Hälvälän koulun sulkemispäätös on avattava

Tuleva Hälvälän koululainen kotimaisemissa

Hollolan valtuusto päätti 17.2.2020, että Hälvälän koulu lopettaa toimintansa kevätlukukauden 2022 jälkeen. Tämän jälkeen on tapahtunut maailmassa paljon ja asiat eivät ole entisensä. Päätöshän tehtiin ennen koronavirusepidemiaa, ennen sote-uudistusta ja täysin erilaisessa taloudellisessa tilanteessa.

Valtuutettu Minna Kauhanen (kok.) teki valtuuston kokouksessa 27.9.2021 aloitteen, jossa ehdotetaan sulkemispäätöksen pyörtämistä. Kunnanhallitus käsittelee asiaa 1.11.2021 ja yllättäen kunnanjohtaja esittelee asian niin, että jo tehtyä päätöstä ei ole syytä avata, koska ”esille ei ole tullut mitään sellaista uutta tai merkittävästi muuttunutta seikkaa, minkä pohjalta asian uudelleenkäsittelylle olisi perusteita”. Tämä on niin harhaanjohtava väite, että se vaatii avaamista: uusia ja muuttuneita seikkoja on valtava määrä koskien niin lapsimääräennusteita, kunnan taloutta ja muuttoliikkeen suuntautumista.

Lapsimääräennusteet

Ennusteet eivät ole toteutuneet, kuten valtuustolle esitettiin alkuvuodesta 2020: Päätöksen aikaan arveltiin, että vuonna 2021 ala-asteen oppilaita (esikoululaiset mukaan lukien) tulisi olemaan yhteensä 1991. Toteutunut oppilasmäärä tänä vuonna (31.7.2021 väestörekisterin mukaan kirjoilla olleet) on ollut 2051. Ennuste on siis jo alle kahdessa vuodessa 60 oppilasta pielessä! Tämän jo yksinään tulisi herättää päättäjät kyseenalaistamaan ennusteiden luotettavuus: ennuste ei ole toteutunut lainkaan niin synkkänä kuin on esitetty. Tämä todellakin on sellainen merkittävä seikka, joka oikeuttaa koulun sulkemisen uudelleenkäsittelyn.

Lapsimääräennuste 2019 päätöstä tehdessä

Kuva 1: Alkuvuodesta 2020 esitetty arvio oppilasmäärän kehittymisestä, johon päätös palveluverkkouudistuksesta perustui. Todellinen toteutunut 6-12 -vuotiaiden määrä on 2051 lasta 7/2021

Tilastokeskus julkaisi uuden väestöennusteen 30.9.2021. Kunnanjohtajan esittelyssä annetaan vaikutelma, että tilastokeskuksen väestöennuste olisi entisestään huonontunut. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan esittelyssä verrataan toisiinsa eri ennusteiden vuosia 2025 ja 2027 -omenia ja päärynöitä- , siis ennustehetkestä lukuja viiden vuoden päähän. Todellisuudessa vuoden 2025 väestöennuste koskien 6-15 -vuotiaita oli vuoden 2019 ennusteessa 2592 lasta, kun taas vuoden 2021 ennusteessa se on 2698 (lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]). Uuden ennusteen mukaan Hollolassa on siis 2025 yli 100 lasta enemmän kuin päätöstä tehdessä on arvioitu, ja väestön väheneminen on siis merkittävästi hidastunut, toisin kuin kunnanjohtajan esittelyssä annetaan ymmärtää. Jos tämä ei ole uusi ja merkittävästi muuttunut tieto, niin mikä on? Koulun sulkeminen on selvästi ennenaikaista tämän uuden tiedon perusteella.

Typerin virhe palveluverkkouudistuksen perusteluissa oli se, että ennusteissa ei ole otettu huomioon kuntaan muuttavia lapsia. Kunta on aiemmin tunnettu lapsiperheystävällisenä ja siksi kuntaan onkin muuttanut perheitä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Kunta on tosiaan saanut muuttovoittoa alle kouluikäisistä koko ajan, ei vain viime aikoina, kuten kunnanjohtajan esitys antaisi ymmärtää. Aivan viime vuosina kunnan nettoväestönmuutos on ollut vuosittain positiivinen viitisenkymmenen 0-9 vuotiaan lapsen verran, ja niinkin äskettäin kuin 2017 nettomuuttovoitto on ollut 86 lasta tässä ikäryhmässä. Faktaa ei kannata ohittaa päätöksenteossa ja muuttoliike on juuri sellainen seikka, joka on uusi päättäjille ja jonka perusteella asia tulisi käsitellä uudelleen. Sitä ei nimittäin lainkaan huomioitu valtuustolle esitetyssä aineistossa 17.2.2020 kokouksen yhteydessä (katso kuva yllä).

(Huomaamme yllä olevasta kuvaajasta myös, että nuoret aikuiset muuttavat sankoin joukoin pois jatko-opintomahdollisuuksien puuttuessa.)

Kunnan talous ja sote-uudistus

Päätöstä tehdessä suurin argumentti lapsimäärän lisäksi oli tietenkin talous. On totta, että kunnan rahat ovat aina tiukalla ja sivistystoimi varsinkin 1.1.2023 jälkeen suurin kuluerä. Toisaalta, peruskoulun järjestäminen on myös yksi merkittävimmistä tehtävistä, mikä kunnalla on jäljellä ns. sote-uudistuksen jälkeen, joten luulisi että sen hoitamiseen kunnialla tahdottaisin myös panostaa.

Päätöstä tehdessä ei ollut tiedossa, että sote-uudistus tulee voimaan 2023, vaan uskottiin, että ikääntymisestä johtuvat kustannukset kaatuvat kuntien maksettavaksi. Eduskunta hyväksyi kuitenkin hallituksen esityksen koskien hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista 23.6.2021. Tasavallan presidentti vahvisti lait 29.6.2021. Toimintaympäristö ja ne syyt, joihin palveluverkkoesityksestä päätettäessä ovat muuttuneet merkittävästi, ja aihetta uudelleenkäsittelyyn todellakin on. Päätöksen valmisteluhan lähti liikkeelle, kun edellinen sote-uudistus kaatui ja hallitus erosi alkuvuodesta 2019, onko tämä lähtökohta unohdettu kokonaan? Kuntalaisille ja valtuustolle perusteltiin palveluverkon karsimisen välttämättömyyttä ikääntymisen kustannuksilla ja nyt näiden kustannusten kattamisen malli onkin muuttunut oleellisesti. Nämä vaikutukset kunnan talouteen tulee arvioida ennen koulujen sulkemista.

Toinen ”uusi tai merkittävästi muuttunut seikka, minkä pohjalta asian uudelleenkäsittelylle olisi perusteita” on koronaviruksen aiheuttama talouden myllerrys. 2020 talousarvio Hollolassa oli alijäämäinen päätöstä tehdessä noin miljoona euroa, mutta kunnan talouden toteutunut tulos olikin ylijäämäinen 8 milj. euroa. Tämä talouden merkittävä keikahdus yhdessä sote-uudistuksen talousvaikutusten kanssa poistaa paineita talouden sopeuttamiselle ja samalla välittömän tarpeen karsia palveluverkkoa.

Maaseudun vetovoima ja alueen kehitys

Meitä kaikkia kurittanut koronaepidemia on muuttanut ihmisten asenteita työtä ja asumista kohtaan. Kaupunkikeskusten läheinen maaseutu on nostanut kiinnostavuuttaan ja ihmiset arvostavat eri lailla väljästi asumista ja tämä näkyikin viime vuonna mm. siinä, että Uudenmaan maakunnalle tuli viime vuonna historiallinen 1200 ihmisen muuttotappio kotimaisia kieliä puhuvien osalta. Tämä trendi on uusi ja merkittävä muutos, jonka perusteella koulun sulkemista kannattasi uudelleen arvioida.

Etätyö on tullut jäädäkseen ja siksi ihmisten asuinpaikkaa ei enää niin vahvasti määritä työpaikan läheisyys, vaan pikemminkin palvelujen läheisyys. Maallemuutto on tämän ajan uusi trendi: ihmiset ovat kiinnostuneita pienten paikkakuntien asunnoista, joissa on oma piha ja mahdollisuus etätyöhön. Tämä on Hollolan kunnalle mahdollisuus, johon kannattaisi tarttua. Erinomaisten yhteyksien ja suurten kaupunkien suhteellinen läheisyys yhdistettynä hyviin palveluihin ja maaseutumaiseen ympäristöön voisivat olla lähitulevaisuudessa hyvinkin houkutteleva yhdistelmä. Tämä etu menetetään, jos kouluja suljetaan.

Sen sijaan koulun lopettaminen tulee johtamaan väen vähenemiseen. Tuore tutkimus osoittaa kyläkoulujen ja elinvoiman yhteyden: koulun lakkauttamisella on selvä negatiivinen vaikutus alueen asukasmääriin. Jos koulun lopettamista ei arvioida uudelleen, on edessä entistä jyrkempi väkiluvun pieneneminen. Tämän tutkimuksen perusteella ”säästäminen seinistä” on äärimmäisen lyhytnäköistä ja kylien elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää pitää jäljellä olevat koulut auki varsinkin Hollolan kaltaisessa kunnassa.

Avatkaa palveluverkkopäätös!

Päättäjät hyvät, avatkaa palveluverkkouudistuspäätös! En tiedä onko koskaan ollut enemmän uusia ja merkittävästi muuttuneita seikkoja, minkä pohjalta asian uudelleenkäsittelylle on perusteita. Itselleni tuli sellainen vaikutelma, että virkamiesvalmistelu on ollut puutteellista, eikä maailman ja trendien muuttumista ole tahdottu huomioida tai ymmärtää, vaan laput silmillä puolustettu tehtyä päätöstä periaatteella tehty mikä tehty.

Terveisin vajaa kaksi vuotta Hollolassa asunut, Hollolaan rakastunut Elli Tervala Hollolan Utulan kylästä

P.S. Nuorin lapseni, Tervalan pikkuisäntä, syntyi 29.9.2019. Hänen lähikoulunsa sulkemiseen johtavasta palveluverkkoesityksestä uutisoitiin kunnan sivuilla 4.11.2019. Hänen isänsä, pappansa, tämän isä ja sukupolvet ennen sitä ovat käyneet Hälvälän koulua aina siitä asti, kun koulu on perustettu vuonna 1876.

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu