Taloudellisesta kantokyvystä pidettävä huolta
Taloudesta puhuminen tuntuu makaaberilta, kun Venäjä käy raakalaismaista hyökkäyssotaa. Silti se on tärkeää, sillä ihmisten taloudellinen kantokyky on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme ja läntistä puolustusstrategiaa. Lännen pakoterintama on ollut yhtenäinen ja kova; on tärkeää, että sillä säilyy kansan tuki. Valitettavasti se maksaa.
Viime kuukausina ja vuosina on eri maissa nähty mielenilmauksia polttoaineiden hinnannousua vastaan. Inflaatio on ollut pitkään koholla. Suomessa inflaatio oli helmikuussa jo 4,5 % – ilman, että sota olisi ehtinyt siihen vielä vaikuttaa. Lähiviikkoina kuluttajahintojen nousu tulee millä tahansa tavalla arvioiden olemaan yhä voimakkaampaa: ruoan ja energian hinnat nousevat. Kaikkien arki kallistuu.
Euroopassa hintojen nousua ei ole ohjannut niinkään elpynyt kysyntä, vaan tarjontaan liittyvät pullonkaulat. Pandemian aikana toimitusketjut katkeilivat, mikä nosti väli- ja lopputuotteiden hintoja. Kuluneen vuoden inflaatiosta jopa puolet selittyy energiahintojen nousulla. Venäjä on sotaa edeltävinä kuukausina pyrkinyt tietoisesti nostamaan energian hintaa.
(Vertailun vuoksi: Yhdysvalloissa inflaatiota on kannatellut vahvemmin kysyntä. Kotitalouksien kulutus oli Yhdysvalloissa jo alkusyksystä jopa 12% korkeampaa kuin ennen pandemian alkua; Euroopassa se oli tuolloin vasta nippanappa yltänyt koronaa edeltävälle tasolle. Myös pakotteiden talousvaikutukset jäävät Jenkeissä todennäköisesti vaimeammiksi kuin meillä Euroopassa, sillä maa on käytännössä energiaomavarainen.)
Verotusta kevennettävä
Euroopan keskuspankin (EKP) mandaatti on pitää inflaatio kahden prosentin tuntumassa. Tälle vuodelle keskuspankki on kaavaillut elvyttävästä rahapolitiikasta peruuttamista: osto-ohjelman päättämistä ja ensimmäisiä koronnostoja. EKP on toistaiseksi pitänyt kiinni aikeistaan. On useita syitä, miksi Euroopan inflaatio pysyy lähiaikoina korkeana, mutta näistä harva on sellainen, johon EKP voi suoraan vaikuttaa kiristämällä korkotasoa. Eurooppa on vaarassa ajautua taantumaan talouspakotteiden, saatavuusongelmien ja kohonneiden energian- ja raaka-ainehintojen vuoksi.
Kevyt rahapolitiikka tulisi kyetä kanavoimaan kotitalouksille nykyistä paremmin – myös muuten kuin edullisten asuntolainakorkojen kautta. Erityisesti Suomen olisi aika tehdä merkittäviä talouden rakenneuudistuksia ja pyrittävä määrätietoisesti laskemaan ankaraa verotasoaan.
On tärkeä kohdistaa veronalennukset oikein. Siirtyminen pois (venäläisestä) fossiilisesta energiasta on systeeminen valinta, ei väliaikainen ilmiö. Pidemmän päälle murrosta vastaan ei pidä taistella väliaikaisin tukitoimin: haluammehan nimenomaisesti vähentää fossiilisten kulutusta sota- ja ympäristösyistä. Silti ihmiset on pidettävä mukana. Sen sijaan, että pyrittäisiin tukemaan tiettyä kulutusta, olisi tärkeä tehdä tilaa ihmisten ostovoimalle laskemalla työtuloihin kohdistuvaa verotusta ja tekemällä työllisyyttä edistäviä rakenneuudistuksia (Kokoomuksen ehdotukset).
Työn verotuksen laskeminen ylläpitää työllisyyttä ja talouskasvua. Samalla se huolehtisi ihmisten ostovoimasta ja vapaudesta valita oma kulutuskorinsa. On vältettävä tilannetta, jossa ihmisen ei kannata ottaa työtä vastaan. Verotuksella on pidettävä huolta siitä, että ihmisellä jää pienestäkin palkasta enemmän käteen kuin sosiaaliturvasta, jonka taso on indeksoitu inflaatioon. Myös EU:n yhteisellä (velka-)rahoituksella olisi panostettava pitkän aikavälin puolustus- ja energiainvestointeihin; ei niinkään lyhytaikaisen kulutuksen kattamiseen.
Lopuksi huoltovarmuudesta. Suomi on ruoan perustuotteiden suhteen omavarainen, mutta kohonneet kustannukset heikentävät ainakin väliaikaisesti alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta. Kohonneet tuotantohinnat siirtyvät ajan myötä kuluttajalle. Huoltovarmuus on eri asia kuin omavaraisuus; pieni reunavaltio ei koskaan voi (eikä sen pidä) olla kaikessa omavarainen, mutta mahdollisimman huoltovarma kyllä. Heikentyneessä turvallisuustilanteessa on tärkeä ajankohtaistaa myös maamme huoltovarmuuspolitiikka; Kokoomus on jättänyt tähän liittyen hallitukselle kirjallisen kysymyksen Marko Kilven johdolla (KK/Kilpi).
—
Suomi Natoon. Slava Ukraini.
Hyvä kirjoitus Elinalta.
Verotusta on syytä keventää. Sosiaaliturvaa pitää heikentää niin, että on kannattavampaa tehdä työtä tai yrittää, kuin elää sosiaaliturvalla.
Eniten tykkäsin kuitenkin kirjoituksen viimeisestä rivistä:
Suomi Natoon. Slava Ukraini.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, oli hyvä kirjoitus. Puuttuu vain Kokoomukselta luettelo, mitä valtion menoja pitäisi karsia. Karsittavaahan riittää, mutta mitä. Sitten pitäisi lähteä riipimään kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Asiat tärkeysjärjestykseen, niin kyllä se siitä.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa siinä, että erilaiset julkiset menot pitää laittaa tärkeysjärjestykseen ja turhimpia ”palveluja” täytyy lakkauttaa kokonaan.
Kuitenkin se verojen alentaminen ja työllisyysasteen korotus ovat tärkeitä toimenpiteitä – vai kovalla työllä tästä suosta noustaan.
Ilmoita asiaton viesti
Karsittavaa löytyy, mutta peruslogiikka on siinä, että verotuksen kohtuullistaminen generoi valtiolle enemmän verotuloja taloudellisen aktiivisuuden lisääntymisen myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Alentamalla veroja sopivasti verotulot lisääntyvät.
Tätä talouden perusfaktaa vasenlaita ei näytä
koskaan oppivan.
Ilmoita asiaton viesti
Yrittäminen jos on tasolla maataloustuki,niin ei paljo naurata.
Siis hekö yrittäjiä?
Ilmoita asiaton viesti
Suomen täytyy ehdottomasti huolehtia huoltovarmuudestaan, joten johonkin pisteeseen saakka maataloustuet ovat Suomessa tarpeellisia – se on yleinen paha tapa. Jopa ranskalaiset saavat maataloustukia, vaikka siellä maanviljelyn, yms. luulisi olevan helpompaa kuin Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Johonkin tasoon saakka….”
Ylituotantoonko?.Maitojauhetta viedään Afrikkaan veronmaksajien tuella ja Afrikkalainen maanviljelijä menettää toimeentulonsa, hyppää kajakkiin.
Meloo välimeren yli Eurooppaan ja taas maksetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tietenkään ylituotantoon, mutta huoltovarmuus on taattava.
Toisen Maailmansodan aikana Suomi ei ollut elintarvikeomavarainen, joten suomalaiset olisivat kuolleet nälkään ilman Saksan apua.
https://jput.fi/Riippuvuus_Saksasta.htm
Ilmoita asiaton viesti
Lähestytäämpä asiaa vaikka maitotilojen kautta.
Tilat vähenee kovaa vauhtia,mutta samalla tilakoot kasvaa ja tuotantomäärät pysyy samana tai jopa nouseeJa tuottajien saama litrahinta pysyy samana tai laskee.
Pari kolme viikkoa sitten oli ilta sanomissa tai lehdessä kertomus nuoresta miehestä joka oli investoinut 2 miljoonan navettaan.
Hyötyjinä taitaa olla pankki ja ulosottomies.
Energian,lannotteiden ym tarvikkeiden hintan pilvissä.
Komponenttipulan vuoksi nykyiset sähköhärpäke traktorit seisovat kohta pihassa kun ei saa varaosia jne.
Ilmoita asiaton viesti
Miten saat tuon toimimaan! 9€ päivä töitä (tukien päälle, mutta tuo menee matkoihin) on jo nyt vaikka kuinka paljon. Ei sieltä voida muuten leikata kuin, että työstä maksetaan asianmukainen palkka.
500€ kuussa käyttöön ja se on mielestäsi liikaa. Haluan nähdä, kuinka tuolla tulet toimeen. Työttömistä suurin osa haluaa töihin ja sellaiselle palkalle, että sillä tulee toimeen. Ei kai tästä ole epäselvyyttä?
Verotusta voidaan alentaa, kun työttömät saadaan töihin asianmukaisella palkalla, ei muuten.
Ehkä palkan pitäisi olla parempi kuin asunto + 500€. Muuten kannatat orjuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Elina Kokoomuksen puheenjohtajaksi ASAP!
Ruoantuotannosta sen verran, että vihreä hölmöily pitää lopettaa ja alkaa suosia ruohonsyöjiä ruokavaliossamme. Se vähentää ulkoa tuotavien lannoitteiden tarvetta, kun naudat ja lampaat lannoittavat itse laitumensa ja paljon enemmänkin. Siitähän saadaan jopa sitä luomua.
Ilmoita asiaton viesti
Lannoitteet ei lopu koskaan. Siis jos pääsemme kammostamme käyttää ihmisen eritteitä lannoitetuotantoon.
Nykytekniikoilla pystytään kaikki taudinaiheuttajat tuohamaan ihmis ulosteesta.
Ja sitä kakkia ja pissiä kyllä piisaa!
Ilmoita asiaton viesti
Suomen taloudellinen kantokyky taidetaan ajaa alas ammattiliikenteen alasajolla?
”SKAL: Dieselin hinta pompannut jopa +70 snt/litra”
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/skal-dieselin-hinta-pompannut-jopa-70-snt-litra-barometrista-halyttava-tulos-nailla-hinnoilla-monen-on-jarkevampaa-jattaa-ajamatta/ec24ea78-5594-4ae3-8526-34ffc71d0242
Ilmoita asiaton viesti
Fossiiliset kytketty Venäjään, virukset Kiinaan. Hyvä muutoskohta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos verotusta kevennetään, niin mistä rahat? Heikennetään palveluita? En näe, että säästöjä saadaan tehostamalla (miten sen itse kukin ymmärtää).
Ilmoita asiaton viesti
Veroastetta pitää keventää siten, että verokertymä nousee.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä ei ole minkäänlaista näyttöä, että näin tapahtuisi. Viime syksynä oli HS:a kolmen ekonomistin arviot jotka kumosivat tämän teorian.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei ole oikeastaan koskaan toteutettu sellaista veronalennusta, josta olisi voinut kokemuksia saada. Ruotsissa toteutettiin porvarihallituksen toimesta tämän vuosituhannen ensimmäisenä vuosikymmenenä erilaisia verouudistuksia, joiden kohdalla havaittiin, että tuloveroprogression loiventaminen alentamalla suuri- ja keskituloisten veroprosentteja lisäsi valtion verotuloja.
Toki siellä toteutettiin paljon muutakin mannaa taloudelle: perintövero poistettiin, kiinteistövero poistettiin, lahjavero poistettiin j.n.e. Siitä lähtien Ruotsin talous on porskuttanut nykyisestä vasemmistohallituksestakin huolimatta koko ajan Suomea tarmokkaammin ja kuilu on vain kasvanut.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on hallintoa 20 miljoonan asukkaan tarpeisiin, kyllä sieltä säästettävää löytyy. Vieläkö HUSissa on enemmän johtajia kuin lääkäreitä?
Ilmoita asiaton viesti