Älä ole yksi heistä
“Mä tapan sut,” hän huusi vielä perään, kun äiti pakeni lasten kanssa talosta. Viikonlopun juopottelu oli mennyt pitkäksi ja maanantain vastaisena yönä isä oli päättänyt herättää koko talon pistämällä rokin soimaan ja sytyttämällä halot palamaan. Takan vieressä. Se oli pelottanut lapsia eniten, vaikkei kivitalo siitä palanutkaan.
1990-luvun lama vei kaverini Artun isän firman. Siinä missä monen lapsen vanhemmat joutuivat työttömiksi, oli monen yrittäjän kohtalo vielä karumpi. Lamaan tuhoutui yrityksen lisäksi siihen mennessä kerätty omaisuus. Liian monella kaatui myös tulevaisuus. Kun oli elämänsä tottunut hoitamaan asiansa hyvin, tuntui velkavankeus tuomioista pahimmalta. Epäoikeudenmukaisuus pisti vihaksi. Faijalla tilttasi nuppi, Arttu sanoi, kun muistelimme tuon ajan tapahtumia. Hänen isänsä teki itsemurhan ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Laman lapset on käsite, joka on tullut meille viime vuosikymmeninä tutuksi. Yrityksen tai työpaikan menettämisen myötä menetettiin monessa perheessä myös arki. Pahimmillaan suomalaisten ihmisten tilanne oli vuoden 1994 lopussa, jolloin ulosotossa oli 456 786 henkilöä ja 55 799 yritystä.
THL:n kohorttitutkimuksista käy ilmi, etteivät perheiden ongelmat jääneet 1990-luvun lamaan. Nuorten mielenterveysongelmat ja perheiden pahoinvointi ovat lisääntyneet myös 2000-luvulla. Liian monelle lapselle koti ei ole ollut turvallinen paikka pitkään aikaan; nyt tilanne uhkaa muuttua yhä uhkaavammaksi. Kotiopetus tarkoittaa liian monelle isosiskolle tai isoveljelle sitä, että yrittää opettaa sisaruksilleen – tai vanhemmilleen – mitä koti tarkoittaa.
Nyt koronaviruksen aiheuttaman kriisin myötä meillä poliitikoilla on velvollisuus hoitaa maan asiat niin, ettei kävisi kuin 1990-luvun alussa. Jos yritys on ollut konkurssikypsä jo aiemmin, ei ole syytä pitkittää tilannetta, vaan julkisen vallan on tehtävä yrityksen lopettaminen vaivattomaksi. Epäonnistuminen ei saa olla loppuelämän kohtalo. Maksukyvyttömyys uhkaa nyt kuitenkin myös sellaisia yrityksiä, joilla liiketoiminta oli hyvällä mallilla vielä kaksi viikkoa sitten. Joku on saattanut helmikuussa vielä investoidakin. Moni vaatekauppa oli ehtinyt tilata kevätmalliston ennen kuin asiakkaat lakkasivat tulemasta. Kassa on tyhjä ja varaston arvo sulaa samalla, kun laskut pitäisi maksaa.
Meillä on vastuu siitä, että näitä yrityksiä ei nyt päästetä nurin sellaisen syyn takia, joka vertautuu 30 vuoden takaiseen devalvaatio-tilanteeseen tai on sitäkin riippumattomampi omasta toiminnasta. Pandemian seuraukset eivät kuulu normaalin yrittäjäriskin piiriin. Samalla meidän on pidettävä huoli siitä, että kriisin aikana – ja heti sen jälkeen – liiketoiminnan pyörittäminen ja ihmisten palkkaaminen on mahdollisimman kannattavaa. Ei rikota nyt mitään sellaista, joka jo pian voi kasvaa normaalimittaansa ja sen ohi. Sillä näitä kasvun versoja tarvitsemme pian enemmän kuin koskaan.
Ja enemmän kuin koskaan tarvitsemme apua ja turvaa niille lapsille ja nuorille, joiden vanhemmat ovat romahtamispisteessä tai jo ylittäneet sen. Sosiaalityöntekijät, opettajat, järjestöt ja lukuisat vapaaehtoiset tekevät nyt jo hartiavoimin töitä. Tilanne vaikeutuu koko ajan, mitä enemmän ihmisten on pysyteltävä neljän seinän sisällä. Kannetaan tästä kaikki yhdessä vastuu.
Soita ystävällesi. Tarjoa jeesiä, jos itseltäsi liikenee yhtään ylimääräistä. Jos hänellä on uupumisen merkkejä, muistelkaa vanhoja sattumuksia ja suunnitelkaa tulevaa. Kesä on tulossa; meille kaikille. Muistuta, ettei kodin tarvitse olla viimeisen päälle siisti, mutta liian monia Alkon kasseja sinne ei pidä raahata. Liiallisella läträämisellä tuhotaan paitsi oma perhe, myös täysin sivullisten oikeus saada sairaanhoitoa. Tässä kriisissä meistä kukaan ei ole yksin. Ja jos tuntuu, ettet enää jaksa, pyydä apua. Siinä ei ole mitään hävettävää, vaan päinvastoin, se on tapa kantaa vastuuta.
Arttu on nykyisin yrittäjä hänkin. Hän on joutunut viikolla lomauttamaan kuusi työntekijää seitsemästä. Eipä ole aikuisiällä tuntunut näin pahalta, Arttu puuskahti. Hän kertoi kulkevansa juuri Herttoniemen metroaseman ohi. Keskellä päivää toistakymmentä ihmistä hortoili naama punaisena kilisevät kassit kädessään. Älä ole yksi heistä.
Juuri noin. Monet 90-laman katastrofit nähneenä. Juuri tänään juttelin yhden pitkäaikaisen kollegan kanssa Finnverasta. Toimenpiteet kiinnittyivät liikaa 90-luvulla pankkeihin, kun olisi fokus pitänyt olla ihmisissä ja yrityksissä. Mutta on kollektiivista oppimista tapahtunut paljon. Viimeisin finanssikriisi mukaan lukien. Toki digitaalisuus tuo paljon helpotusta. Nyt on rahoittajat tilanteen tasalla. Ja täysin samaa mieltä Elinan kanssa. Ennen virusta pidempään sairaina olleita ja joissa ei ole kehityshankkeita käynnistetty, ei kannata pelastaa. Mutta tehdä luopuminen helpoksi ilman monikymmenvuotista velkavankeutta.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi juuri nyt pitäisi luopua? Vai onko koronavirus -epidemia vain, kuten sanotaan ”give me reason”, pisteenä iin päällä. Mikä muu tahansa pieninkin syy voisi liipaista luopumisen yrittämisestä. Ollaan taantuman kynnyksellä, ja sattumalta myös koronanvirus iski samaan aikaan. Suomessa kuolee influenssaan moninkertainen määrä ihmisiä vuodessa.
Jos kerran talous pysäytetään, ei pitäisi tarvita maksaa myöskään kuluja, kun ei ole tulojakaan! Miksei kulupuolta viivästytetä kvartaalilla, kun tulopuolikin viivästyy kolmella kuukaudella. Eikö rahoittajilta löydy neuvotteluvaraa tulla vastaan maksuissa, kun kerran keskuspankkikin tukee juuri rahamaailmaa?
Ilmoita asiaton viesti
Miten Elina on?
Eikö kolmenkymmenen vuoden jälkeenkään ole selvinnyt,että 90-luvun lama oli ennenkaikkea itse aiheutettu lama. Avaamalla rahahanat liian nopeasti verrattuna lakki kourassa ja katse lattiassa pankkipolitiikkaan.
En syytä enempi niitä,jotka silloin olivat rahahanojen kahvoissa,kuin näitäkään,jotka nyt joutuvat painimaan yrittäjyyden ongelmien kanssa.
En kovin pitkälle vertaisi tätä tilanneta silloiseen.
Nyt aiheuttajiin ei voi kovinkaan paljon vaikuttaa kuten silloisen sijaan olisi mahdollista ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Lama oli osittain itseaiheutettu. Kyllä Neuvostoliiton romahdus sitä toki lisäsi. Mutta laman seurauksetkin olivat itseaiheutettuja – tai siis Suomen Pankin ja valtiovallan. Mauno Koiviston vahvasti tukemana pelastettiin pankit ihmisten ja yritysten sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
En ole pelastuspakettia vastaan ollenkaan, mutta eikö bailout ole hyvinkin sosialistista politiikkaa, johon ei Lepomäen ideologisesta taustasta yleensä tukea löydy?
Ilmoita asiaton viesti
Tästä Lepomäestähän alkaa kuoriutua esiin perinteisen suomalaisen sekatalouden kannattaja ja hyvä niin. Ilman sekataloutta ei Suomi ei olisi selvinnyt 1900-luvun haasteista.
Nyt kun olemme jättämässä kylmänsodan jälkeisen ajan taaksemme lopullisesti, palaa perinteinen sekatalous taas kunniaan.
On Suomi köyhä ja köyhäksi näköjään jää!
Ilmoita asiaton viesti
❤❤❤
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisikö Pikku-Hilkka tulkita nuo mustat sydämmesi ikäänkuin niin,ettet allekirjoita blogistin mielipidettä?
Ilmoita asiaton viesti
Kannatan Elinan ajatuksia, mulle muuten nuot syämmet näkkyy punasina ❤
Ilmoita asiaton viesti
Minulle ne näkyy mustina.
Ihan senkin takia,että demarien vetämä Holkerin hallitus syöksi kansakuntamme ennennäkemättömään lamaan vapautamalla rahamarkkinamme ilman vähäisintäkään kontrollia.
Toki sinä voit laittaa sydämmiä vinon pinon. Itse yrittäjänä mietin miten tuostakin aikanaan selvittiin.
Ilmoita asiaton viesti
Minä yrittäjänä ymmärrän,kuinka mustia ne on,
Oliko Elina edes syntynyt silloin,kun nyt tekelehtii oivaltamaan silloisen tilanteen?
Ilmoita asiaton viesti
Mullekki kolisi se 90-luvun lama, asuntolainan korko nousi 17%:in ja verotuksesta poistu joku yksinhuoltaja- tai lapsivähennys, mutta oli kaupungin virka, niin selvittiin pikkuhiljaa noin niinko henkilökohtasessa elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä kuinka oma kahdeksantoista vuoden disponsibiliteetti työmarkkinoilla edisti tämän yhteiskunnan kehitystä, mutta ilmeisesti pääasia oli tappaa kasvavan yrityksen toiminta jo lähes alkuunsa 1992 KERA:n toimesta. Itse olen pärjäillyt, mutta yhteiskunnasta en ole ihan varma 😉
Ilmoita asiaton viesti
Oli siinnä omassakin pärjäämiseessä joskus haasteensa kahden alaikäisen huollettavan kanssa, mutta ihan kunnon kansalaisia sain heistä kasvatettua silloisen vaimoni kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
En edes muista miten selvittiin. Mutta kuitenkin. Mielestäni on syytä erottaa syyt tapahtumiin seurauksien sijaan.
Jotenkin jää päällimmäiseksi mielikuva siitä, että Lepomäellä ei ole pienintäkän aavistusta silloisista tapahtumisista.
Ilmoita asiaton viesti
Joskus minusta tuntuu siltä, että onko tämä taloudellinen aktiviteetti mennyt kaiken edelle ja onko se turhan isolla volumella… vähempikin riittäisi 5,5 miljoonan ihmisen toimeentuloon, jos vaikka kohtuullistettaisiin. Ollanko oltu äärirajoilla? Ja on muutakin taloutta kuin rahatalous. On omavaraistaloutta ja jopa lähimmäisenrakkautta.
Ilmoita asiaton viesti
Minua ainakin vistottaa,kun sadat jakaa tätä facebookissa.
Joskus tekisi mieli kyseenalaistaa.
Oikastaan sen jo teinkin ja kukaan ei ymmärrä mitään.
Ketä varten me pidämme tätä kansakuntaa hengissä? Miljoonia perineitä neitejäkö varten? Jotka eivät ole koskaan tarvinneet panna tikkua ristiin.
Näin kertoi minulle aikanaan isännöintitoimiston pomo,että he ovat kaikista pahimpia,kun aamulla kuuden jälkeen aamusavuilla itse juttelimme ja odottelimme aikaa parempaa, jolloin saa alkaa työt,ja hän latautui ennen lähtöään taas kerran kuuntelemaan Suomen viisaimpia perillisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Elina!
Nuoret kansanedustajat eivät voi tietää Suomen tapahtumista 1990-luvulla. Eikä voi muutenkaan, sillä monet silloisen valtiojohdon päätöksentekoon liittyneet asiakirjat on demokratian perusperiaatteiden vastaisesti määrätty salaisiksi.
Suomea uhkaa taloudellinen katastrofi, ei vain yrityksiä.
Millä valtiovelka maksetaan ja koronasta aiheutuva lisävelka maksetaan?
Historiasta pitää tietää enemmänkin.
Miksi Suomi on ajautunut velkavaltioksi?
Mistä kaikki johtuu?
Elinan mainitsema 1990-luvun lama oli itseaiheutettu.
Jo syksyn 1967 suurdevalvaatio oli Mauno Koiviston aiheuttama. Koivisto pitkitti devalvaation tuloa heti tultuaan valtiovarainministeriksi 27.5.1966. Tästä kertoo silloinen pääministeri Rafael Paasiokin muistelmissaan; Koivisto pitkälti määräsi raha- ja talouspolitiikasta.
Syynä devalvaatioihin ja 1990-luvun lamanaikaisiin laittomiin kellutuksiin ei ollut pieni markka, vaan raha- ja talouspolitiikasta – vielä presidenttinäkin – määrännyt Mauno Koivisto.
Presidentti Koivisto määräsi taustalla, sillä rahamarkkinoiden vapauttaminen oli ulkopolitiikkaa, EY-politiikkaa. Presidentti määräsi ulkopolitiikasta Hallitusmuodon 33 §:n antamin valtuuksin.
Koivisto halusi myös etukäteen EY-mukauttaa Suomen valtiosäännön, nimittäin määrävähemmistösäädöksiä ei ollut minkään muun valtion perustuslaissa. Juuri ne olivat Koivistolle ongelmat ETA- ja EY-jäsenyyksien hyväksymisessä. Juuri määrävähemmistösäädösten poistamista varten Koiviston järjesti laman, jolloin eduskunnan vallan rajoittaminen tehtiin ”säästölailla”. Tätä varten Hallitusmuodon VI luvun Valtiontalouden kokonaisuudistusta pohtimaan perustettiin jo maaliskuussa 1989 Valtiosääntökomitea.
Lamasta tuli kuitenkin liian syvä, jolloin pankkien vakavaraisuus laski alle EY-direktiivin määräämän 8 %:n. Niinpä ETA-sopimuksen liitteisiin oli kirjoitettu Suomea koskeva määräys: Pankkien vakavaraisuus on nostettava 8 %:n tasolle 1.1.1995 mennessä.
Aika oli loppumassa. Mistä muualta pankkien tarvitsema vakavaraisuus voitiin saada kuin ryöstämällä yrityksiltä!
Niinpä kaikki keinot otettiin käyttöön. Yksi keino oli yksipuolinen koronnosto. Muiden aluesäästöpankkien tavoin Tampereen Aluesäästöpankki nosti korkoa yksipuolisesti, jolloin siitä tuli oikeuskiista Tampereen raastuvanoikeudessa ja Turun hovioikeudessa.
Lopulta 3.4.1992 korkein oikeus teki vastoin presidentti Koiviston korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinoselle esittämää toivomusta ratkaisun KKO:50 1992, jossa velallinen voitti.
Koivisto ei ollut KKO:n ratkaisuun tyytyväinen, koska ratkaisu vaikeutti pankkien tilannetta ja uhkasi ETA- ja EY-jäsenyyden toteutumisen ehtoa.
Presidentti Koivisto järjesti 6.5.1992 oikeuspoliittisen seminaarin, jonka asiakirjat presidentti Tarja Halonen määräsi Koiviston pyynnöstä salaisiksi. Minulla on Halosen allekirjoittama salaamispäätös.
Salaisen asiakirja-aineiston vuoksi tilaisuutta alettiin kutsua Koiviston konklaaviksi.
Konklaavissa Koivisto rikkoi Hallitusmuodon 2 §:ään kirjoitettua vallan kolmijakoa eli teki valtiopetoksen. Oikeuslaitoksen pitää olla riippumaton.
Kun Niinistöstä tuli presidentti, esitin pyynnön, että Niinistö olisi toimittanut minulle asiakirjat. Koiviston luomaa Presidentin Kanslian arkistoa oltiin kuitenkin jo siirtämässä Kansallisarkistoon.
Ylen toimittaja Mikko Haapanen kiinnostui kotisivuni johdosta konklaavin asiakirjoista ja saikin niitä lopulta Kansallisarkistossa nähtäväkseen, mutta kopioita ei saanut ottaa, eikä edes kuvata muuta kuin kansion kannen.
https://yle.fi/uutiset/3-6807049
Haapanen oli oma-aloitteisesti minuun yhteyksissä. Annoin hänelle vinkiksi haastatella laman uhria, Kjeld Mölleriä, ystävääni, joka teki aiheesta väitöstutkimusta, mutta arkaluonteisuuden vuoksi tutkimusta ei saanut laittaa kansiin. Kellestä ei tullut tohtoria.
Minulla on jonkin aikaa ollut salaiseksi määrätty muistio kahtena eri versiona ja myös Martti Mannisen laatimat kutsumuistiot, jotka valaisevat asiaa enemmän kuin itse konklaavimuistio. Ne löytyvät kotisivultani.
Kerron ja esitän asiakirjat myös youtubessa lähes viisi vuotta sitten kuvatussa videossa. Googleta sanat ”youtube konklaavi ilman musiikkia”.
Koivisto järjesti myös muita valtiopetoksia, kuten Hallitusmuodon 1 ja 2 pykälien vastaisesti ensin Suomen ETA-jäsenyys ja sitten EY-jäsenyys, josta vasta 1.12.2009 Lissabonin sopimuksen myötä syntyi EU.
Samaan Koiviston määräämään valtiopetosrykelmään kuuluu myös Suomen itsenäisen valtiontalouden hoitoon tarkoitetun raha- ja talouspolitiikan instrumentin ja päätösvallan luovuttaminen jäsenmaista riippumattoman EKP:n hallintaan ja hoitoon.
Siis Hallitusmuodon 72 §:ään kirjoitetun Markan hävittäminen ilman lakiesitystä on valtiopetos. Kansallisen päätöksenteon määräaika umpeutui jo 31.12.1994.
Salaiseen UM:n pöytäkirjaan oli 20.12.1993 kirjoitettu tekaistu EMU-varauma, joka syötettiin valheena eduskunnalle kesäkuussa 1994 ja Perustuslakivaliokunnalle syksyllä 1994. Näin ongelma siirrettiin tulevaisuuden ongelmaksi. Mutta euro tuli huhtikuussa 1998 voimaan EY-asetuksella, johon ei eduskunta voi mitenkään vaikuttaa.
Presidentti Koivisto tiesi keväällä 1992, että EMU:n 2. vaihe estää kansallisen keskuspankkirahoituksen. Tästä seurasi, että valtiovarainministeri Iiro Viinanen joutui lainaamaan ulkomailta rahaa Valtion vakuusrahastoon.
Koivisto tiesi myös, että EY-säädöstö (jo ETA-jäsenyys) kielsi valtiota tukemasta yrityksiä eli tässä tapauksessa pankkeja.
Niinpä lainatut rahat kirjattiin Suomen Pankin Valtion vakuusrahasto-sarakkeeseen, vaikkei rahoja koskaan tullut Suomen Pankkiin, sillä valtio ohjasi ne suoraan pankkien tueksi siten kuin pankkien kesken oli sovittu. Suomen Pankin tileihin siis tehtiin vähän yli 20 miljardin markan kirjanpitorikos.
Suomen Pankin keskuspankkirahoitus olisi pelastanut yritykset eikä valtion olisi tarvinnut tehdä velkaa.
Nyt, koronan seurauksien rahoituksessa tarvitaan oma raha ja oma keskuspankki Suomen Pankki, joka voi antaa keskuspankkirahoitusta, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin.
Korona on aiheuttanut myös huolen elintarvikkeiden huoltovarmuudessa. Minulla on ratkaisu tähänkin: Kansallinen EU:sta riippumaton maatalous.
Valtamedia ei ole vieläkään kertonut totuutta Suomen ”maatalousneuvotteluista”, vaikka kotisivullani on ollut totuus kerrottuna yli 10 vuotta. Totuuden kertomatta jättäminen aiheutti sen, että EU-kansanäänestys oli vaalipetos.
Koska Suomen EU-jäsenyys on aikaansaatu valtiopetoksilla ja vaalipetoksella, voi Suomi irrottautua EU:sta yksipuolisesti ja ilman sanktioita. Vuonna 1986 solmittu EFTA-jäsenyys turvaa tarvittavan kaupankäynnin.
Ilmoita asiaton viesti
Aja sinä Jorma minä pitelen.
Se Jaakola ei muutu miksikään,vaikka päälläsi seisoisit.
Kokoomuslaisen Holkerin johtama demarihallitus ajoi kansamme ennennäkemättömään itse aiheutettuun lamaan löperöllä rahapolitiikalla.
Turha siitä on Elinaa kiitellä,kun ei tiennyt tuolloisista toimista hölynpölyä.
Ilmoita asiaton viesti
Itsemurhatilasto laskettuna vuosikymmenittäin Tilastokeskukselta:
1970-79 11369
1980-89 12651
1990-99 13632
2000-09 10721
Joten tämä jatkuvasti esillä pidetty väittämä 14 500:sta on puutaheinää. Sitä ei tuohon saa ympättyä millään.
Ongelmia tuli ja myös enemmän itsemurhia, mikä on todella ikävää, mutta ei väitetyssä mittakaavassa itsemurhia.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki Känsälä!
Kiittelin Elinaa, koska hän esitti huolensa tulevasta. Elinalla on hyvä käsityskyky asioista ja varsinkin taloudesta. Hänen vertaistaan saa hakea.
Mutta Elina ei mitenkään voi tietää, mitä vuonna 1992 tapahtui. Elina on ollut Koiviston konklaavin aikaan vasta 11-vuotias.
Kirjoitin Elinalle ja myös kaikille blogin lukijoille tiivistetyn luennon Suomen salatusta lähihistoriasta.
Toinen kokoomuslainen kansanedustaja, jota viikonloppuna tulen kiittämään, on Timo Heinonen, joka nosti saman asian esille torstaina kyselytunnilla. Timo oli täyttänyt vasta 18 vuotta, kun KKO teki velallista puoltavan ratkaisun ja Koivisto piti konklaavinsa.
Kreeta Karvala teki eilen Iltalehteen pääkirjoituksen samasta asiasta, joten taitaa lopulta Mauno Koiviston tekemisten salaisuudet paljastua Suomen kansalle.
Turha Elina Lepomäkeä on 1990-luvun laman taustojen tietämättömyydestä syyttää.
Tapahtumarikkaana keväänä 1992 ministereistä Tytti Tuppurainen on ollut 16-vuotias, Maria Ohisalo 7-vuotias, Sanna Marin alle 7-vuotias, Li Anderson 5-vuotias ja Katri Kulmuni alle 5-vuotias.
Miten ihmeessä nämä ministerit voivat tietää Suomen salatusta lähihistoriasta?
Ilmoita asiaton viesti
Lisää salaiseksi määrättyä…
Kerroin edellä Valtion vakuusrahastosta. Se oli EY-kilpailusäädöstön vastainen rahasto eli ETA-sopimuksen mukaan Suomessa kielletty.
Valtion vakuusrahasto oli toisellakin tavalla laiton, sillä sen lakikäsittelyssä huhtikuun lopulla 1992 oikaistiin. Ensimmäisen ja toisen käsittelyn välissä on vain muutamia minuutteja.
Nimitttäin eräänä iltana puoli kahdeksan aikoihin täysistunnossa oli Valtion vakuusrahaston perustamista koskeneen lakiesityksen I käsittely. Sen jälkeen käsittelyyn tulleen asian käsittely keskeyttiin. Sitten pidettiin tauko ja puhemies vaihtui. Nimenhuutoa ei pidetty.
Tauon jälkeen käsiteltäväksi tullut uusi asia keskeytettiin, minkä jälkeen oli vuorossa Valtion vakuusrahaston toinen käsittely.
Ilmeisesti puhemiesneuvosto oli presidentti Koiviston painostuksesta toiminut näin.
Tuohon aikaan lakiesitykset vaativat kolme käsittelyä.
Valtion vakuusrahastoa koskevalla lakiesityksellä, kuten muillakin pankkien vakavaraisuuden tukemiseen tarkoitetuilla lakiesityksillä oli kiire, sillä ne oli oltava voimassa 1.5.1992. Nimittäin pankkien vakavaraisuuden nostamista vaatinut ETA-sopimus allekirjoitettiin seuraavana päivänä 2.5.1992 Portossa.
Neljän päivän päästä Porton allekirjoituksista eli 6.5.1992 Koivisto järjesti Presidentin Linnassa konklaavinsa Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolisesta koronnostosta.
Tampereen Aluesäästöpankin yksipuolisesta koronnostosta oli takautuva lakiesitys.
Yksipuolinen koronnosto oli aamuvarhain 18.3.1992 esitelty yhtenä keinona pankkien luotonantoa helpottavana toimena ja se oli myös samana päivänä lähetetty kiertokirjeenä pankeille.
Koiviston harmiksi korkein oikeus oli 3.4.1992 ratkaisullaan tyrmännyt yksipuolisen koronnoston laittomana.
Suuri joukko Valtion vakuusrahastoon, omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin ja Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n pilkkomissopimukseen liittyvistä asiakirjoista on määrätty salaisiksi. Toiset jopa sadaksi (100) vuodeksi – merkinnällä tutkimusrajoitus 100 vuotta.
Viimeiset vapautuvat salassapidosta vasta vuonna 2106, elleivät kansanedustajat vaadi asiakirjojen julkistamista.
Viimeiset ovat ns. Aktiv-Hansa-kauppoihin liittyviä asiakirjoja.
Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy nimittäin ostivat 31.3.2000 ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön 12,2 miljardin markan saatavat 5 %:lla todellisesta arvosta eli 600 miljoonalla markalla. Ongelmaluottoja oli n. 60 000 kappaletta.
Velallinen ei saanut ostaa 5 %:n substanssiarvolla velkakirjojaan itselleen!
Nyt kasvoton perintäyhtiö perii näitä saatavia täydestä arvosta korkealla korolla suomalaisen 1990-luvun lamavelallisen kuolemaan saakka.
Uskomatonta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se EU:hun liittyminen olisi estänyt sitä itsemurhaa, Elina. Päinvastoin koko lama perustuu siihen että pankkien vakavaraisuutta oli parannettava että Manu saa junailtua Suomen EU:hun. Siihen asti pankkien vakavaraisuus olisi estänyt liittymisen. Vakavaraisuus parani asiakkaiden omaisuudella.
Muutama vuosi tuon jälkeen EU:hun pääsi vaikka miten huonolla taloudella varustetut maat avustettaviksi.
Jos mennään nykyaikaan, olisi konkurssimenettelyä parannettava.
Tällä hetkellä se on saalistajien käsissä. Yksityisille pesänhoitajille on annettu hoitovastuu asioissa, jotka kuuluisivat viranomaisille. Pesän hoitajat tekevät pahaa jälkeä velallistan keskuudessa, konkurssista harva kävelee ehjänä. Ei riitä sijoitettu panos, paljon muuta menee sen lisäksi.
Pystyssä pysyneet yritykset, liikekumppanit saavat takaisinsaantivaatimuksia vanhoista kaupoista, ja halvinta on maksaa.
Jos ostaa vaikka konkurssiin menevästä autokaupasta auton, voi olla että se on ollut pesänhoitajan mielestä liian halpa. Melkein mitä tahansa voi yrittää peräyttää pesään, pesänhoitajan iloksi. Voi valita meneekö lakitupaan tyhjän pesän kanssa juttua ajavan pesän kanssa, vai maksaako.
Ilmoita asiaton viesti
Esko Aho meidät eu.hun vei. Oli silloin pääministeri. ”ka vei kuka vei” sanoi kepulais-emäntä kun ei tykännyt eu. sta ja kun hänelle huomautettiin että kukas sen hakemuksen veikään?
Ilmoita asiaton viesti
Kunnon sissin tavoin Manu osasi ampua piilosta ja vetäytyä jälkiä jättämättä.
Keulakuvaksi kelpasi kokemattomuus.
Rolf Kullbergkin ihmetteli kun hänet erotettiin, että hänhän teki vain kuten käskettiin (ei tosin aivan näillä sanoilla, mutta tätä tarkoittaen). Niin että kuka käski. Ei ainakaan Aho eikä Holkeri.
Ilmoita asiaton viesti
”Kunnon sissin tavoin Manu osasi ampua piilosta ja vetäytyä jälkiä jättämättä.”
Tätä en epäile. Kaikissa puolueissa on ollut vikaa eu ja euro asioissa
Ilmoita asiaton viesti
No kyllä ”vakaa markka” on ollut ihan tietyn puuolueen luomus. Tätä käyttämällä on varmistettu että palkankorotukset eivät näy huononevassa valuuttakurssissa, niinkuin ne olisivat näkyneet jos markka olisi ollut kelluva.
Tällä vakaalla onnistuttiin kuristamaan talouselämää, ja se onnistui lopulta vähän liiankin hyvin.
Kyse on lopulta siitä voiko kansakunta nostaa itseään tukasta. Se nähdään nyt uudelleen kun rahaa löytyy nappia painamalla. Itse uskoisin että varalisuus ei lisäänny yhtään ja joku tämänkin revohkan vielä maksaa. Säästäjät ainakin, mutta kun eläkevarallisuuskin on tehtyjä säästöjä.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi Sorsa luonnehti Mauno Koivistoa kirjassaan ”Muistikuvia, mielikuvia”, Otava 1995, seuraavasti:
”Kaukopartiomiehenä minä häntä ennen kaikkea pidän: hän tähtää kauas, ei paljon hiisku tavoitteistaan, iskee rajusti, häipyy ja peittää jälkensä.”
Koivisto ei ollut kaukopartiomies, vaikka niin väitetään.
Mutta Sorsan luonnehdinta on täydellinen kuvaus siitä, mitä kaikkea julkisuudessa vaiettua Mauno Koivisto sai määräyksillään aikaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg kertoi tulevasta lamasta Länsi-Savo-lehden haastattelussa 4.11.1989):
”Kysyntä Suomessa on pakotettava alas ja tarpeen niin vaatiessa se on tehtävä luomalla Suomeen keinotekoinen taantuma, ja taantuman on oltava melko syvä.”
Ilmoita asiaton viesti
Jäsenyyshakenusta ei jättänyt Esko Aho!
Lisää Suomen lähihistoriaa:
Jäsenyyshakemuksen jättämisestä tehtiin 18.3.1992 näytelmä, jota TV-uutiskamera seurasi Merikasarmilta Brysseliin.
Sitä ennen käytiin eduskunnassa demareiden käsikirjoittama äänestysnäytelmä hallituksen luottamuksesta, hallituksen EY-toimintalinjasta.
Luottamuslausenäytelmällä varmistettiin presidentti Koiviston tahto hyväksyä Maastrichtin liittovaltiosopimus koskemaan Suomea. Siis jo jäsenyyshakemuksessa Suomi hyväksyi kaiken silloisen EY-säädöstön ja etukäteen myös tulevan liittovaltiokehityksen.
Eduskunnan äänestysnäytelmän jälkeen presidentti Koivisto allekirjoitti Merikasarmilla kolme (3) lyhyen kaavan mukaista hakemusta ja pääministeri Aho varmensi allekirjoituksellaan Koiviston allekirjoitukset.
Veli Sundbäck lähti viemään ”hakemuksia” Brysseliin. Toimittaja kameroineen pääsi Sundbäckin kanssa mustaan Saabiin ja edelleen Brysseliin kuvaamaan hakemusten vastaanottoa.
Hakemusta ”vastaanottamassa” oli kaksi henkilöä, jotka olivat yllättyneitä joutuessaan mukaan näytelmään, joka sitten esitettiin Suomessa TV-uutisissa.
Eduskunnan äänestysnäytelmä 18.3.1992 tehtiin siksi, että jäsenyyshakemus oli jätetty erikoispostina EY-puheenjohtamaa Portugalin ulkoministerille jo torstai-iltana 27.2.1992, heti hallituksen iltakoulun kokouksen jälkeen.
Seuraavana tiistana oli ministerineuvosto koolla käsittelemässä hakemusta.
Ilmoita asiaton viesti
”Veli Sundbäck lähti viemään ”hakemuksia” Brysseliin. ”
No joo. Lähti viemään hakemusta. Mutta Aho oli pääministeri ja kiristi keskustan jäseniä sillä että : ”jos ette hyväksy eu-hakemusta eroan pääministerin tehtävästä ja keskustan puheenjohtajuudesta”
Niin kuin tuolla nyt olisi ollut mitään merkitystä. Sanoi eräs jämerä kepulainen
Ilmoita asiaton viesti
Nyt muistat väärin.
Demareiden käsikirjoittama luottamuslauseäänestysnäytelmä 18.3.1992 palveli Esko Ahoa, sillä sen avulla Aho antoi keskustalaisille vapauden äänestää, miten halusivat.
Ahon painostus koski Claes Andersonin tekemää välikysymysäänestystä kesäkuussa 1994.
Tässä äänestyksessä Aho hankki eduskunnalta mandaatin neljälle Korfulle matkustaneelle liittymissopimuksen allekirjoittamiseen.
Tuolloin Aho kytki samaan äänestykseen jäsenyyden ja kansallisten maataloustukien hyväksymisen. Tätä Ahon tekemää ikävää koplausta on Juha Korkeaoja muistellut minut nähdessään.
Koplaamalla maataloustuet samaan äänestykseen Aho oli saanut Keskustan kansanedustajat äänestämään Korfun sopimuksen allekirjoittamisen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Avun yrityksille täytyy olla tarpeeseen menevää. Ei siis ajatusta, että kaikille pitää antaa vastaava määrä. Niinhän ei tehdä toimeentulotuessakaan.
Se firma, joka on vaikeuksissa pandemian takia ja kassa alkaa tyhjentyä, kuuluu avun saamiseen oikeutettuihin.
En ole seurannut kirjoittelua, onko tämä jo selvää pässin lihaa.
Ilmoita asiaton viesti