Taloudellisesta kantokyvystä pidettävä huolta

Taloudesta puhuminen tuntuu makaaberilta, kun Venäjä käy raakalaismaista hyökkäyssotaa. Silti se on tärkeää, sillä ihmisten taloudellinen kantokyky on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme ja läntistä puolustusstrategiaa. Lännen pakoterintama on ollut yhtenäinen ja kova; on tärkeää, että sillä säilyy kansan tuki. Valitettavasti se maksaa. 

Viime kuukausina ja vuosina on eri maissa nähty mielenilmauksia polttoaineiden hinnannousua vastaan. Inflaatio on ollut pitkään koholla. Suomessa inflaatio oli helmikuussa jo 4,5 % – ilman, että sota olisi ehtinyt siihen vielä vaikuttaa. Lähiviikkoina kuluttajahintojen nousu tulee millä tahansa tavalla arvioiden olemaan yhä voimakkaampaa: ruoan ja energian hinnat nousevat. Kaikkien arki kallistuu.

Euroopassa hintojen nousua ei ole ohjannut niinkään elpynyt kysyntä, vaan tarjontaan liittyvät pullonkaulat. Pandemian aikana toimitusketjut katkeilivat, mikä nosti väli- ja lopputuotteiden hintoja. Kuluneen vuoden inflaatiosta jopa puolet selittyy energiahintojen nousulla. Venäjä on sotaa edeltävinä kuukausina pyrkinyt tietoisesti nostamaan energian hintaa.

(Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa inflaatiota on kannatellut vahvemmin kysyntä. Kotitalouksien kulutus oli Yhdysvalloissa jo alkusyksystä jopa 12% korkeampaa kuin ennen pandemian alkua; Euroopassa se oli tuolloin vasta nippanappa yltänyt koronaa edeltävälle tasolle. Myös pakotteiden talousvaikutukset jäävät Jenkeissä todennäköisesti vaimeammiksi kuin meillä Euroopassa, sillä maa on käytännössä energiaomavarainen.)

Verotusta kevennettävä

Euroopan keskuspankin (EKP) mandaatti on pitää inflaatio kahden prosentin tuntumassa. Tälle vuodelle keskuspankki on kaavaillut elvyttävästä rahapolitiikasta peruuttamista: osto-ohjelman päättämistä ja ensimmäisiä koronnostoja. EKP on toistaiseksi pitänyt kiinni aikeistaan. On useita syitä, miksi Euroopan inflaatio pysyy lähiaikoina korkeana, mutta näistä harva on sellainen, johon EKP voi suoraan vaikuttaa kiristämällä korkotasoa. Eurooppa on vaarassa ajautua taantumaan talouspakotteiden, saatavuusongelmien ja kohonneiden energian- ja raaka-ainehintojen vuoksi. 

Kevyt rahapolitiikka tulisi kyetä kanavoimaan kotitalouksille nykyistä paremmin – myös muuten kuin edullisten asuntolainakorkojen kautta. Erityisesti Suomen olisi aika tehdä merkittäviä talouden rakenneuudistuksia ja pyrittävä määrätietoisesti laskemaan ankaraa verotasoaan. 

On tärkeä kohdistaa veronalennukset oikein. Siirtyminen pois (venäläisestä) fossiilisesta energiasta on systeeminen valinta, ei väliaikainen ilmiö. Pidemmän päälle murrosta vastaan ei pidä taistella väliaikaisin tukitoimin: haluammehan nimenomaisesti vähentää fossiilisten kulutusta sota- ja ympäristösyistä. Silti ihmiset on pidettävä mukana. Sen sijaan, että pyrittäisiin tukemaan tiettyä kulutusta, olisi tärkeä tehdä tilaa ihmisten ostovoimalle laskemalla työtuloihin kohdistuvaa verotusta ja tekemällä työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia (Kokoomuksen ehdotukset).

Työn verotuksen laskeminen ylläpitää työllisyyttä ja talouskasvua. Samalla se huolehtisi ihmisten ostovoimasta ja vapaudesta valita oma kulutuskorinsa. On vältettävä tilannetta, jossa ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan. Verotuksella on pidettävä huolta siitä, että ihmisellä jää pienestäkin palkasta enemmän käteen kuin sosiaaliturvasta, jonka taso on indeksoitu inflaatioon. Myös EU:n yhteisellä (velka-)rahoituksella olisi panostettava pitkän aikavälin puolustus- ja energiainvestointeihin; ei niinkään lyhytaikaisen kulutuksen kattamiseen. 

Lopuksi huoltovarmuudesta. Suomi on ruoan perustuotteiden suhteen omavarainen, mutta kohonneet kustannukset heikentävät ainakin väliaikaisesti alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta. Kohonneet tuotantohinnat siirtyvät ajan myötä kuluttajalle. Huoltovarmuus on eri asia kuin omavaraisuus; pieni reunavaltio ei koskaan voi (eikä sen pidä) olla kaikessa omavarainen, mutta mahdollisimman huoltovarma kyllä. Heikentyneessä turvallisuustilanteessa on tärkeä ajankohtaistaa myös maamme huoltovarmuuspolitiikka; Kokoomus on jättänyt tähän liittyen hallitukselle kirjallisen kysymyksen Marko Kilven johdolla (KK/Kilpi). 

Suomi Natoon. Slava Ukraini.

 

+16
elina-valtonen
Kokoomus Helsinki

Kansanedustaja (2014-) ja kokoomuksen varapuheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja Euroopan neuvoston varajäsen. Entinen koodari, työskennellyt 10 vuotta rahoitusalalla, asunut neljässä eri maassa. Tietotekniikan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri kansantaloustieteestä. Ihmisoikeudet, kansalaisyhteiskunta ja kansainvälinen yhteistyö!

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu