Avoin kirje Leppävirran eläinsuojeluyhdistys ry:lle

 

Lutu – nimisen kesämökkiläisen kissan oikeudettoman tappamisen johdosta ei ole minkäänlaista tiedotetta yhdistyksenne nettisivulla tai facebook-sivulla. Rahankeräyspyyntö ”kodittomien eläinten hyvinvointiin” edelleen löytyy. Lisäksi pyydätte ilmiantoja ns. kissapopulaatioista. Näiden tuhoaminenko on ainoa tapanne auttaa?

Kaksi vuotta sitten uutisoitiin Leppävirran eläinsuojan lopettavan toimintansa, mutta että paikkaa pitänyt Leppävirran eläinsuojeluyhdistys jatkaa rekisteröitynä yhdistyksenä eläinsuojeluneuvontaa ja valvontaa.

Yhdistyksenne vastuuhenkilöiden nimiä ei löydy mistään – ainoa nimi, joka sivuillanne kerrotaan, on valvontaeläinlääkärin.

Kysymykseni kuuluu: mitä on tuo ”kodittomien eläinten hyvinvointi” mihin keräätte rahaa? Maksatteko jotain näille vapaaehtoisile, jotka hakevat kissoja ihmisten pihoilta? Ja mikä on näiden vapaaehtoisten motiivi? Yksi puhui facebook-päivityksessään siitä miten villiintyneitä kissoja vilisee alueella, jolla Lutu-kissa omistajineen asui. Kuitenkin Lutun omistaja kertoi facebookissa nähneensä vain kolme pentua, jotka säännöllisesti odottivat kalastajan rantautumista.

Terveysvalvonnan johtaja Merja Voutilainen kertoi puhelimessa Lutun kiinni ottaneiden naisten tuoneen kissan loukussa, vaikka olivat saaneet Lutun paljain käsin kiinni. Tämä oli hänen mukaansa harhauttanut kunnaneläinlääkärin kesäsijaisen, joka ei edes tutkinut kissan mikrosirua eikä sukupuolta (tuojathan olivat väittäneet kollia kantavaksi naaraaksi). Koska Voutilainen on Lutun elämän päättäneen kunnaneläinlääkärin esimies, hän tietysti suojelee omaansa.

Kysin Voutilaiselta, miksi kunnaneläinlääkäri ei ollut tarkastanut kissan sukupuolta ja mikrosirua. Hän vastasi, että villiksi luultu kissa ”olisi pitänyt nukuttaa ensin” (!) Siis mikäli eläin lopetetaan humaanisti, se aina nukutetaan. Muuten kyse on eläinrääkkäyksestä. – Savon Sanomissa mainittiin, että omistaja saa Lutun takaisin kun se on tuhkattu. Lutun kuolintapaa ei siis mitenkään enää voi selvittää.

Molemmat Lutun kuolemaan syyllistyneet osapuolet syyttelevät toisiaan, mutta asiaa nyt pari päivää tutkineena arvelen, että aikamoinen konsensus siellä on kaikkien villiintyneiden kissojen, myös pentujen ja kantavien naaraiden, tuhoamisesta. Viranomaiset ajattelevat yleensäkin vain säästöä, mutta eläinsuojeluyhdistykset eivät yleensä toimi noin vaan ainakin pennuille ja tiineille naaraille annetaan mahdollisuus.

Populaatiokissoja ei ole siellä sen enempää tutkittu vaan ne on lopetettu tyyliin ”tapetaan kaikki” varmastikin kustannussyistä. Nyt kuitenkin Leppävirran ympäristötoimi on ehdottanut Lutun omistajalle sovittelua, johon osallistuisivat myös kissan kaapanneet naiset (myös tämän tiedon sain terveysvalvonnan johtajalta). – Kuinkahan paljon Lutun omistajan vaikenemisesta ollaan valmiita maksamaan? Entä osallistuuko Leppävirran eläinsuojeluyhdistys myös maksamaan vapaaehtoistensa puolesta? Eikö nuokin rahat olisi voinut käyttää kissanpentujen ja tiineiden kissojen (jos näitä todella on ollut useampia) pelastamiseen? Tunnetusti myös vapaaehtoiset majoittavat eläinsuojeluyhdistysten kissoja koteihinsa, joten maksettavaksi jäisivät vain ruokinta- ja hiekkakulut. Ja eläinlääkärikulut, joihin talkoisiin ympäristötoimi ei nähtävästi halua osallistua.

Kysynkin siis Leppävirran eläinsuojeluyhdistykseltä, onko saamianne lahjoituksia käytetty ns. tapporahan maksuun? Tai mahdollisesti sovittelussa maksettavaan korvaukseen, mikäli sovittelu onnistuu? Toivon, että avaatte taloudenpitonne yleisölle ja kerrotte, ketkä vastaavat toiminnastanne. Se ei olisi mitenkään ennenkuulumatonta; monet yhdistykset toimivat tämän hyvän tavan mukaan.

+3

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu