Talous uskon asia?
Vasemmistoliitto kannattaa kirkon ja valtion erottamista, mutta taloutta oltaisiin silti valmiita johtamaan uskomusten varassa. Eilisessä vaalitentissä puheenjohtaja Arhinmäki kiistää valtion kestävyysvajeen ja saivartelee sen suuruudesta sen sijaan että ehdottaisi realistisia toimenpiteitä asian korjaamiseksi.
Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta nykytilanne kertoo jo tarpeeksi. Vuoden 2009 budjettitalous oli 9,4 miljardia alijäämäinen. Viime vuonna 12,6 miljardia. Tulevaisuus on ehkä uskon asia, mutta tämä edellä mainittu on pelkkää ikävää faktaa.
Jos julkista sektoria ei leikata, eikä tapahdu mitään ihmeellistä, otamme tänä vuonna ja seuraavan neljän vuoden aikana vuosittain kahdeksan miljardia velkaa. Tätä ei tarvitse kutsua kestävyysvajeeksi, vaan esimerkiksi valtiontalouden kriisiksi, jos se tekee asiasta jotenkin selkeämmän.
Politikoinnissa on turha ottaa talouskasvua mukaan keskusteluun: paitsi että se on arpapeliä, niin se ei muuta ongelman kokoluokkaa miksikään. Jos talous kasvaisikin valtiovarainministeriön ennustetta enemmän, sanotaanko vaikka neljä prosenttia vuodessa vajaan kolmen sijaan, niin tällä korjattaisiin vajetta korkeintaan muutaman sadan miljoonan verran vuodessa. On hyvä tämän lisäksi muistaa, että talouskasvu voi yllättää myös alaspäin.
Arhinmäki sanoo lähtevänsä verotus edellä budjetin tasapainotushaasteeseen. Äänestäjille olisi rehellistä sanoa mitä se tarkoittaa. Jos haluamme kuroa kahdeksan miljardin aukon vuodessa umpeen, niin meidän on tuplattava ansio- ja pääomatuloverot. Luit oikein, tuplattava. Valtion ansio- ja pääomatuloverokertymät olivat viime vuonna yhteensä 7,4 miljardia. Ja tämäkin laskelma olettaa, etteivät ihmisten työnteko- ja sijoitushalut kotimaassa laske, jos näin tehdään. Jos taas halutaan tehdä veronkorotus epäsymmetrisesti, kuten Arhinmäki esittää, eli rikkailta lisää, niin sadan prosentin veroprosentti ei taida riittää.
Milloin saadaan poliitikoille budjettitalouden ja perusmatematiikan tasokokeet? Meillä ei ole enää varaa johtaa valtiontaloutta tunnepohjalta.
—
Oma suuntaa-antava budjettiehdotukseni löytyy täältä: Budjettitalkoot
(IE:n vanhempien versioiden käyttäjille se löytyy täältä)
”Talous uskon asia?”
Olet oikeassa Elina Lepomäki.(kok)
Raha on kokoomuslaisen jumala.
Mitä isompi raha, sitä isompi jumala.
Kokoomuslainen tuloerojen kasvattaminen on juuri tuon jumalan palvomista arvoisa Elina Lepomäki.
Ilmoita asiaton viesti
”Äänestäjille olisi rehellistä sanoa mitä se tarkoittaa”
– Sinun leikkauslistalta en saanut edelleenkään selvyyttä siitä mitä se käytännössä tarkoittaa; toki luin vain yhteenvetolinkiin kun toista linkkiä ei toiminut. Otsikkojen alla voisi olla mellkein miään vaan ikävää piilossa.
Voinko olla varmas että budjetilla vanhustenholtoon saada lisää käsiparia?
Voinko olla varma ettei ykistyistäminen jatkuu terveydenhoitopalvelujen kohdalla? Tämä kun joko tarkoittaa laadun lasku tai potilaan omaosuuden lisäämistä?
Voinko olla varma ettei ruuan hinta ja muiden välttämättömien tuotteiden hinta nousee suhteessa enemmän kuin perusturva?
Voinko olla varma että pienyrityksten pärjääminen kilpailussa ei huonone?
Voinko olla varma ettei kotimainen maatalous muuttuu nykyistä vielä kannattomampaa-tai vaihtoehtona etti kotimaisen ruuan hinta nousee tuotantokustannusten tasolle?
Voinko olla varma että jonot mielenterveyspalveluihin ja päihdehoitoon lyhenee, jottei ongelmat riistäyvät käsistä?
Voinko olla varma että varakkaisen lisääntynyt ostovoima pysyy kotimaassa eikä viedä vaikka ulkomaanmatkan mukana muualle?
Voinko olla varma siitä etteivät varakkaat vanhemmat ostovoiman lisäännyttyä vaativat urheiluseurojen osallituvien lasten ja nuorten kaikilta vanhemmilta lisää osallistumista kustannuksiin?
Jaa, tämä oli vain muutamia kysymyksiä? Elintäkeitä monille, jopa kuoleman ja elämän kysymyksiä?
Vielä yksi kysymys liittyen siihen väitteeseen ettei ole reilua että ahkerasti työtä tekevä saa pitää enemmän rahaa omien valintoihin. Onko reilua että toinen saa mahdollisuuden veroalennusten avulla valita tekeekö ulkomaanmatkan vai ostaako uuden auton, jos tämä tarkoittaakin että toinen joutuu valitsemaan ostaako tarvitsemaansa lääkettä vai ruokaa?
Ilmoita asiaton viesti
Milloin saadaan poliitikoille perustiedot taloudesta? Meillä ei ole enää varaa johtaa valtiontaloutta uskon pohjalta.
Markkinatalous, eli sen valtaosa finanssitalous on uskon asia. Ja blogikirjoittajan puolue on juuri se joka tuota taloususkontoa kiivaimmin maahamme ajaa, mikä panee vähintäänkin ihmettelemään kirjoituksen asiapohjaa.
Sanokaapa nyt hyvät markkinatalousihmiset, puhutteko talouskasvua tarkoittaessanne kokonaistaloudesta vai reaalitaloudesta? Nimittäin nämä ovat kaksi eri asiaa, ja reaalitalouden suhde raha- eli finanssitalouteen on nykyisin vähintään 10 – 90, joidenkin laskelmien mukaan maailmantaloudessa jopa 2 – 98%.
Reaalitaloudella on vastine todellisuudessa, rahataloudella ei. Se vastine syntyy enimmäkseen työstä, siis varsinaisesta työn tuloksesta, joka on eri asia kuin työvoimakulut. Mutta finanssitalous on spekulatiivista höttörahaa, jonka arvo perustuu uskolle, eikä sillä ole muuta vastinetta kuin raha itse, jota sillä ostetaan ja jolla pelataan. Rahatalouden pelitappiot ja velat maksetaan tuosta pienestä reaalitalouden potista, ja se koskettaa meitä kaikkia. Vaikka tekisimme siis kymmenkertaisen työmäärän, se kasvattaisi kokonaistaloutta, mutta työn tulos ja reaalinen talouskasvu on milloin vain imaistavissa tuonne rahatalouden taivaalle sen mukaan mitä siellä milloinkin uskotaan. Ja usko jos mikä on tunneasia.
Katainen puhuu jatkuvasti siten, kuin eläisimme sataprosenttisessa reaalitaloudessa. Tämä on valtiovarainministeriltä anteeksiantamatonta tietämättömyyttä tai sitten totaalista hämäystä, en tiedä kumpi on kyseessä.
1960-luvulla raha- ja reaalitalouden suhteet olivat päinvastaiset kuin nyt, ja kun talous kasvoi, meillä oli varaa hyvinvointipalveluihin. Nyt kun talous on kasvanut moninkertaiseksi, meillä ei sitten olekaan varaa edes samaan. Mihin tuon talouskasvun hedelmät sitten kaikkoavat, ellei hyvinvointiimme?
Onko reaalitaloutemme kasvanut 70-luvulta, vai onko koko kasvu tempaistu vain finanssitalouden moolokinkitaan tekemällä työmme hedelmistä pelimerkkejä?
Asia on monimutkainen ja vaikea, mutta jokaisen eduskuntaan menevän ja myös ehdokkaan tulisi hallita edes nuo talousasioiden alkeet, joita ei nähtävästi edes ministeritasolla osata. Tai mikä pahinta, jos osataan, kansalle valehdellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei meidän taloususkovaisilla ole enää mitään käsitystä todellisuudesta. Yksityisen sijoittajan näkökulmasta esim 10% tuotto omalle sijoitetulle pääomalle kuulostaa vielä ihan järkevältä, mutta aiemmin mainitsemasi erotus reaali- ja finanssitalouden välillä on täysin mahdoton.
Nopeasti laskettuna, jos reaalitalous on nyt 3% koko maailmantaloudesta ja se on ainoaa rahaa, joka oikeasti voi luoda kasvua, tarvitsisi reaalitalouden kasvaa n. 330%, että kaikki finanssipääoma (97%) voi kasvaa 10%. Minkälaisella yhtälöllä tämä muuttuu mahdolliseksi?
Pääoman tuottamilla koroilla makoilu on unohdettava ja työt pitää tasata kaikkien kesken. Tämä yhtälö ei toimi ja se pitäisi heittää romukoppaan muiden ismien kanssa. Hienon rakennelman on aiemmat polvet teitä varten luonut, mutta tästä eteenpäin, näin ei enää voida jatkaa.
Kirjoittajalle voisin heittää porkkanan: eikö talouden pitäisi toimia paremmin, jos siinä kiertää VÄHEMMÄN rahaa? Miksi talouden pitää kasvaa jatkuvasti vaikka kysymyksessä on niukkuuden jakamiseen perustuva vaihdon markkina? Eikö niukkuudesta pitäisi päästä eroon, eikä monimutkaistaa yhteiskuntaa ja luoda uutta niukkuutta? Tarvitaanko taloutta/rahaa, jos mikään ei ole niukkaa, eikä meillä ole pakollista työtä? Vähemmän vaihtoa = enemmän vapautta.
Onhan se ikävää tunnustaa, että koko kapitalistinen talousjärjestelmä perustuu sille, että ne joilla on omaisuutta ja pääomaa, voivat sen verukkeella piiskata osan palkkatyöläisen tuloista omaan käyttöönsä. Järjestelmä meni liian pitkälle. Sori, liian monta pääoman sykliä aiheutti lopullisen epätasapainon, jonka olisi voinut havaita jo lähes 100-vuotta sitten.
Oliko 1900-luku menetetty vuosisata? Kestävä maapallo ja ihmisyhteiskunta olisi jo rakennettu, ellei valtaan takertuneet pääomapiirit olisi alistaneet muuta väestöä oman mässäilynsä ylläpitäjiksi.
Ilmoita asiaton viesti
” Milloin saadaan poliitikoille perustiedot taloudesta? Meillä ei ole enää varaa johtaa valtiontaloutta uskon pohjalta. ”
Jos vaikka tästä aloitettaisiin Elinalle kertauskurssi siitä, MITÄ SE ARVO (jota hinnat lähestyvät markkinoilla) ON olemukseltaan:
http://ristokoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/59760…
” Markkinatalous, eli sen valtaosa finanssitalous on uskon asia. Ja blogikirjoittajan puolue on juuri se joka tuota taloususkontoa kiivaimmin maahamme ajaa, mikä panee vähintäänkin ihmettelemään kirjoituksen asiapohjaa.
Sanokaapa nyt hyvät markkinatalousihmiset, puhutteko talouskasvua tarkoittaessanne kokonaistaloudesta vai reaalitaloudesta? Nimittäin nämä ovat kaksi eri asiaa, ja reaalitalouden suhde raha- eli finanssitalouteen on nykyisin vähintään 10 – 90, joidenkin laskelmien mukaan maailmantaloudessa jopa 2 – 98%.
Reaalitaloudella on vastine todellisuudessa, rahataloudella ei. Se vastine syntyy enimmäkseen työstä, siis varsinaisesta työn tuloksesta, joka on eri asia kuin työvoimakulut. Mutta finanssitalous on spekulatiivista höttörahaa, jonka arvo perustuu uskolle, eikä sillä ole muuta vastinetta kuin raha itse, jota sillä ostetaan ja jolla pelataan. Rahatalouden pelitappiot ja velat maksetaan tuosta pienestä reaalitalouden potista, ja se koskettaa meitä kaikkia. Vaikka tekisimme siis kymmenkertaisen työmäärän, se kasvattaisi kokonaistaloutta, mutta työn tulos ja reaalinen talouskasvu on milloin vain imaistavissa tuonne rahatalouden taivaalle sen mukaan mitä siellä milloinkin uskotaan. Ja usko jos mikä on tunneasia. ”
Juuri näin on asian laita. Jokin osa höttörahasta muuttuu ”todelliseksi rahaksi” sen mukaan kuinka paljon (ja halvalla) sitä todellista (viime kädessä esineellistä) vaihtoravoa pystytään kiskomaan ihmisten työstä.
On kuitenkin huomattava tähän liittyen eräs seikka: tuo velkakin ja sen kasvu on osin ”höttörahaa”! Suomi siis paitsi menettää ”todellista rahaa”höttöjen täyttämiseen, myös SAA, tarkemmin sanoen lainaa, osin HÖTTÖRAHAA!
Kuka on laskenut kuinka paljon Suomen velka on esimerkiksi viime vuonna kasvanut (TAI VÄHENTYNYT!) MITATTUNA KULTAKILOISSA?
Euro taitaa olla vähän vahvistunut dollariin nähden, mutta DOLLAI ON INFLATOITUNUT HELVETISTI KULTAAN NÄHDEN, ja kulta on se joka mahdollisimman tarkkaan PITÄÄ (TYÖN)ARVONSA eikä suinkaan paperieuro tai -dollari, jotak tuossa suhteessa ovat aivan ”täyttä höttöä”!
Kuinka paljon olivat Suomen valtionvelka kultakiloissa vuoden 2009 lopussa ja vuoden 2010 lopussa?
Kuinka monta kiloa kultaa se 8 mrd:n lisäys on kullassa, ja miten tämä kilomäärä suhtautuu noiden mainittujen valtionvelan kultakilomäärien erotukseen?
Mihin suuntaan Elina huijaa, ja kuinka paljon?
Kultaero kuvaa parhaiten sitä työmäärää, joka velan maksmiseen todella tarvitaan!
Kullan hinta on noussut vuodessa 28% Kuinka monta % Suomen valtionvelka on noussut?
Kun minulle 70-luvun alussa kertyi n. 30000 mk opintolainaa, niin inflaatio maksoi sen sillä tavalla pois, että kun valmistuin 80-luvun alussa, maksoin sen muistaakseni 4 vuodessa pois, vaikka olin vuoden armeijassakin. (Se oli loistojuttu silloin se opintolainalaki, kun oli sellainen inflaatio…)
” Katainen puhuu jatkuvasti siten, kuin eläisimme sataprosenttisessa reaalitaloudessa. Tämä on valtiovarainministeriltä anteeksiantamatonta tietämättömyyttä tai sitten totaalista hämäystä, en tiedä kumpi on kyseessä. ”
Totta.
” 1960-luvulla raha- ja reaalitalouden suhteet olivat päinvastaiset kuin nyt, ja kun talous kasvoi, meillä oli varaa hyvinvointipalveluihin. Nyt kun talous on kasvanut moninkertaiseksi, meillä ei sitten olekaan varaa edes samaan. Mihin tuon talouskasvun hedelmät sitten kaikkoavat, ellei hyvinvointiimme?
Onko reaalitaloutemme kasvanut 70-luvulta, vai onko koko kasvu tempaistu vain finanssitalouden moolokinkitaan tekemällä työmme hedelmistä pelimerkkejä?
Asia on monimutkainen ja vaikea, mutta jokaisen eduskuntaan menevän ja myös ehdokkaan tulisi hallita edes nuo talousasioiden alkeet, joita ei nähtävästi edes ministeritasolla osata. Tai mikä pahinta, jos osataan, kansalle valehdellaan. ”
Veikkaisin jälkimmäistä…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä siinä suurin harha onkin. Oikein hyvin se ilmeni vaikkapa tämän aamuisessa talouden jälkiviisaiden keskustelussa TV:ssa. Rahasta ja rahoitusongelmista puhuttiin ikään kuin reaalitaloudesta irtautunutta rahataloutta ei olisi olemassa.
Jos asian ydintä ei ymmärretä tai ymmärretään, mutta yritetään salata, koko keskustelu on harhaa samoin kuin rahatalouden kasvu reaalitalouden kustannuksella ja sitä koko ajan korkorasitteella tukahduttaen.
”Nyt kun talous on kasvanut moninkertaiseksi, meillä ei sitten olekaan varaa edes samaan. Mihin tuon talouskasvun hedelmät sitten kaikkoavat, ellei hyvinvointiimme?” Janne Kuusen tiivistys kertoo kaiken olennaisen. Virtuaaliselle rahataloudelle ja sen kasvulle mikään ei riitä. Se ei ole kasvua lainkaan vaan tuhovoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Tulevaisuutta ei voi tarkkaan ennustaa, mutta nykytilanne kertoo jo tarpeeksi. Vuoden 2009 budjettitalous oli 9,4 miljardia alijäämäinen. Viime vuonna 12,6 miljardia. Tulevaisuus on ehkä uskon asia, mutta tämä edellä mainittu on pelkkää ikävää faktaa.
Jos julkista sektoria ei leikata, eikä tapahdu mitään ihmeellistä, otamme tänä vuonna ja seuraavan neljän vuoden aikana vuosittain kahdeksan miljardia velkaa.”
Tämä jos jokin on uskonvaraista. Ensin sanot, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, ja heti perään ennustat sitä. Kaiken lisäksi pidät itsestäänselvänä, että budjetista voi karsia
vain ja ainoastaan ”julkisia menoja” (joilla ilmeisesti tarkoitat yhteiskunnan peruspalveluja). Eikö koko budjetti sietäisi harkita uusiksi, ja karsia korkeintaan VIIMEISEKSI niistä oikeasti tärkeistä asioista, haloo?
Ilmoita asiaton viesti
Kaisa Kansine: ”Eikö koko budjetti sietäisi harkita uusiksi, ja karsia korkeintaan VIIMEISEKSI niistä oikeasti tärkeistä asioista, haloo?”
Olen samaa mieltä, mutta tuossa on vain se ongelma, että kuka ja millä perusteella saa määritellä, mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita.
Ilmoita asiaton viesti
Märittele nyt vaikka sinä mikä SINUSTA on ne asiat, joista pitää leikata.
Ilmoita asiaton viesti
”tuossa on vain se ongelma, että kuka ja millä perusteella saa määritellä, mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita.”
Eipä kenelläkään kai loppuen lopuksi ole sen suurempaa oikeutta sitä määritellä, joten ehkä budjetin prioriteeteistä pitäisi järjestää kansanäänestys?
Itse määrittelisin niin, että tärkeimpiä ovat palvelut jotka ovat elämän ja kuoleman kysymyksiä, kuten terveyspalvelut ja perustulo joka ei aja ketään kadulle jäätymään tai kuolemaan nälkään.
Ilmoita asiaton viesti
Kansine,
No mitä muuta tulevat vaalit on kuin juuri kansanäänestys tulevan budjetin prioriteeteistä?
Ilmoita asiaton viesti
Ne, joista pitää leikata on taiteen, kulttuurin ja urheilun tukeminen ja yleisesti ottaen byrokratia (siirryttävä esimerkiksi perustuloon, jolloin Kela ja Verohallinto voidaan yhdistää). Jos tuo lista ei riitä (kuten todennäköisesti ei riitä), niin ne, joista ei saa leikata ovat samat kuin Kaisa Kansineella eli välittömään hengenvaaraan liittyvä terveydenhuolto ja se, että kukaan ei kuole nälkään tai (ilman) kylmyyteen. Noiden kahden tärkeyslistan ääripään väliltä löytyy sitten reilusti karsittavaa, opetusministeriön hallinnonalalta (budjetti 6,6 miljardia, 13% valtion menoarviosta) varmaankin suhteessa eniten.
Ilmoita asiaton viesti
Ja höpö höpö.
Jaa että ei talouskasvua mukaan keskusteluun? Te itse teette niin aivan jatkuvasti. Eikö se kerro jo siitä, että uskotte siihen oikeen tunteella?
Ilmoita asiaton viesti
Budjetti on alijäämäinen millä tahansa kasvuennusteella: negatiivisella, positiivisella ja nollakasvulla. Siitä voi jokainen valita oman näkemyksensä, mutta sanoma ei muutu: elämme velaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Loistavaa Elina, todellakin elämme velaksi, kuten 150 muuta valtiota joilla on velkaan perustuva rahajärjestelmä. Ennen kuin euron voi laittaa kiertoon, tulee se lainata pankista, tietenkin korkoa vastaan, jolle ei luoda rahaa, vaan korkoa varten otetaan lisää lainaa jne. Loputon suo.
Rahajärjestelmämme on nerokkaan rikollinen tapa orjuuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lepomäki saa ihan hyvää kommentointia:D
Ilmoita asiaton viesti
”5.4.2011 10:22 Janne Kuusi uusi
Sanokaapa nyt hyvät markkinatalousihmiset, puhutteko talouskasvua tarkoittaessanne kokonaistaloudesta vai reaalitaloudesta? Nimittäin nämä ovat kaksi eri asiaa, ja reaalitalouden suhde raha- eli finanssitalouteen on nykyisin vähintään 10 – 90, joidenkin laskelmien mukaan maailmantaloudessa jopa 2 – 98%.
Reaalitaloudella on vastine todellisuudessa, rahataloudella ei.”
*****
Vaikkei asia noin yksinkertainen ole kuin kommentoija väittää, niin silti:
Elämmekö me Islannissa (vuonna 2006), vai Suomessa vuonna 2011?
Finanssitalouden paisuttaminen ja sen varassa eläminen johtaa Islannin tiellä. Tunnetuin seurauksin. Tätä ei kukaan ymmärtääkseni ole esittämässä.
Todellinen talouskasvu perustuu aina reaalitalouden kasvuun, niin että talouden todellinen vauraus kasvaa.
Jos meidän todellien vauraus ei kasva, voimme ylläpitää elintasoa jonkin aikaa lainarahalla. Sitten tulee stoppi, kuten nyt Portugalissa.
Reaalitaloutta kasvatettaessa on tehtävä todellisia muutoksia. Ei nimellisiä.
Joko talous kasvaa – oikeasti. Tarkoittaa menestyviä yrityksiä, kasvavaa vientiä ja tuontia, uusia työpaikkoja sekä kasvavia verotuloja.
Tai sitten ei, jolloin supistuksetkin ovat reaalisia, oikeita. Tarkoittaa leikkauslistoja.
Ilmoita asiaton viesti
Loistokirjoitus, mutta prkl, vei minun aiheeni. No, ei se mitään, julkaisen silti.
Ilmoita asiaton viesti
Jani: Kyllä tähän maahan lisää järjen ääntä mahtuu! Anna palaa. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Suomen valtionvelka KULLASSA MITATTUNA on itse antamiesi tietojen mukaan PIENENTYNYT edellisen vuoden aikana 14 %, sillä se on euromäärisesti kasvanut 14% , mutta euro on inflatoitunut kultaan nähden 28 %, joka kuitenkin on joka tapauksessa huomattavasti vakaampi arvo kuin euro eikä koskaan ”menetyhjiin”. Kultamäärällä mitataan parhaiten sitä työtä, joka olisi tehtävä velan maksamiseksi. Se siitä euron paljon vouhkatusta ”hintaravakauden tarjoamisesta”… (Nuo prosentit voivat olla vähän väärin,kullan hinnan mutosta lukuun ottamatta. En viitsi nyt plärätä, kun asialla ei ole olennaista merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Voihan selville luvuille kiroilla ja haukkua niiden esittäjänkin. Silti on kaikessa vihassaankin hyvä ymmärtää Lepomäen viesti: Me elämme velaksi. Vaikka ei hyväksyisi yhtään osaa Lepomäen leikkauslistasta. Tämä ei ole mikään Persujen mamujuoru vaan ihan oikeasti monen meistä elämään vaikuttava asia.
Tietynlaista rahan palvontaa on myös demonisoida raha ja kieltäytyä ajattelemasta valtiota ja sen toimintoja rahasummien kautta. Ainakin, jos viestin tuo väärä henkilö. Siitä puhe mistä puute: Vasemmiston patoutunut rahakiima on surullista seurattavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Eikös demaritkin ole asettaneet ensi vaalikauden ykköstavoitteekseen valtion velkaantumisen kasvun pysäyttämisen?
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan, että ”perusviesti” on että, eletään velaksi, mutta voisiko joku kertoa minulle ja kansalle, että miksi me velkaannutaan yksityisille sijoittajille, eikä valtio velkaannu itselleen?
Talousteologian tohtorit voisivat minua typerää joskus opastaa tässä asiassa? Mitä me voitettiin, kun liityttiin EKP:n valuuttapolitiikkaan ja kuopattiin oma velaton valuutta?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten J. Joki jo huomautti, kukaan ei aio vuodessa kuroa tuota vajetta umpeen. Toisaalta, ei sillä ole mitään merkitystäkään, kyse kun on vain väliaikaisesta tilanteen lievittämisestä ennen seuraavaa kriisiä. Markkinatalous tulee paljastamaan karvaasti todelliset karvansa ja reaaliomaisuus tullaan realisoimaan pois maksukyvyttömiltä.
Seuraavassa lamassa ei pankkiireita tipu taivaalta, EU:n valtiot pelastaa oikeistoliberaalien johdolla.
Hyvinvointivaltion eväät on jo syöty parempiin suihin. Aika muuttaa suuntaa.
______________________________________________
Ahdistaako demokratiavaje? http://k4rv1n3n.net/
Ilmoita asiaton viesti
Elina, odotan edelleen vastausta kysymyksiini.
Ilmoita asiaton viesti
Voi ihmistä kekseliäämminkin kiusata kuin marisemalla. Tuskin hän ainakaan päätäsi tulee silittämään.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä ovat erittäin tärkeitä kysymyksiä, erittäin monille, eikä mikään kiusaamista.Asenne sekin sinulla.Jani sentään niihin vastasi omassa blogissani.
Ilmoita asiaton viesti
Täytynee lähteä ruudun äärestä kun äsken vilkaisin, että: Kas, uusi kirjoitus nimeltä ”Teloitus uskon asia”…
Ilmoita asiaton viesti
Minusta ei ole saivartelua, että keskustelussa viitataan asiallisesti myös muihin laitosten kuin VVMn tekemiin arvioihin kestävyysvajeesta.
On kyllä totta, että tilanne johtaa leikkauksiin. On kuitenkin myös totta, ettei maamme selkäranka kestä murtumatta, jos koko vaje paikataan heikompien selkänahasta.
Lepomäki, Rydman, Sandström & kump. kuuluvat kokoomuksen oikeaan äärilaitaan. He julistautuvat liberaaleiksi siinä, mitä tulee yksilön vastuisiin ja vapauteen. Kuitenkin he ovat linnunaskeleen päässä Kiinan mallisen autoritäärisen kapitalismin kannattamisesta. On syytä vakuuden vuoksi selata vaalikoneistä näiden ehdokkaiden vastauksia. Lepomäki koskisi lakko-oikeuteen, joka on kuitenkin YK:n määrittelemä perusoikeus. Toisaalta ulkopoliittisesta http://www.vaalikone2011.fi/ehdokas/Lepom%C3%A4ki/…
vaalikoneesta käy ilmi, että Lepomäki kannattaa väitettä, jonka mukaan yritysten minimityöehtoja ei pidä valvoa kansainvälisesti. Mutta se että ”Vapaat markkinat hoitavat nämä epäkohdat ajan kuluessa. Sekä asiakaskunnan että tuottajan vastuun kautta” taitaa olla yhtä lailla uskon asia?
Entä pitäisikö koko julkinen sektori lakkautaa? Ja mitä sen tilalle tulisi, kun olisi vain vapaat markkinat? Epäilemättä ne, jotka pystyisivät, ostaisivat itselleen ainakin minimimäärän vapautta (joka vastaisi ehkä nykytasoa). Sitten ne, jotka eivät tähän pystyisi, menettäisivät osan niistä perusoikeuksistaan, jotka määritellään esimerkiksi Suomen perustuslaissa. Syntyisi ehkä uusi irtolaislainsäädäntö, työleirejä ja yksityiselle sektorille massiivinen valvonta- ja turvallisuusteollisuus.
Tämä voi olla jonkun mielestä pelottelua, mutta lähinnä pelotteluun Lepomäkikin syyllistyy.
Kirjoitin arvion Suomen liberaalin äärioikeiston poliittisesta ihmiskäsityksistä:
http://anttiheinonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/6710…
Ilmoita asiaton viesti
Vilkaiskaapa seuraavaa:
http://www.loitto.com/tilastot/hsvaalikone11/kartta/
Saitille on koostettu ehdokkaiden ideologiset asemat heidän HS:n vaalikonevastaustensa perusteella akseleille vasemmisto-oikeisto (X) ja konservatiivi-liberaali (Y).
Arvopilvestä käy ilmi, että kolme oikeistolaisinta ehdokasta tässä järjestyksessä ovat Henri Heikkinen, Elina Lepomäki ja Wille Rydman. Tämä kolmikko on kartalla hyvin kaukana kokoomuksen keskihajonnasta. Nähdään selvästi, että jopa esim. demareiden vasen siipi on lähempänä keskivertokokkaria kuin Lepomäki.
En ole siis yhtään liioitellut, kun olen puhunut Suomen uudesta ”äärioikeistosta”. Ja tämä perustuu tilastollisiin faktoihin, eikä ainakaan ideologiseen sumutukseen, jota Elina niin usein harrastaa.
Ilmoita asiaton viesti