Valtion erillisyhtiöiden päästävä keskuspankkirahoituksen piiriin

Koronavirus on vakava terveydellinen uhka ja samalla sellainen myös taloudelle. Kriisi leviää nyt reaalitaloudessa ja pääomamarkkinoilla osin vielä vaikeasti ennustettavalla tavalla. Koska kriisi todennäköisesti syventyy lähiviikkoina, on tehtävä ennakoivia toimia, joilla varmistetaan valtion erillisyhtiöiden kuten Finnveran ja Huoltovarmuuskeskuksen maksuvalmius kriisin yli. Niihin liittyy varainhankinnan lähteiden varmistaminen ja erityisesti myös pääsy keskuspankkirahoituksen piiriin. Euroopan keskuspankki ilmoitti yöllä aloittavansa 750 miljardin euron hätärahoituksen.

Hallitus lupasi maanantaina elinkeinoelämälle noin viiden miljardin euron tukipaketin. Hallitus muun muassa kaksinkertaistaa Finnveran pk-yrityksille tarjoaman rahoitusvolyymin kahden miljardin euron tasosta 4,2 miljardiin euroon. Lisätoimia on tulossa. Myös kokoomus julkaisi laajan kriisipaketin yritysten auttamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Se ehdottaa muun muassa työnantajamaksuista luopumista määräajaksi.

Jotta Finnvera pystyy riittävästi takaamaan pankkien myöntämiä lainoja, takausvälineen laajuutta pitäisi kasvattaa vielä tuntuvasti nykyisestä, jopa 10 miljardiin euroon. Volyymi riippuu kriisin kestosta, jota ei vielä pystytä ennakoimaan. Finnvera-takaus myönnettäisiin yrityksille, joiden liikevaihto ja kannattavuus ovat heikentyneet tai heikentymässä huomattavasti pandemian vuoksi. Yritysten tulee olla lähtökohtaisesti terveitä, ts. ennen pandemiaa niiden liiketoiminta ja kannattavuus olivat terveellä pohjalla. Takaus olisi suuruudeltaan 70-80 % pankin yritykselle myöntämän luoton tai luotollisen tilin luottolimiitin määrästä

Suomen valtio ja sen erillisyhtiöt joutuvat lähiviikkoina merkittävästi kasvattamaan varainhankintaansa. Se ei ole toistaiseksi vallitsevissa oloissa ongelma. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Valtion viitelainojen korko on viime päivinä noussut tuntuvasti suhteessa Saksaan. Espanjan luottoluokitus laski finanssikriisin aikana (2008-2012) nopeassa ajassa parhaasta luokituksesta (AAA) roskalainaluokkaan ja maa joutui turvautumaan pelastuspakettiin pankkisektorinsa sukeltaessa.

Varautuaksemme lähiaikojen kasvaviin rahoitustarpeisiin olisi tärkeää, että Suomessa toimisi sellainen yrityksille suunnattu rahoitus- ja luottolaitostoiminta, joka pystyy toimimaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän vastapuolena ilman vakuusrajoitteita ja ilman EU-vakavavaraisuussääntelyn niitä rajoitteita, jotka koskevat oman pääoman määrää. Suomen Finanssivalvonta on jo muuttamassa sääntelymääräyksiään tavalla, joka antaa luottolaitoksille lisää mahdollisuuksia antolainaukseen.

Suomen valtion omistamat erillisyhtiöt kuten Huoltovarmuuskeskus ja Finnvera ovat nyt alkaneessa kriisissä avainasemassa sekä takaamassa huoltovarmuutta että nopeasti vaikeuksiin joutuneen yrityskentän lainoja. Nämä yhtiöt saavat rahoituksensa joko suoraan itse hankkien pääomamarkkinoilta valtion takauksen turvin tai viime kädessä Valtiokonttorista. Valtiokonttori hoitaa valtion varainhankintaa, muttei ole Euroopan keskuspankkijärjestelmässä vastapuoli. Erillisyhtiöiden oma varainhankinta saattaa tyrehtyä kriisissä kokonaan, vaikka rahoituksen tarve on nyt poikkeuksellisen korkea.

Finnvera on erillislailla perustettu valtion erityisrahoitusyhtiö. Finnveraan ei sovelleta luottolaitoslakia, joten Finnvera ei myöskään ole Euroopan keskuspankkijärjestelmän vastapuoli. Tältä osin Finnvera kuuluu omien verrokkiensa kansallisten kehitysluottolaitosten piiriin, jotka tyypillisesti eivät ole Euroopan keskuspankkijärjestelmän valvonnan piirissä ja siten eivät myöskään keskuspankkijärjestelmän rahoitushuollon vastapuolia. Päinvastoin kuin kuntien, valtion ja Kevan omistaman Kuntarahoituksen, ei Finnveran maksuvalmiushuolto ole keskuspankkijärjestelmän maksuvalmiushuollon piirissä edes epäsuorasti, sillä Valtiokonttori ei ole, eikä se edes voi olla Euroopan keskuspankkijärjestelmän vastapuoli. Sama pätee muun muassa Huoltovarmuuskeskukseen.

Finnveran koko antolainauskanta suuntautuu julkisyhteisöjen ulkopuolelle. Sillä on keskeinen asema lähiaikojen taloudellisen kriisin selättämisessä. Finnveralle ja muille valtion erillisyhtiöille tulee luoda mahdollisuus käyttää Kuntarahoituksen palveluja. Toimi vahvistaisi Kuntarahoituksen asemaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisena luottolaitoksena. Elintärkeille valtion erillisyhtiöille avautuisi näin pääsy keskuspankkijärjestelmän maksuvalmiushuollon piiriin ja osaksi Kuntarahoituksen tehokasta varainhankintajärjestelmää. Toimi vahvistaisi myös Kuntarahoituksen asemaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen mukaisena julkisena kehitysluottolaitoksena.

Tämän mahdollistaminen edellyttää takauskeskuslain muutosta, koska tuo laki määrittelee Kuntarahoituksen toimialan. Toimi olisi tehtävä tulevaisuudessa joka tapauksessa – luontevana osana pankkiunion edistämistä – mutta nyt käsillä olevan kriisin myötä, tarve on akuutti Suomen rahoitushuollon täydentämiseksi tärkeimpien verrokkiemme Saksan ja Ruotsin rahoitushuoltoa vastaavaksi valtion määräysvallassa olevien yhteisöjen osalta. Koska kehittämistoimi edistäisi Finnveran ja myös muiden Suomen valtion määräysvallassa olevien yhteisöjen rahoitushuoltoa, muutos on perusteltua tehdä viiveettömästi.