Tuloerot, demarit ja tytäryhtiötalous
Olin hiljan vaalipaneelissa,
jossa oli tarkoitus puhua Suomen kansainvälisestä kilpailukyvystä. Keskustelu
kuitenkin tarrautui alustajan, Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijan Heikki
Taimion, esittelemiin käsityksiin tuloeroista. Taimion mukaan tuloeroilla
pystyi – suuresti liioittelematta – selittämään kaikkea kurimusta maailmassa.
Hänen mukaansa kehitys Suomessa oli menossa väärään suuntaan, ja ehdokkaat hymistelivät
mukana.
Ehdotin
leikilläni että kannustaisimme korkeimmin ansaitsevaa kymmenystä siirtymään
Suomen ulkopuolelle. Tämän voisimme tehdä nostamalla veroprogression tarpeeksi
jyrkäksi, niin ansio- kuin pääomatulojen osalta. Jos kerran tilastollinen
merkitsevyys epäonnen ja tuloerojen suhteen piti paikkaansa, niin olisimme siirtäneet
kansallisen onnellisuutemme kerralla toiseen sfääriin.
Ei mennyt
kauan kun demariedustaja parkaisi: ”Se nyt ei olisi kovin reilua!”
Epäselväksi jäi, tarkoittiko hän noita maasta poispotkittuja vai niitä, jotka
tänne jäisivät.
Tuloerot eivät
kasvaneet kymmeneen vuoteen
Demarileiristä
parkaistiin tällä viikolla myös välikysymyksen muodossa. Vaikken itse kovin
huolissani tuloeroista olekaan, niin hieman olen huolissani siitä, mitä
tilastoja SDP:llä on välikysymyksensä tueksi esittää. Onko taustalla OECD:n
viimeisin raportti (huhtikuu 2010)?
Ensinnäkin,
raportti kertoo tuloerojen olevan Suomessa maailman alhaisimpia – edelleen –
vaikka heidän tarkastelemallaan aikavälillä 1995-2005 tuloerot olivatkin
nousussa (ei ihme, kun lähdetään syvästä lamasta ja päädytään vauraaseen 2000-luvun
puoliväliin). OECD ei ole tuoreinta dataa Suomesta käyttänyt, mikä on sääli,
sillä sen pohjalta tulos olisi toinen.
Vuosina
1995-2009 reaalitulot kasvoivat Suomen
suurituloisimmassa kymmenyksessä 66% ja pienituloisimmassa 14%. Kaikki rikastuivat,
mutta hyvätuloiset rikastuivat muita enemmän, minkä seurauksena tuloerot
kasvoivat. Suhteellinen köyhyys oli Suomessa alimmillaan 1990-luvun alussa
laman aikaan, jolloin ihmiset olivat vähätuloisempia kuin vuosiin.
Viimeisen
kymmenen vuoden aikana tuloerot eivät kuitenkaan tällä mittarilla ole kasvaneet. Parhaiten
ansaitsevan tulokymmenyksen tulo-osuus on vaihdellut voimakkaasti mutta pysynyt
keskimäärin samana. Samalla kotitalouksien käytettävissä olevat keskimääräiset
tulot ovat kasvaneet 26%.
Kansakuntamme on vaurastunut merkittävästi.
Tuloeroissa
itsessään ei ole mitään tavoittelemista, mutta ikävä kyllä elämässä on vähän
tavoittelemista, jos tuloeroja ei sallita. Tämä koskee myös pääomatuloja.
Vaurastuessaan kansakunta kerryttää pääomia ja lisää taloudellista
itsenäisyyttään. Jos meillä kohta väestön vanhetessa on vähemmän työvoimaa,
niin olisi sitten edes pääomia ja vähemmän julkista sektoria. Voimme sitten kaikki
halutessamme alkaa harrastaa degrowth-kerhoja. Muuten elämme nopeasti tytäryhtiötaloudessa,
josta kaikki omistus on siirtynyt ulkomaille.
On tärkeä
havaita, mitä tuloerojen takana on. Jos tuloerot johtuvat taloudellisista tai
poliittisista väärinkäytöksistä, niin silloin maassa on yhteiskunnan kannalta
vakavia ongelmia, joista tuloerot ovat vain yksi ilmentymä. Jos taas tuloerot
johtuvat vapaudesta yrittää ja onnistua – kuten meillä Suomessa – niin tuloerojen
karsiminen tarkoittaa kannustimien karsimista. Terveessä kilpailussa syntyvät
tuloerot näyttäisivät pitkällä aikavälillä kasvattavan kaikkien taloudellista hyvinvointia.
Kansa
kannattaa progressiota – ja tasaveroa
Populistin
viittaa en tälläkään puheenvuorolla saa ylleni, sillä kansa vastustaa tuloeroja
mittauksien mukaan kiivaasti. Siinä mielessä demarienkin välikysymys uponnee
kuin veitsi voihin. En tosin tiedä millä logiikalla kansa aina milloin mitäkin
vastustaa. Kelan
vuonna 2007 tekemässä selvityksessä 76% kansalaisista oli täysin tai
jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”Tuloerot ovat Suomessa liian
suuret”. Samassa kyselyssä
kuitenkin sama määrä, 76% prosenttia vastanneista, oli jokseenkin tai täysin
samaa mieltä siitä että ”Suomessa verotus on liian kireää”.
Pragmaattisesti
oli 65% valmiita nostamaan suurituloisten verotusta. Jos tämän yhdistää
edeltävään toiveeseen, niin vaatimuksen on pakko olla progression merkittävä
jyrkentäminen. Häkellyttävää kyllä, 40% ilmoitti kuitenkin olevansa täysin tai
jokseenkin tasaveron kannalla: ”Suomessa tulisi ottaa käyttöön ns.
tasavero, jolloin jonkin tulorajan ylittävää tuloa verotettaisiin samalla
veroprosentilla ja rajan alle jäävästä tulosta ei maksettaisi veroa.”
SDP on välikysymyksessä
huolissaan ansiotuloiksi kuuluvien tulojen puliveivaamisesta pääomatuloiksi.
Näen tähänkin omituisuuteen vain yhden järkevän vastauksen: sama
tasaveroprosentti ulotetaan myös ansiotuloihin. Näin saadaan verotus kerralla
yksinkertaiseksi ja oikeudenmukaiseksi. Vain nettopalkkaeroilla on väliä.
Ja lopuksi, OECD:huhtikuinen raportti suosittelee myös että Suomen runsaista ja vastikkeettomista
työttömyysetuuksista luovutaan. Miksei SDP puutu tähän? Näköjään ulkomailtakin
tuleviin neuvoihin suhtaudutaan valikoivasti.
—
”Taimion mukaan tuloeroilla pystyi – suuresti liioittelematta – selittämään kaikkea kurimusta maailmassa.”
(Kokoomus) propagandan käyttö heti kirjoituksenne alussa syö sen uskottavuuden.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tuo ainoa kritisoitava asia, minkä tästä Lepomäen artikkelista löysit?
Ilmoita asiaton viesti
Kuvaavaa on tuo tutkimustulos ihmisten mielipiteistä erilaisista asioista eri tavoin kysyttynä. Se heijastelee sitä, että keskivertokansalaisella ei ole juurikaan syvällistä ymmärtämystä talouden dynamiikasta, verotuksen rakenteesta tai valtiontaloudesta. Mieluummin vain hihkutaan hihkujien joukossa milloin mitäkin, jonka joku on onnistunut topikiksi lanseeramaan.
Olen aivan varma, että jos kysyttäisiin: ”Pitäisikö suurituloisten tuloveroa alentaa?”, niin kannatus olisi jossain 25% – 30%:n tuntumassa. Sen sijaan, jos tautologisesti sama kysymys puettaisiin muotoon: ”Pitäisikö keskituloisten marginaaliveroa alentaa, jotta lisätienesteistä jäisi enemmän käteen?”, niin ehdotuksen kannatus näppituntumalta heiluisi siellä 75% – 80%:n tuntumassa.
Ilmoita asiaton viesti
Gagarin:
Taidat viitata Kahneman-Tverskyn prospect-teoriassa mainittuun framing-ilmiöön?
Ilmoita asiaton viesti
”Ehdotin leikilläni että kannustaisimme korkeimmin ansaitsevaa kymmenystä siirtymään Suomen ulkopuolelle. Tämän voisimme tehdä nostamalla veroprogression tarpeeksi jyrkäksi, niin ansio- kuin pääomatulojen osalta.”
Mikä puolue tai kuka henkilö on kannattanut kyseistä veromallia, jonka toteuttamisen seurauksena korkemmin ansaitseva 1/10 suomalaisista muuttaisi ulkomaille?
Ilmoita asiaton viesti
Tasaveroonkin on mahdollista tuoda progressio mukaan. Pelkkä perustulon käyttöönotto tuo automaattisesti progression mukaan, mutta jos vaikka 10 000 euroon asti vuositulot olisivat verovapaat, syntyisi de facto progressio, mutta verojärjestelmästä tulisi todella paljon yksinkertaisempi ja kannustavampi. Sen sijaan, että ihmiset käyttäisivät aikaansa verobyrokratian kanssa tappelemiseen, voisivat he tehdä jotain oikeasti tuottavaa työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni Elina kannattaa mallia, jossa alle 7500-10000e vuositulot olisivat verovapaat.
Ilmoita asiaton viesti
Tuloeroja on kasvatettava alapäässä. Siis pienimmillä palkoilla ja työttömyys, sosiaali- ja asumistuen yhdistelmän välillä on liian pienet tukloerot. kasvattamiseen on kaksi keinoa: joko pienentää tukien varassa elävien tuloja (=ansioita?) tai kasvattaa pienimpiä palkkoja.
En olisi niin huolissani muista tuloeroista. Tuloerot ovat kyllä kasvaneet OECD:n nopeimmin, mutta Suomi on ollutkin poikkeuksellisen tasaisten tulojen maa.
Ilmoita asiaton viesti