Yhtälö ei ratkea uusilla veroilla
Verot ja velka ovat tekoja, joista tämä hallitus jää kansan muistiin.
Aluevaalien alla hallituspuolueet ovat väistelleet vaalilupauksiin liittyviä rahoituskysymyksiä. Ministerit ovat tenteissä jättäneet toistuvasti vastaamatta kysymykseen, miten lisäpalvelut ja -menot kustannetaan.
Vihreiden vt. puheenjohtaja Iiris Suomela väläytti Ilta-Sanomien tentissä valtion rahoituskehysten ylittämistä uudelleen koronan varjolla, tekemään tilaa palkkaharmonisaation lisäkustannuksille. Se tarkoittaisi lisää velkarahoitusta. Palkkojen tasaus sote-sektorilla ylempien palkkaluokkien mukaan ei kuitenkaan juonnu koronasta, vaan uudesta aluehallinnosta. Uusi aluehallinto ei ole mikään luonnonlaki, vaan hallituksen itse valmistelema rakenneuudistus.
Hallitus on viimeisen kahden vuoden aikana tottunut lisäämään valtion menoja koronatutkan alla, myös tilanteissa, joissa lisämenot eivät liity koronaan lainkaan. Kansalaisten on vaikea pysyä uusien velkamiljardien perässä. Velka on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta.
Hyvinvointialueiden aloittaessa uudet valtuustot törmäävät väistämättä tilanteeseen, jossa käytettävissä oleva raha ei riitä kattamaan kaikkia vaalilupauksia. Jo nykyisen, lakisääteisen hyvinvointilupauksen täyttäminen on haastavaa, kun palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä.
Valtionrahoitusta on määrätty jokaiselle alueeksi vuodeksi kerrallaan. Velkaa ei alueilla voida ottaa. Kuulemme paineesta rakentaa alueille uusi verotuksen taso: maakuntavero. Hallitus on sitoutunut maakuntaveroon, vaikka vaalitenteissä on kuultu muuta. Valmistelu jatkuu valtiovarainministeriössä sammutetuin lyhdyin.
On ekonomisteja, jotka puoltavat yleisellä tasolla maakuntaveroa, jos se onnistuisi tuomaan alueille menokuria. Valta ja vastuu on hyvä periaate. Se ei kuitenkaan tämän alueuudistuksen yhteydessä toteudu. Pienimpien alueiden kantokyky ei riitä itsenäiseen rahoitukseen. Herkästi kävisi niin, että lisämenoihin luvattu euro katettaisiin osin nostamalla omaa veroprosenttia ja suuremmalta osaltaan valtion kassasta. Verotus nousisi kahdesta suunnasta.
Parlamentaarinen maakuntaverokomitea piti loppulauselmissaan todennäköisenä, että maakuntaveron myötä kokonaisveroaste nousisi. Se kohdistuisi työn verotukseen, jonka taso on muutenkin erityisen korkea. Näin tapahtuisi, vaikka alkajaisiksi maakuntavero asetettaisiin valtakunnallisesti kahteen prosenttiyksikköön ja samalla tehtäisiin samansuuruinen leikkaus valtion ansiotuloverotukseen.
Verottaminen on poliitikolle usein helpompaa kuin säästöjen löytäminen. Se on kuitenkin kestämätön valinta yritysten kilpailukyvyn ja ihmisten ostovoiman kannalta. Nyt valittavilla aluepäättäjillä ja tulevilla eduskunnilla on iso urakka edessään saattaa Suomen julkinen talous – ja samalla elintärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä resurssipulassa kamppaileva pelastustoimi – kestävälle pohjalle. Yhtälö ei ratkea uusilla veroilla.
Olen koko ajan tässä aluehallintokysymyksessä pelännyt tuota maakuntaveron käyttöönottoa ja ollut varma, että vastakkaisista puheista huolimatta sellainen tulisi ilman muuta kohottamaan kokonaisveroastetta.
Suomi on maailman mittapuussa suoranainen verohelvetti jo nyt, joten päämääränä pitäisi olla kokonaisveroasteen alentaminen velkaantumisen vähentämisen ohella. Hallintoon suunnatut verovarat kun eivät generoi mitään uutta eikä hyödyllistä.
Ilmoita asiaton viesti
Takavuosina uutisoitiin esim. HUSissa olevan enemmän johtajia kuin lääkäreitä ja että oululaislääkärin työajasta suurin osa meni raportointiin esimiehille joita oli 7 kpl!
Samaan aikaan yksityisen vakuutusyhtiön sairaalassa oli yksi johtaja per 100 lääkäriä.
Tuolta pohjalta vaikuttaisi SOTE puolelta löytyvän tehostamisen varaa ja säästökohteita. Harmi vaan että valinnanvapaus (joka olisi mahdollistanut yksityusten sote-palveluiden käytön) todettiin oikein perustuslain vastaiseksi. Kyllä virkamies tietää paremmin mitä palvelua hallintoalamaisen tulee käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos ansiokkaasta kirjoituksesta!
Niin kuin arvelinkin hallintoa ja johtajien tasoa ja määrää on edelleen parannettava. Nykyinen hallinto ei selvästikkään riitä eikä tarjoa tarpeellisia korkeamman tason virkamies paikkoja poliittisesti ansioituneille kansalaisille.
Ilmoita asiaton viesti
Älä Elina murehdi. Kyllä hallitus löytää säästökohteita. Sanna Marinhan sanoi tentissä, että kokonaisveroaste ei nouse ja toisaalta että sotemenot tulevat kasvamaan. Säästökohteita siis on pakko tulla.
Ilmoita asiaton viesti
Hmm-m. Varovainen ehdotus.
1. Ihan alkuun vähennetään kansanedustajien määrää puoleen, poistetaan lisäksi turhat poliittiset avustajat.
2. Otetaan julkisen hallinnon avuksi ulkopuolinen konsultti auttamaan resurssoinissa ja työtehtävien suunnittelussa.
Molemmilla toimilla autetaan yhteiskunnan varoilla eläviä poliitikkoja ja hallintoa fokusoimaan tehtävänsä oikein, tai ainakin nykyistä paremmin.
Tuosta voi jokainen mielessään jatkaa ja keksiä lisää toimivia keinoja auttamaan rahapulassa kieriskelevää ja taitamatonta hallintoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo kirjoituksesi kakkos kohta arveluttaa.
Tavallisesti konsulteiksi ajautuvat henkilöt, jotka eivät enää pärjää liike-elämässä, vaan ovat jääneet kehityksestä jälkeen tai muuten eivät kykenen tuottamaan palkkaansa yrityksisissä. Kohtaamani konsultit ovat korkeintaan hyvää keskitasoa tiedoiltaan.
Ilmoita asiaton viesti
Noinhan se toki on. Toisaalta hyvä konsultti osaa ( ja kehtaa ) saneerata isolla kädellä. Julkisen hallinnon rehottamiseen on jostain löydettävä sopiva lääkitys. Itse kun eivät mitään asian eteen tee.
Ilmoita asiaton viesti
”Hallitus on viimeisen kahden vuoden aikana tottunut lisäämään valtion menoja koronatutkan alla, myös tilanteissa, joissa lisämenot eivät liity koronaan lainkaan. Kansalaisten on vaikea pysyä uusien velkamiljardien perässä. Velka on tulevaisuuteen siirrettyä verotusta.”
Tämä lause kuvastaa hyvin hallitusten ja kansanedustajien käsitystä menoista. Ei, valtion menot eivät lisäänny, vaan yksityisen sektorin menot lisääntyvät, kun julkista sektoria paisutetaan. Nimellisesti julkisen sektorin menot lisääntyvät, mutta se tarkoittaa vain lisääntyvää taakkaa kansalaisille maksaa nuo lisäykset. Pitää kokonaan unohtaa sanastosta ”julkisen sektorin menot”, kun ne tarkoittavat yksityisen sektorin menoja. On paljon helpompi sisäistää kulut, kun kerrotaan, että sinun kulusi lisääntyvät tuon ja tuon verran. Olen huomannut, että kansalaisillakin on käsitys, että valtio tai kunta maksaa, mutta ..!
Elina kyllä tuntuu asian ymmärtävän.
On aivan käsittämätöntä, jos tällaisessa uudistuksessa ei käydä rakenteita tarkasti läpi hakien säästöjä turhista himmeli-kuluista. Mikäli vanhojen rakenteiden päälle lyödään vain lisää rakenteita, niin kyllähän se tietää lisää verokuluja kansalle. Ei kansa kaipaa organisaatioita vaan palveluita, ja mielellään niin, että ne on toteutettu kustannustehokkaasti. Tämä ei tarkoita terveyskeskusten vähentämistä pieniltä paikkakunnilta ellei parempaa ole tarjolla. Siinä sitä sitten onkin miettimistä tuleville päättäjille.
Kokonaisuuden kannalta on tärkeää miettiä, että mikä on yksityisen sektorin kantokyky. Lisäkulut tietävät lisääntyviä palkkavaatimuksia. Vientisektorilla on käsitykseni mukaan tilanne, jossa lisäkulut saattavat leikata vientiä. Millä näitä kuluja maksetaan ensinkään, jos maalaamme itsemme nurkkaan?
Ilmoita asiaton viesti
Tavalliselle kansalaiselle yksikkö ”Miljardi” ei enää hahmotu. Ehdottaisin isojen lukujen kohdalla siirtymistä vanhoihin hyviin rahayksiköihin kuten ”oravan nahka”, tai nykyaikaistettuna esim ”Omakotitalon hinta”. Sellaiseksi voitaisiin määritellä 400 000 euroa.
I miljardi 1000 000 000 vastaisi 2500 uutta omakotitaloa.
Suomen hävittäjä kauppa vastaisi omakotitalojen jonoa Torniosta Muonioon, kun talot sijaitsivast 50 m välein tien vieressä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomuksen tulisi joskus toimia kansalaisten hyväksi tavalla, jossa on omalla tavallaan vahva. Turha näistä on muuten tehdä valituksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on tuolta 60-luvulta asti politiikkaa seurannut ja ollut siinä myös mukana niin ei Kokoomuksen agendalla ykkösenä ole KAIKKI kansalaiset vaan yhteiskunnan hyväosaisin rälssi. Itse olin 80-luvun silloisen kotikuntani kuntayhtymän terveyslautakunnan jäsenenä ja jo silloin Kokoomuksen tehtävänä lautakunnassa oli jarruttaa kuntayhtymän terveydenhuollon kehittämistä ja sama suunta jatkuu edelleen. Kokoomuksen tavoitteena, kun on siirtää Sote-palveluita pois julkiselta yksityisten suuntaan ja tehdä Sote-palveluista rahastusautomaatti yksityisille terveysjäteille.
Ilmoita asiaton viesti
”Uusi aluehallinto ei ole mikään luonnonlaki”
Kuviot yleisesti ottaen ovat, tosin eivät vaikuta tähän tarkastelun alla olevaan alueeseen, eikä onneksi paljon muuhunkaan.
Toisaalta, jos vaikuttaisi, taustalla voisi olla luonnonlaki, mikä tosin ei välttämättä paljoa haittaisi. Kun jäisikin siihen.
Näissä ei sopeuduta, eikä onneksi tarvitse, kun voi luvata muuta, joka ei ole kokonaisuudesta mitenkään riippuvainen. Ihmiset eivät suotta pety, lupailuun, kun ovat muutenkin samoilla laduilla. Hyvä juttu.
Ilmoita asiaton viesti
”Verot ja velka ovat tekoja, joista tämä hallitus ….”
Verot ja velka jäävät seuraaville hallituksille ja lapsenlapsille.
Ilmoita asiaton viesti