Pulinat pois

Onko niin, että Iltalehtiä myyvät vain sairauskertomukset?!  Siltä näyttää, kun lööppejä katsoo.  Milloin tarkastellaan päänsäryn vaaroja, aivoverenvuodon oireita, vatsakatarria vastasyöpien esiasteena ja syöpien hoitoja ja elinajan odotuksia.  Olemmeko ainoastaan kiinnostuneita näistä asioista?    Onko korona saanut tämän meissä aikaan, kysyn vaan? Missä luuhaa yhteiskunnallisten aiheiden kirjo, kuten esim.  uusien hyödyllisten tarvikkeiden ja palveluiden innovaatiokeksinnöt (yksi tavaralähettiliike ei riitä). Paljon olisi kehitettävää, todella.  Nyt jokainen vain keskittyy  omaan napaansa, oman vatsansa kurinoihin ja kolotuksiin.  Ihmiskunnan kehitys tätä menoa pysähtyy ja sakkaa pahasti.  Ja ne maat, jotka pysyttelevät entisissä kehitystrendeissään, vähät välittäen mitä suuret massat puuhaavat, vetävät pidemmän päälle pidemmän korren (kuten Kiina).  Ja onnistuvat saamaan sen kultamunan, joka olisi ollut meidän kaikkien kädenulottuvilla.

Samoin meidät on peloteltu kuoliaiksi koronalla.  Eikä ainoastaan taudilla, vaan myös sillä tutkimustiedolla taudista.  Eräänä päivänä se tarttuu pinnoista ja kaikki pitää puhdistaa, mihin kosketaan.  Seuraava päivänä se tarttuukin vain pisaratartuntana.  Sitten me seisomme kahden metrin päähän toisistamme, kunnes parasta olisi, ettemme olisi sisällä samassa huoneessa ollenkaan.  Rokotukset auttavat saamasta pahaa tautia, mutta yhtäkkiä ei kaksikaan rokotusta auta siihen, nyt pitää olla vähintään kolme. Tulemme hulluiksi tuon tiedontulvan epämääräisyydestä ja uskomme tieteen voimaan alkaa todella rapautua. Eikö tutkimustiedotusta voisi koordinoida yhdestä lähteestä, ettei se aiheuttaisi kansalaisille niin paljon ahdistusta ja epätoivoa.  Ja sitten jos ei tiedetä jotain asiaa, ilmoitetaan, ettei tiedetä sitä, eikä aleta spekuloimaan kaikenkarvaisilla olettamuksilla.  Mitä vähemmän puhetta, mutta oikeansuuntaista, sitä parempi. Medialla on oma syyllisyytensä tähän kehitykseen.  Se jaksaa jauhaa itsestään selvyyksiä ja vääntää rautalangasta.   Jos samaa asiaa jauhaa tuhansia kertoja, se on mennyt jo kaaliin, lopettakaa. Tuo saa aikaan ihmisillä pelkotiloja ja vainoharhaisuutta.   Isäni sanoi, ettei hän sotien aikana koskaan kuunnellut kuin yhdet uutiset päivässä (jos sitäkään), se piti hänet järjissään.

Pelko kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä ja elämää.  Pelon vallassa teemme paljon äkkipikaisia ratkaisuja ja lyhytnäköisiä päätöksiä.  Kaikissa tapauksissa pysytään rauhallisina, ja rutiinien suorittaminen antaa meille tuttuuden tunteen entisestä elämästämme.  Tästä tulee mieleeni entisajan mietelause (tekijä tuntematon):

Hän, joka ottaa rauhallisesti ne asiat, joita maailman ihmiset puuhaavat otsansa hiessä, voi puuhata otsansa hiessä niiden asioiden parissa, joita maailman ihmiset ottavat rauhallisesti.

Elina Kuosmanen

 

 

 

 

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu