Jääkiekon MM-kisoista, EU:sta ja Navalnyista

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF päätti pitkän painostuksen päätteeksi viimein siirtää jääkiekon MM-kisat pois Valko-Venäjältä. Eurooppalaiset tahot ja kansalliset jääkiekkoliitot olivat jo pitkään vaatineet kisojen siirtämistä pois maasta. Lopulta ratkaisuun pakotti sponsoreiden uhkaus lähteä kävelemään, mikäli kisojen pitopaikkaa ei vaihdeta – viime kädessä siis vasta raha ratkaisi.

Syy siihen, miksi päätöstä ei meinannut syntyä, oli Valko-Venäjän ja sen vahvimman liittolaisen Venäjän vaikutusvalta kansainvälisessä jääkiekkoliitossa. Edes Minskin levottomuuksien jatkuminen ei näyttänyt vaikuttavan IIHF:n viralliseen kantaan. IIHF:n sveitsiläinen puheenjohtaja Rene Fasel puolusti Valko-Venäjän kisaisännyyttä viimeiseen saakka. Faselin lähinnä hämmentävä toiminta on ollut mahdollista siksi, ettei miestä ole saatu sääntöjen mukaan erotettua oikein mitenkään sekä siksi, että Venäjällä on erittäin vahva asema IIHF:ssä. Vasta yhteiset esiintymiset Valko-Venäjää rautaisella otteella valtansa alla pitävän presidentti Aljaksandr Lukashenkan kanssa yhdistettynä Valko-Venäjällä edelleen jatkuviin levottomuuksiin johtivat väistämättömään lopputulokseen, jonka muut kuin Fasel, Putin ja Lukashenka aavistivat jo aiemmin.

Kalervo Kummola ansaitsee hatunnoston siitä, että hän ajoi kisojen siirtoa julkisesti ja avoimesti. Venäjän vahva asema voi tarkoittaa myös sitä, että seuraava puheenjohtaja saattaa aivan hyvin olla venäläinen. Valko-Venäjä ja Venäjä eivät lopulta kuitenkaan mahtaneet mitään kasvaneelle oppositiolle ja sille faktalle, että isojen sponsorien mitta tuli täyteen. Tapahtumaketju saattaa horjuttaa IIHF:n vanhoja valtarakenteita ja sillä voi olla vaikutuksensa myös tulevan puheenjohtajan valintaan.

Viikon otsikoita on myös värittänyt Venäjälle rohkeasti palannut oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi, joka pidätettiin maahan saavuttuaan suoraan lentokentällä. Häntä syytetään nyt mm. ehdonalaisen rikkomisesta ja sotaveteraanin häpäisystä. Outo kuvio sai jatkoa, kun Navalnyille järjestettiin pikavauhtia ensimmäiset oikeusistunnot jo poliisiasemalla. Venäjällä hallitsevan valtarakenteen kriitikkojen sekä poliittisen opposition asema on aina hankala ja jopa vaarallinen. Ihmisiä on kuollut hämärissä oloissa ja Aleksei Navalnyikin yritettiin salamurhata hermomyrkyllä.

Euroopassa keskustellaan juuri nyt, miten Venäjän toimiin pitäisi reagoida. Pitää muistaa, että taustalla on edelleen pakotteet Krimin laittomasta valtauksesta sekä syytöksiä Venäjän vaikuttamistoimista mm. Yhdysvaltojen vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Kysymys on kokonaisuudesta ja siitä, miten EU vastaa pehmeisiin taustalla tapahtuviin vaikuttamisyrityksiin kuin suorempiin ja röyhkeämpiinkin demokratioiden horjuttamisiin. On selvää, että Navalnyin perusteetontapidättämistä ei voi painaa villaisella. Selvää on myös se, että keskusteluyhteys Euroopan ja Venäjän välillä on pysyttävä auki. 

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu