Rokotestrategiaa pitää uskaltaa arvioida

Suomi on pienenä EU-maana tilanteessa, jossa sen kannattaa tarkastella omaa rokotestrategiaansa kansalliselta pohjalta ja rehellisen kriittisesti. Suomi on sitoutunut hankkimaan koronarokotteensa EU:n yhteishankinnan kautta. Se on tuonut meille hyötyjä, joita tuskin olisimme yksin voineet saavuttaa. Fakta silti on, etteivät rokotteet ole saapuneet siinä aikataulussa kuin on luvattu.

 

Rokotteiden viivästyminen vaarantaa kansalaisten terveyden ja aiheuttaa väistämättömiä rajoituksia, jotka haittaavat ihmisten elämää ja vahingoittavat yhteiskuntaa. Meillä ei ole varaa siihen, mitä nyt on tapahtumassa. Eikä meillä varmasti ole varaa siihen, että varautumisemme mahdollisiin tuleviin vastaavanlaisiin uhkiin on liian heppoisalla pohjalla.

 

Rokotteiden saaminen takkuaa kahdesta syystä: rokotevalmistajat eivät ole kyenneet toimittamaan rokotteita lupaamassaan aikataulussa kovan kysynnän ja kapasiteettihaasteiden takia. Euroopan lääkevirasto (EMA) on antanut tähän mennessä myyntiluvat kolmelle rokotteelle ja neljäs lupa on ovella. EU:n komission johtaman hankkeen hitauden takia useat maat ovat alkaneet kysellä apua Venäjältä ja Kiinalta, joiden rokotteille Euroopan lääkevirasto ei ole antanut vielä myyntilupaa.

 

Vaihtoehtojen etsiminen on ajankohtainen asia myös Suomelle. Haluaako Suomi olla jälleen kerran mallioppilas ja odottaa kiltisti vuoroaan luottaen EU:n komission lupauksiin vai onko nyt aika alkaa varmistaa rokotteiden saaminen myös omia kanavia pitkin?

 

Asia on poliittisesti herkkä. Jos yhteishankintojen rintama repeää, se vahingoittaa uskoa EU:n toimintakykyyn, ja EU kriitikot ottavat tilanteesta ilon irti. Lisäksi Kiina ja Venäjä ulosmittaisivat poliittisen hyödyn siitä, että EU myöntäisi myyntiluvat niiden rokotteille. Venäjälle EU:n yhtenäisyyden heikkeneminen sopii.

 

Kysymys on myös eettinen ja moraalinen, sillä valtiovallan velvollisuus on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Tässä tapauksessa se saattaa käytännössä tarkoittaa rokotesuojan varmistamista kaikille, vaikka siitä seuraisikin kitkaa EU:n sisällä. Lähiviikot näyttävät, kykeneekö EU tuomaan markkinoille suurella mittakaavalla lisää rokotteita. On uskallettava katsoa totuutta silmiin.

 

Liian vähän on puhuttu siitä, että Suomella on myös mahdollisuus tukea oman rokotteen kehittämistä ja rokotetuotantoa. Julkisuudessa on ollut tietoja Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden kehittämästä nenäsumuterokotteesta, joka on pian valmis kliinisiin testeihin. Olisi syytä vakavasti harkita sitä, olisiko testausta mahdollista nopeuttaa tarvittaessa valtion tuella.

 

Suomalaisen rokotteen kehittämisellä ja ylipäänsä rokotetuotannon pohjan varmistamisella tulevaisuuden uhkia vastaan on merkitystä kansalaisten turvallisuuden, huoltovarmuuden ja myös viennin sekä työllisyyden kannalta. Siitä hyötyisi myös EU. Oma selusta kannattaa turvata, sillä koronan viimeistä näytöstä tuskin on vielä nähty.

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu