YTHS-uudistus eriarvoistaa yhdenvertaistamisen sijaan

Tiedän, että aiheesta on kirjoitettu ja keskusteltu jo aiemmin tänä vuonna, mutta silti en voi olla työntämättä omaa lusikkaani soppaan. Sen verran tämä palvelun toimivuus (=toimimattomuus) ihmetyttää ja ärsyttääkin.

Eduskunta on kaikessa hiljaisuudessa jo maaliskuussa 2019 hyväksynyt lakimuutoksen, jonka myötä ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelut siirtyvät 1.1.2021 alkaen yliopisto-opiskelijoiden tavoin YTHS:n (Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö) järjestämisvastuulle. Ajatus palveluiden keskittämisestä ja yhdistämisestä kuulostaa hienolta, etenkin kun perusteena yhteiselle palveluverkolle on varmistaa kaikille korkeakouluopiskelijoille yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat opiskeluterveydenhuollon palvelut.

Mitä tämä muutos käytännössä tarkoittaa? Aiemmin ammattikorkeakouluopiskelijat ovat saaneet opiskeluerveydenhuollon oman korkeakoulunsa järjestämänä. Palveluita ovat käytännössä tuottaneet kunnalliset toimijat. Mitään erillistä vuosimaksua palveluista ei ole peritty, vaan maksut määräytyvät kunnallisten terveyspalveluiden hinnoittelun mukaisesti. Yliopisto-opiskelijat taas ovat maksaneet ylioppilaskuntien jäsenmaksun yhteydessä myös terveydenhuoltomaksun, minkä maksaminen on oikeuttanut heidät käyttämään YTHS:n palveluita. Palveluiden käytöstä on voinut koitua myös jotain lisämaksuja. Tämän vuoden alusta lukien kaikki yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat samojen YTHS:n palveluiden piirissä. Näistä palveluista peritään vuosimaksu. Maksu peritään, mikäli opiskelijalla on opiskelupaikka tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa suomalaisessa korkeakoulussa.

Aiemmin maksun palveluista on siis perinyt yliopisto-opiskelijoiden osalta YTHS. Jatkossa maksun perii kaikilta Kela. Maksu on pakollinen, veroon rinnastettavissa. Jos maksun jättää maksamatta, lähetetään siitä muistutuslasku, sen jälkeen maksua pyritään perimään opiskelijan mahdollisesti saamista Kelan etuuksista ja jos tämä ei onnistu, on maksu suoraan ulosottokelpoinen. Maksun maksaminen on siis pakollista riippumatta siitä, käytätkö palveluita tai et. Myös ulkomailla tapahtuvan opiskelijavaihdon ajalta maksu on maksettava, vaikka palveluita ei tosiasiallisesti pystyisikään käyttämään.

Onko tämä sitten reilua pienituloisia opiskelijoita kohtaan? Maksun summa on tänä vuonna yhteensä 71,60€ ja se maksetaan kahdessa erässä tammikuussa ja syyskuussa. Hauskinta asiassa on se, että Kela ei lähetä maksusta minkäänlaista laskua, vaan opiskelija pitää maksaa se oma-aloitteisesti. Mikä muu maksu on ulosottokelpoinen ilman alkuperäistä laskua? Tähän moni opiskelija on vedonnut, kun ei ole maksua halunnut suorittaa. Koko perittävästä maksusta ja terveydenhuoltopalveluiden muutoksesta on ennakkoon informoitu todella vähän.

Maksun perimistä ja sillä tuotettavia palveluita (palveluista 77% kustantaa valtio ja 23% opiskelijat) on perusteltu yhdenvertaisuudella ja palveluiden saavutettavuudella. Tämähän ei käytännössä millän muotoa toteudu. Ensinnäkin moni ammattikorkeakouluopiskelija suorittaa tutkintoaan monimuotototeutuksena tehden samalla töitä. Heillä on tällöin käytössään heille maksuttomat työterveyspalvelut. Silti he joutuvat maksamaan tämän uuden terveydenhuoltomaksun. Jos lisäksi asut kauempana korkeakoulusta, jossa olet kirjoilla, olet ongelmissa. Nimittäin YTHS:n palveluita joko heidän omissa toimipisteissään tai yhteistyökumppaneiden kautta tarjotaan sen paikkakunnan mukaan, jolla opiskelupaikkasi fyysisesti sijaitsee. Palveluita ei siis saa oman kotipaikkakunnan mukaan, vaan korkeakoulun sijainnin perusteella. Eihän kukaan lähde montaa sataa kilometria lääkäriin tai hammaslääkäriin käyttämään ”maksuttomia” palveluita. Tällöin valitaan sen oma terveyskeskus ja maksetaan siitä lisäksi kunnallisen terveydenhuollon maksu. Menot kasvavat lisämaksujen muodossa, mutta palvelut eivät lisäänny tai parane.

Törmäsin tähän ongelmaan juuri itsekin. YTHS lupaa sivuillaan palveluverkostosta seuraavaa: ”Saavutettavuuskriteereissä määritellään yhdensuuntaiseksi matkustusajaksi julkisilla liikennevälineillä enintään 45 minuuttia, vähintään tunnin välein kulkevat liikenneyhteydet ja yhdensuuntaisen matkan hinnaksi noin 7 euroa.” Mutta tämä on siis oppilaitoksen ja YTHS-palvelupisteen väliselle matkalla määritelty kriteeri. Asun itse Salossa ja opiskelen Turku AMK:n Turun toimipisteessä. Saavutettavuuskriteerit kotoa YTHS-toimipisteeseen ylittyvät heilahtaen. Siitä huolimatta en saa käyttää 4km päässä olevan sopimuskumppanin palveluita omalla paikkakunnallani, vaan joudun matkustamaan 50km Turkuun lääkäriin, labraan, rokotuksiin jne. Koska oppilaitos ja YTHS-palvelupiste ovat keskenään samalla paikkakunnalla ja niiden välillä saavutettavuusehdot täyttyvät. Kuinka moni opiskelija asuu koulullaan, kysynpä vain. Etätyömaailmassa luulisi ymmärrettävän jo etäopiskelunkin päälle.

Miten sitten palvelut käytännössä toimivat? Vaikka YTHS kuinka kertoi varautuneensa muutokseen ajoissa ja lisänneensä henkilökuntaa, tapahtui vuodenvaihteen jälkeen sama tuttu ilmiö kuin aikanaan toimeentulotuen siirrossa Kelaan. Homman laajuus yllätti tekijät. Opiskelijamäärä kasvoi 125 000 opiskelijasta 270 000 opiskelijaan. Ajanvaraus ruuhkautui. Takaisinsoittopyynnön pystyi jättämään vain muutaman tunnin ajan arkiaamuisin ja niihin vastattiin 3-4 päivän kuluessa. Yhteydenottochat poistettiin käytöstä ruuhkien vuoksi, eikä se ole vieläkään käytössä.

Olen seurannut tätä sekamelskaa ja suoraan sanoen epäselvää, virheellistä ja epäreiluakin systeemiä sekä palveluihin siirtyvänä vanhana korkeakouluopiskelijana että uutena aloittavana korkeakouluopiskelijana. Uusille opiskelijoille järjestetty YTHS-info oli oikeasti vitsi. YTHS ei kun ei itsekään tunnu tietävän missä mennään ja mitä tehdään. Systeemit ja palvelulupaukset tuntuvat vaihtuvan sen mukaan kuka kysymykseen sattuu vastaamaan. Tai ”vastaamaan”, sillä todennäköisesti vastaus on ”en tiedä, mahdollisesti, selvitellään”.

Eipä tämä muutos tällaisenaan tule toivotusti siirtämään opiskelijoita kunnallisista palveluista YTHS:n palveluiden piiriin. Opiskelijana lisäkulu saavuttamattomissa olevista tyhjistä palveluista tuntuu epäreilulta. Monen pienituloisen opiskelijan onneksi kyseessä on sentään toimeentulotuessa huomioitava meno.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu