Tulevaisuuden menestyksemme syntyy vapaudesta ja kilpailusta

Suurvallat ovat palanneet täysillä teollisuuspolitiikkaan. Turvallisuus, talous, kauppa ja politiikka nivoutuvat yhteen. Uudessa kylmässä sodassa teknologia on valtaa. Maailmanpolitiikan blokkiutuminen Yhdysvaltain ja Kiinan ympärille heijastuu kaikkeen: turvallisuuspolitiikkaan ja talouteen. Teknologinen johtoasema tarkoittaa myös aseiden ylivaltaa. 

Konkreettisimmin tämä näkyy mikrosirujen kohdalla. Mikrosiruja ei tarvita pelkästään älypuhelimissa, vaan yhtä lailla ohjuksissa ja tekoälyä käyttävissä järjestelmissä. Ylivoimainen valtaosa maailman erikoistuneimmista mikrosiruista valmistetaan Taiwanissa. Valmistus on muutamien huippuyritysten varassa. Suuri osa sekä mikrosirujen että niiden valmistuksen ja soveltamiseen liittyvien osien valmistuksesta sijaitsee Lännessä. Kiinalle tämä on uhka. Yhdysvallat haluaa rakentaa mikrosiruissa arvoketjuja, jotka ohittavat Kiinan.

Valtiokapitalismin piti jäädä 1980-luvulle, mutta nyt se on täyttä totta taas. Miten siihen vastataan? Ei ainakaan samalla mitalla. Eurooppa ei pysty eikä sen pidä mobilisoida samanlaisia pääomia kuin mitä Kiina ja Yhdysvallat nyt pulttaavat teollisuutensa taakse. 

Strategisen autonomian rinnalle tai jopa sen sijaan meidän tulee tavoitella strategista kilpailukykyä. Se kuulostaa ehkä eksoottiselta nyt, mutta tosiasiassa se on aina ollut se tekijä, jolla Eurooppa on noussut vaurauteen ja vapauteen. Osaavat ihmiset, henkinen pääoma, luovien ideoiden välinen kilpailu ja kuluttajan vahva rooli ovat avainasemassa. Jos Yhdysvallat subventoi omaa tuotantoaan, ostetaan me sieltä ja keskitytään itse valmistamaan muuta ja yhä paremmin. Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä! 

Tehdään EU:ssa kaikkemme yhä tiiviimpien sisämarkkinoiden ja markkinaehtoisen kilpailun eteen. Panostetaan energiassa omavaraisuuteen ja kaikessa muussa ensisijaisesti huoltovarmuuteen. Huoltovarmuuden paras ja ainoa tae on kilpailukyky. Ei olla nyt eikä tulevaisuudessa vain yksittäisten toimittajien varassa, vaan hajautetaan toimitus- ja arvoketjumme. Otetaan Afrikka mukaan.

Euroopan Afrikka-politiikka tulee lähivuosina olemaan kohtalonkysymys ensisijaisesti Euroopan, ei niinkään Afrikan kannalta: niin muuttoliikkeen näkökulmasta, sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ennen muuta myös geostrategisesti. Globaalin etelän merkitys kasvaa suurvaltakilpailun näyttämönä, talouskasvun lähteenä ja ilmastonmuutoksen riskien kohteena. Meidän pitää panostaa strategisiin ja syviin suhteisiin ja purkaa kaupan esteitä Afrikan maiden ja eritoten ihmisten tieltä. Otetaan markkinatalouden keinot käyttöön, sillä se hyödyttää kaikkia osapuolia. Sen pohjana ovat oikeusvaltio ja ihmisten, myös naisten ja tyttöjen, oikeudet.

Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomelle? EU-maana asemoidumme osaksi EU:n sisämarkkinoita ja Nato-maana Yhdysvalloista tulee tärkein EU:n ulkopuolinen yhteistyö- ja kauppakumppanimme sekä liittolainen. Ajetaan oma puolustusteollisuutemme ylös, syvennetään suhdettamme Yhdysvaltoihin ja tehdään tilaa teknologiselle huippuosaamiselle. Kannustetaan Euroopan maita vahvistamaan suorituskykyjään Natossa ja hyödynnetään puolustusteollisuudessa kaikki osaaminen strategisesti kansallisen kampittamisen sijaan.

Politiikassa meidän on satsattava riskienhallintaan ja ketteryyteen. Riskienhallinta tarkoittaa sitä, että erilaisiin käänteisiin varaudutaan myös taloudellisesti: syömävelkaantuminen pitää lopettaa, sillä hyvän sään aikana ei pidä syödä siemenperunoita. Vapautetaan päätösvaltaa ihmisille itselleen vahvan valtiokeskeisyyden sijaan. Se on aina ollut meidän suomalaisten menestysresepti! Päätöksenteossa ketteryys on pienen reunavaltion valtti ja elinehto: katsotaan vaikka nopeaa päätöstämme Nato-jäsenyyden suhteen. 

Ukrainaa aseistamme ja tuemme niin kauan kuin on tarpeen. Jälleenrakennukseen lähdemme pontevasti EU:n levein hartioin ja tuomme oman osaamisemme mukaan: niin energiainfrassa, rakentamisessa kuin koulutuksessa. Ukraina olkoon meille tasavertainen kumppani ja tulevaisuudessa EU:n jäsen. Venäjä häviää tämän sodan; tämän sodan ihmisyyttä vastaan. Uudessa maailmanajassa kyse on maailmankatsomusten välisestä taistelusta. Lännessä me luotamme vapauteen ja se takaa meille myös parhaan mahdollisen tulevaisuuden.

Vapauden puolustaminen on aina kulkenut käsi kädessä markkinatalouden puolustamisen kanssa. Markkinataloudessa kunnioitetaan vahvaa omaisuudensuojaa ja ihmisten välistä erikoistumista ja vaihdantaa. Se on paitsi taloudellisesti ylivoimainen järjestelmä, se takaa ihmiselle – ja ihmiskunnalle – mahdollisuuden nousta vaihtoehdottomuudesta vaurauden piiriin ja tekemään valintoja. Sen avulla, vääjäämättä, ratkaistaan ilmastonmuutoksen ja pandemioiden tuomat haasteet ja säilytetään turvallisuus. Se on äänestämisen ohella vahvin voima, joka meillä kansalaisilla tässä maailmassa on!