusterveydenhuollon
aukot kostautuvat kalliissa erikoissairaanhoidossa. Terveyskeskuksien ongelmat ja
lääkäreiden suuri vaihtuvuus kulkevat käsi kädessä. Kunnon hoitosuhteita ei pääse
syntymään. Aikoja voidaan antaa vain lyhyellä tähtäimellä ja hoito keskittyy
akuuttitapauksiin ennaltaehkäisevän ja pitkäjänteisen perushoidon asemesta.

Lääkärien sitoutumisen
puute on oire: terveyskeskuksien työpaikat häviävät usein markkinoiden muille
mahdollisuuksille. Huono hallinto, naurettavat IT-järjestelmät, tehottomuus ja
näköalattomuus oman uran ja osaamisen suhteen ovat selityksiä. Usein palkkaus
on tässä listassa vasta toissijaisessa osassa. Myös sairaanhoitajien rooli on
tärkeä: kaikkiin vaivoihin ei lääkäriä tarvita. Hoitajien pysyvyyttä rajoittaa
kuitenkin jo se, ettei heille usein tarjota vakituisia työsopimuksia, vaan
heitä puliveivataan vuokratyöjärjestelmän kautta.

Vähemmän
holhousta, enemmän vastuuta

Perusterveydenhuollon
palvelut on tuotettava jatkossa laajemmin yksityisten lääkäriasemien voimin. Lääkärit
ja muut työntekijät voidaan sitouttaa osakkaina yritykseen, jolloin kaikilla on
kannustimet pyrkiä laadukkaaseen, pitkäjänteiseen ja kustannustehokkaaseen potilaanhoitoon.
Paperinpyörittämiseen ja tapauskollisuuteen ei ole varaa. Osakkailla on syy kehittää
omaa osaamistaan ja yrityksen toimintaa. Jälkimmäiseen kuuluu olennaisena osana
toimiva henkilöstöpolitiikka, jossa tehtävät eriytetään: lääkärien aika ei
tärväydy PC:n naputtamiseen. Eri tehtäviä varten on eri osaajat.

Yksityinen
monopoli on vähintään yhtä paha kuin julkinen monopoli, joten oleellista on,
että alalle syntyy terve kilpailu niillä alueilla joilla uusi järjestelmä
otetaan käyttöön. Kilpailun toteutumisen edellytys on, että yksilö valitsee itse
oman lääkäriasemansa (eikä siis valtio tai kunta).

Rahoitukseen
osallistuu yhteiskunnan lisäksi myös yksilö. Yksilö saa leikkiä hengellään
minun oikeuskäsitykseni mukaan ihan vapaasti – kunhan sen kustannukset eivät
kaadu muille. Vaikkei ihmiseltä voi edellyttää täyttä rationaalisuutta, järjestelmän
on kannustettava suurempaan henkilökohtaiseen vastuunkantoon. Elintavat
oletettavasti paranevat ja turhien toimenpiteiden ja lääkemääräyksien määrä
vähenee.

Singapore
meille malliksi

Singaporessa
terveydenhuolto nojaa kilpailuun palveluntuotannossa sekä omavastuulliseen
rahoitukseen. Se on Maailman
terveysorganisaation
vertailun mukaan monella mittarilla maailman parhaita
ja toisaalta kehittyneen maailman edullisin järjestelmä. Singapore käyttää
terveydenhuoltoon vuosittain 3% BKT:sta, Suomi  yli tuplasti. Singaporessa terveydenhuolto
rahoitetaan 34-prosenttisesti julkisin varoin kun vastaava luku Suomessa on
78%.

Singaporen
järjestelmä perustuu terveystileihin,
joilta katetaan omia ja perheen sairausmenoja. Työntekijät ja työnantajat suorittavat
maksuja valtion ylläpitämille yksilöllisille tileille, minkä lisäksi kannustetaan
käyttämään sairausvakuutuksia suuria ennakoimattomia hoitotarpeita varten.  Järjestelmään sisältyy pienituloisille
suunnattu avustusjärjestelmä terveysmenojen varalta, joka on verorahoitteinen.
Ketään ei jätetä heitteille.

 

Lisää aiheesta: http://elinalepomaki.fi/agenda/terveys-ja-ihminen

http://elinalepomaki.fi

 

elina-valtonen
Kokoomus Helsinki

Kansanedustaja (2014-) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja Euroopan neuvoston varajäsen. Entinen koodari, työskennellyt 10 vuotta rahoitusalalla, asunut neljässä eri maassa. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja kansainvälinen yhteistyö!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu