Palkat- Marin on oikeassa, EK väärässä
Sanna Marin kertoi julkisesti kantansa minimipalkkaan. Hän näkee, että sen tulisi kokopäivätyöstä olla vähintään 3.000€ kuussa. Olen samaa mieltä. Kokopäivätyöllä on tultava toimeen ilman mitään Kelan tukia.
Suomi on lisäksi hyvin kallis maa elää. Se johtuu erityisesti korkeasta veroasteesta kaikessa. Veroaste taasen johtuu siitä, että elätämme vastikkeetta täysin työkykyisiä ihmisiä, ylläpidämme kasvavaa joukkoa siirtolaisia vastikkeetta ja olemme hyvin sairasta kansaa.
EK näkee minimipalkan noston olevan mahdottomuus. No sen toteaminen johtuu pelkästään EKn roolista yritysten ja työnantajien etujen ajajana.
EKn Penna Urrila sanoo, että ”Ajatus, että palkalla pitää tulla toimeen, voi olla kaunis, mutta Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä ja palkkaus täydentävät toisiaan.”
Urrila siis sanoo suoraan, että tulonsiirroilla varmistetaan, että osaamattomat yrittäjät ja yritykset tienaavat hyvin, työntekijöillä ei väliä.
On käsittämätöntä, että tällaisia näkemyksiä edes esitetään. EKn mielestä täysin reaaliprosessin ulkopuolella olevan turhakkeen kuten pörssikeinottelijankin on tienattava osinkonsa ennen työntekijän elämiseen riittävää palkkaa.
Minä sanon suoraan, että tulemme mainiosti toimeen ilman yhtään ekonomistia, mutta emme ilman ssiraanhoitajia tai roskakuskeja.
**
On kuitenkin niin, että kokopäiväisen työn riittämätöntä tasoa ei tule jatkuvasti paikata Kelan tuilla. Ne eivät saa olla kenenkään palkan jatke ja subventio orjatyötä teettävien firmojen omistajille. Jos yritystoiminta kannattaa yrityksen omistajille, pitää sen kannattaa työntekijöillekin.
Maksamme siis työssäkäyville tukia, jotta näiden työnantajat lihoavat ja voivat hankkia Mersun tai Bemarin, vaikka heistä ei ole edes kannattavan liiketoiminnan luojiksi. Kyvyt eivät riitä kuin ahneuteen.
**
EK väittää, että palkkojen nosto tasoon 3.000€ on mahdottomuus. No tuohan ei pidä paikkaansa vaan mahdoton tuntuu olevan halu parantaa tilannetta. Sitä halua ei ole lainkaan ja siksi pelotellaan palkkojen nousun johtavan suurtyöttömyyteen ja julkisen sektorin kustannuskriisiin.
Näinhän ei ole. Palkankorotukset lisäävät verotuloja ja ostovoimaa sekä työllisyyttä. Ostovoima jakaantuu tasaisemmin eikä keskity harvojen taskuun käytettäväksi ökytuotteisiin ja keinotteluun. Ostovoima ei myöskään kerry kasvavassa määrin muutamille harvoille, jotka pystyvät kiertämään veroja, työntekijältä se ei hevin onnistu.
Lisäksi työkykyisten työttömien tuet on muutettava vastikkeellisiksi. Tukia vastaan on tehtävä töitä julkisella sektorilla, niitä töitä on määrättömästi.
Sohvassa makaavien että yritysten ja sijoittajien harrastama työtätekevien riisto verotuksella on lopetettava. Näin saadaan veroastetta myös alas.
**
Keskiansio Suomessa oli viime vuonna 3.036€ kuussa. Siitä jää käteen noin 2.300€, mikä on toimeentulominimi pääkaupunkiseudulla ilman Kelan tukia. Perheasunnon vuokra alueella on hyvinkin 1.500€ kuussa.
Unohdetaan myös se, että heikot palkat estävät säästämisen ja tuottavat surkeat eläkkeet. Näin monista tulee elinikäisiä Kelan asiakkaita. Huonotuloinen ei pysty edes jälkeläisilleen jättämään avuksi perintöä.
Ymmärtänet kyllä, ettei minimipalkaksi yhtäkkiä voi muuttaa vallitsevaa keskiansiota.
Se lisäisi työttömyyttä välittömästi ja sitä kautta painetta verojen korotuksille. Yritysten konkursseja y.m.
Muutenkin minimipalkka on markkinatalouden perusteiden kannalta kyseenalainen asia.
Ilmoita asiaton viesti
Mitään markkinataloutta ilman rajoituksia ja sääntöjä ei ole olemassakaan. Se on katteetonta harhaa, että olisi. Samoin harhaa on palkankorotusten aiheuttama työttömyys.
Yritysten parantuneen tuloksen jako lähinnä sijoittajille ja yritysjohdolle on paljon haitallisempaa kansantaloudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Useat PK-yritykset joutuvat lomauttamaan työntekijöitään tai teettämään vajaatuteja siksi, ettei palkanmaksuun ole varaa. Satun tietämään tämän käytännön esimerkeistä.
Ilmoita asiaton viesti
Satun tietämään omasta kokemuksesta yrittäjänä, että kannattava yritys pystyy vaivatta maksamaan parempia palkkoja. Yritysjohdon tehtävä on pitää yritys kannattavana ja se on tehtävissä kaikilla aloilla, jos on tarvittava osaaminen. Yritystoiminta suunnataan niin ja työn tehokkuus suunnitellaan niin.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan tämän.Minulla ei ole kokemusta yrittäjänä,mutta 40 vuoden näköala ympäri Suomea konepajateollisuudesta.On mahtunut pientä ja suurta yritystä.Perusta on ollut pitkäaikaisen asiakas kunnan luominen.Olen nähnyt muutamat lamat ja omistajien kommentit mitä parin päivän kuluttua tehdään.Yksi yleinen johtopäätös on ollut persaukinen yritys on ”persaukinen,” myös hyvinä aikoina.Hyvä,että lama myös putsaa huonot yritykset/huonot vetäjät ja osan paskanpuhujista(lue selityksistä kun muut tarjoaa niin halvalla)Onneksi suurin osa on asiansa osaavia ja NS.tosi yrittäjiä ja on ollut avartavaa seurata niiden yritysten kehitystä ”näköalapaikalta”.
Ilmoita asiaton viesti
Satun tietämään omasta kokemuksesta yrittäjänä, että kannattava yritys pystyy vaivatta maksamaan parempia palkkoja
—————————————
Tässä kohtaa on syytä huomauttaa, että paino-arvo on sanalla KANNATTAVA.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskunnan ei tule pysyvästi subventoida yrityksen palkkakuluja verovaroista, koska tällöin verovarat valuvat suoraan sijoittajien liikevoittoihin. Kannattamattoman yrityksen kuuluu lopettaa toimintansa. Jos koko toimiala on kannattamaton, niin siinä tapauksessa alan henkilöstö kannattaa kouluttaa muille aloille. Poikkeuksena toki huoltovarmuus ja yritykselle asetettu julkisen palveluvelvoitteen hoito tilanteessa joissa avoimet markkinat puuttuvat.
Mitä tulee verovaroin tuotettaviin julkisiin palveluihin ja yhteiskuntaa ylläpitävään infraa, niin pelkästään julkisille markkinoille palveluja tuottava yritystoiminta ei ole aidosti yritystoimintaa laisinkaan. Yhteiskunnan on mielekkäämpää työllistää julkisten alojen työntekijät itse, kuin subventoiduilla markkinoilla liikevoittoa tavoittelevan yrityksen kautta.
Jos samat yritykset tuottavat samoja palveluja myös julkisen talouden ulkopuolelta rahoitetuilla avoimilla markkinoilla, niin silloin myös alan työmarkkinat toimivat avoimen talouden pelisäännöin ja osaavan työvoiman rekrytointi edellyttää palkkakilpailukykyä. Sen enempää yritys kuin julkinen työnantaja ei saa henkilöstöä palkalla, jolla ei tule toimeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttisi vastaa hyvin omia kokemuksiani ja realismia.
Ilmoita asiaton viesti
Satun tietämään omasta kokemuksesta, että Suomessa ei kannata asua. Kuka haluaa käyttää koko elämänsä maksaakseen betonilaatikon laitakaupungilla ja käytettyn ladan. Loput tlipussista menee verottajalle, joka jakaa rahat edelleen Afrikan ja Lähi-Idän uskonsotureille ja heidän jalkavaimoille.
Ilmoita asiaton viesti
Norjassa on hyvät liksat.
Tosin paikallinen hintataso on vielä täkäläistäkin poskettomampi.
Hyvä liksa antaa valmiutta maksaa palveluista ja hyödykkeistä (mm sähkö, liikennepolttoaineet, ruoka) korkeampaa hintaa.
Vientiteollisuus ei ehkä hyödy kovin paljoa.
Ilmoita asiaton viesti
Työn tuottavuuden kasvun hyöty menee monasti pääosin sijoittajille ja yritysjohdolle. Jos tätä hyötyä jaetaan tasaisemmin niin palkkoja on helppo nostaa eikä se ole ongelma viennissäkään.
Bruttokansantuote henkeä kohden (2019) oli Prahassa 84 000 dollaria, Bratislavassa 77 000 dollaria ja Varsovassa 70 000 dollaria. Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla se oli 60 000 dollaria.
Ilmoita asiaton viesti
BKT/Capita voi tietyssä pisteessä olla kuinka korkea hyvänsä, jos se mitataan maantieteellisesti, kun siellä voi olla suuryhtiöiden keskittymiä. Puola ja Tsekki ei ole BKT:ssa lähelläkään Suomea, joka oli vuonna 2021 kunnioitettavalla 13. sijalla maailmatilastossa:
https://www.globalis.fi/Tilastot/bkt-per-asukas
Ilmoita asiaton viesti
Työn tuottavuuden kasvun hyöty menee monasti pääosin sijoittajille ja yritysjohdolle. Jos tätä hyötyä jaetaan tasaisemmin niin palkkoja on helppo nostaa eikä se ole ongelma viennissäkään.
——————————————–
Ongelma on siinä, että ihmiset eivät halua jakaa vapaa-ehtoisesti voittojaan muille. Veroja vältellään viimeiseen saakka ja ammattiliittojen palkankorotus vaatimuksia vastustetaan kiihkeästi.
Ilmoita asiaton viesti
Verrataan hiukan muihin EU-maihin:
”Sverige har ingen lagstadgad minimilön. Ingångslönerna bestäms istället i kollektivavtal som förhandlas fram av arbetsgivarorganisationer och fackförbund. I många kollektivavtal ligger ingångslönen för personer som är 20 år eller äldre på drygt 22 000 kronor i månaden år 2021.” (Eli noin 2200€/kk)
Saksa: ”Der gesetzliche Mindestlohn beträgt seit dem 1. Oktober 2022 12 Euro pro Stunde. ” (Eli noin 2000€/kk)
”On August 1, 2022, the French minimum wage has increased by 2.01 %. The minimum hourly gross wage is now at €11.07, ” (Eli alle 2000€/kk)
Hollanti: kautta linjan alle 12€/h)
https://www.government.nl/topics/minimum-wage/amount-of-the-hourly-minimum-wage
”Technically, there is no federal minimum wage in Austria. However, in January 2017, the Austrian government asked social partners to negotiate a minimum wage that would apply to all industries in the country. Because of this, there is now effectively a minimum wage in Austria of €1,500 a month.”
Että silleen…
Ilmoita asiaton viesti
Nämä eivät ole osaavien ja koulutettujen ihmisten palkkoja vaan harjoittelijoiden ja vastaavien.
Et mjöskään huomaa, että monissa EU-maissa työnantajat käyttävät tulonsiirtoja kattamaan liian pieniä palkkoja. Se on härskiä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, aina on variaatiota.
Saksan tilanne: ”Das monatliche Brutto lieg bei 3.304 Euro – im Median. Dieser Wert sagt aus, dass mindestens 50 Prozent der Deutschen so viel Geld verdienen.”
Suomen tilanne: ”Tilastokeskuksen mukaan suomalaisen palkansaajan mediaanipalkka oli 3 235 euroa kuukaudessa vuonna 2021. Mediaaniansio taas oli 3 314 euroa kuukaudessa. Mediaaniansio on noussut 86 euroa kuukaudessa toissavuodesta.”
Ilmoita asiaton viesti
Edelleenkin on väärin tukea yritysten kannattavuutta maksamalla niiden työntekijöille palkan jatketta verovaroista tulonsiirtoina. Ne tulonsiirrot kuuluu rahoittaa yrktyksen kassavirroista maksamalla parempaa palkkaa.
Palkankorotuksista noin puolet palautuu verottajalle veroina. Meillä on outo tapa ilmaista verotkin ansiotuloina, vaikka niitä ovat vain nettotulot.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on valitettavasti niin että kaikki työntekijät, tai mahdolliset työntekijät, eli työttömänä olevat työntekijät, eivät pysty sellaiseen työsuoritukseen josta voisi markkinaehtoisesti toimiva yrittäjä maksaa kolmen tonnin korvauksen.
Se että kaikille maksettaisiin markkinaehtoisesta työstä kolmen tonnin korvaus, on kaunis ajatus, mutta mahdoton ajatus. Kun työnantaja ei voi sitä kolmea tonnia maksaa, siitä seuraa vain työntekijän irtisanominen ja tuotannon supistaminen, kun kaikki ne joiden työpanos ei ole kolmen tonnin työpanos, poistuvat työmarkkinoilta.
Samalla kasvavat yhteiskunnan menot ja tulot pienenevät, kun ihmiset siirtyvät yhteisen kakun kasvattajista ja veronmaksajista, pelkästään syömäpuolelle, syömään sitä kakkua jonka pelkästään ne jotka pystyvät kolmen tonnin työpanokseen ovat leiponeet.
Alle kolmen tonnin työpanoksen ihmiset siis joutuvat elämään niillä verovaroilla joita yli kolmen tonnin tienistiin pystyvät maksavat valtiolle,
—————————–
Jos halutaan että alle kolmen tonnin tienistiin pystyvät voivat kuluttaa sen kolme tonnia, pitää ottaa käyttöön negatiivinen tulovero, jolla taataan se että alle kolme tonnia tienaavat saavat palkkansa lisäksi veronmaksajien rahaa sen verran että kulutuskyky säilyy,
Vihreiden kannattamaa kansalaispalkkaa en kannata. Se on väärä ajatus. Kaikki kulutettu raha pitäisi perustua työn tekemiseen.
Se miten työtä tekemättömien työkykyisten, mutta työhaluttomien, elämä järjestetään, on aika vaikea eettinen probleema ratkaistavaksi. Minä en sitä pysty ratkaisemaan, mutta minun käsitykseni on että heidän pitäisi sitten yrittää pärjätä jollain pienemmällä korvauksella, huomattavasti pienemmällä kuin sillä kolmella tonnilla, joka taattaisiin kaikille työelämään osallistuville työkykyisille, eikä sitä rahaa pitäisi kutsua miksikään kansalaispalkaksi, koska palkka maksetaan työstä, ei työttömänä olemisesta, vaan sille rahalle pitäisi keksiä joku sopivampi nimi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun palkkoja asetetaan ei niiden perusta edes ole vajaata päivää tekevät, alisuorittajat tai osaamattomat.
Ilmoita asiaton viesti
Luodaan katsetta myös muihin kilpailijamaihimme:
USA: ”The federal minimum wage for covered nonexempt employees is $7.25 per hour. Many states also have minimum wage laws.”
Kiina (Shanghai): 23 Yuan/h (= 3 €/h)
Japani: ”The minimum wage has increased in Tokyo from ¥1,041.00 to ¥1,072.00 per hour.” (=7,5 € /h)
Ilmoita asiaton viesti
Ihan kiva että Juha ei näe tässä mitään ongelmaa. Nostetaan siis veroja niin että jokainen kuntatyöntekijä ja valtiolla töissä oleva saa kunnon liksan.
Ja koska on kestämätöntä että valtio velkaantuu, asetetaan verot sille tasolle ettei velkaa tarvitse enää ottaa.
Helppoa.
Ja sitten vielä pitää hiukan lisää veroja nostaa kun aika paljon työttömyyttä tulee aiheutumaan siitä ettei montaakaan työtä ole kannattavaa teettää korkealla palkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Ja koska oikeasti ammattitaitoisia harmittaa miten vähemmän ammattitaitoiset saa myös hyvää palkkaa, nostetaan niiden kolme tonnia ansaitsevien liksa neljään tonniin ja neljä tonnia ansaitsevien palkka viiteen tonniin jne.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös tuota jo kerran kokeiltu, kun yritettiin siirtyä ecuun, euron edeltäjään. Silloin vaihtosuhde asetettiin vähän suolaiseksi. Jos oikein ymmärsin, niin tarkoitus oli, että huonot firmat tippuu ja hyvät jatkaa uudella valuutalla EUssa. Se ei mennyt putkee.
Tässä palkkajutussa on samoja piirteitä. Pitää virtaviivaistaa kovalla kädellä. Eihän sitä tietenkään tarvitse kerralla tehdä niinkuin ecun kanssa. Mitenkähän tuo tosielämässä onnistuisi.
Ilmoita asiaton viesti
Kumpi Sanna Marin on oikeassa? Se joka vastasi alle 3000 tienavien hoitajien pyyntöön palkankorotuksista säätämällä lain joka pakottaa heidät töihin, mutta palkkaa ei tipu yhtään lisää? Vai se joka vaalien alla muisti, että hetkinen nyt täytyy mielistellä äänestäjiä. jotka toivottavasti eivät muista mitään siitä politiikasta, jota SDP on ajanut tällä vaalikaudella?
Ilmoita asiaton viesti
Vielä keväällä oli mahdotonta maksaa hoitajille 3000 euroa, nyt olisi Sannalla varaa maksaa hoitajille 4700 euroa kuussa. Vaalit on ihmeellinen lääke kaikkeen puutteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä keksit tuon 4.700€ palkan. Kyllä sen voi hoitaja tienata nytkin, jos on erikoistunut ja tekee pidempää päivää.
Ilmoita asiaton viesti
Juha kirjoittaa suoraan ja hyvin usein asiaa ehkä välillä tarkoituksella karrikoiden. Tätä 3000 euron logiikkaa en kuitenkaan kaikilta osin ymmärrä. Mitä sanoisivat palkkojen mahtinoston jälkeen hinnat ja inflaatio? Valistakaa viisaammat tämän osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Perusidea on toki siinä, ettei yritysten kannata toimia alalla joka ei kannata. Toinen seikka on huomata, että yhteiskunnan tehtävänä on verovaroin kouluttaa yrityksille osaavaa työvoimaa, jolle yritys maksaa kilpailukykyistä palkkaa josta kertyy yhteiskunnalle verovaroja.
Ilmoita asiaton viesti
Asia on monitahoinen. Palkkojen nosto voidaan kustantaa paremmalla työn suunnittelulla ja menetelmillä eli tuottavuuden kasvulla. Nyt tuo kasvun tuotos menee pääosin sijoittajille.
Palkankorotuksista noin puolet palautuu veroina. Ostovoiman kasvuu lisää kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä, joista molemmat poikivat myös lisää verotuloja.
Kun ihmiset elävät palkallaan, se on huomattavasti edullisempaa kuin pyörittää sosiaalitointa jakamassa tukirahoja monimutkaisilla säännöillä ja vaihtelevilla tulkinnoillaan. Verovatojen kierrättäminen tulonsiirtoihin on hyötysuhteeltaan onneton ratkaisu. Laitetaan euro siiftoon ja ulos tulee tukirahaa jollekin 50 senttiä.
Ilmoita asiaton viesti
Marinin ajattelun perusta on kunnossa. Köyhyystutkijan ja Liin ”kohtuus kaikessa” näkemykset nojaavat ”koska nyt on näin, mitään ei voi muuttaa” olettamaan.
Nykyistä työn mallia on edistetty 30 vuotta kahdesta syystä. Demareille matalan kynnyksen palveluala ja paskatulohommat ovat olleet nihkeästi hyväksytty työllistämiskeino. Vihreille ja Vasemmistoliitolle perustulokannattajapuolueina silpputyö on ideologinen tavoite. Oikeistolle sillä on pyritty ylläpitämään kilpailukykyä. Muita konsteja ei ole pitkiin aikoihin ollut. Nykytila ei ole ”työelämä muuttuu” vääjäämättömyys, vaan noudatetun politiikan seuraus.
Suomi on täynnä paskatulon tarjoavia työpaikkoja ja nykyisin myöskin yrittäjiä. Kummatkaan osapuolet eivät elätä itseään, eivätkä valtiota. Kyse on rakenteellisesta ongelmasta. ”Valtio maksaa palkat” -periaate tekohengittää matalan tuottavuuden kannattamattomia yrityksiä. Uusiutuminen ja tuottavuuskehitys edellyttää loisivien yritysten poistumista markkinoilta vääristämästä normaalia taloudellista toimintaa ja tervettä kilpailua.
Esimerkki: ostarilla on laadukas lounaspaikka, joka maksaa kunnon palkkaa ammattitaitoisille työntekijöilleen. Viereen tulee starttirahalla pystyyn pykätty 4 e. pitsoja myyvä putiikki ja lisäksi polkuhintaan sapuskaa tarjoava kiinalainen ”keittiö”, katoaa yksi terve yritys markkinoilta. Valtiolle jää elätettäväksi kaksi ”yrittäjää” ja paskatyötä tekevät riistettävät osa-aikatyötä tekevät keikkatyöntekijät ja ammattitaitoinen kokki ja tarjoilijat.
Yrittäjät jauhavat veroista vuodesta toiseen ja oikeistoöyhöttäjät jyrkästä progressiosta. Mitä enemmän on pienipalkkaisia, sitä jyrkemmäksi progressio muodostuu, valtiolle ei kerry verotuloja ja sitä suuremmaksi budjetin alijäämä paisuu menojen kasvaessa. Tämä johtuu siitä, että vasta yli 14.000 e/vuodessa tienaavat alkavat maksamaan tuloveroa. He elävät sosiaaliturvalla ja heitä on paljon. Terveessa taloudessa heidän pitäisi pystyä elättämään itsensä lisäksi myös valtio.
Kaikki työ ei kannata, eikä myöskään kaikki yrittäjyys kannata. Kaikki työ saattaa olla arvostettavaa ja kaikki yrittäjyys myöskin, mutta kaikki työ ja yrittäjyys ei ole arvokasta ja kannattavaa.
Talouden perustaa on alettava muuttamaan, jos Suomi halutaan pelastaa. Tämä on pitkä tie, mutta korkeampi palkkataso on se pohja, minkä päälle terve talous on rakennettava. Paskayrittäjyydestä on päästävä eroon vääristämästä markkinaa. Niiden työvoimaresurssit pitää vapauttaa ja ohjattava terveiden yritysten käyttöön. Aloille mitkä kykenevät myös parantamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä muutenkin kuin palkkoja polkemalla, halpuuttamalla palvelun ja tuotteen hintaa. Tämä kierre on pysäytettävä.
80-luvulla tiedettiin, että Suomen sosiaaliturvaa ei pystytä rahoittamaan paitoja pesemällä, vaan tarvitaan vientituloja. Kuitenkin halpatyöhön nojaava palvelusektori on ollut se, mitä on edistetty, ollenkaan kyseenalaistamatta väittämää, että ”työelämä muuttuu”. Viimeistään nyt on suunta käännettävä ja muutettava työelämä.
Ilmoita asiaton viesti
Olipa hyvin muotoiltu tilannekatsaus. Kiitos siitä. En löytänyt syytä mitään muuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Osaksi kirjoitus on puppua, esim.:
”Keskiansio Suomessa oli viime vuonna 3.036€ kuussa. Siitä jää käteen noin 2.300€, mikä on toimeentulominimi pääkaupunkiseudulla ilman Kelan tukia. Perheasunnon vuokra alueella on hyvinkin 1.500€ kuussa.”
Helsingissä yksinäistalouksia on yli 50 %. Yksiön keskivuokra lienee 27 €/m2 tasoa, eli puolella tuosta 1500 eurosta saa lähes 30 m2 asunnon jossa yksinäistalous kyllä pärjää.
Kiinteiden muiden kulujen jälkeen em.palkalla jää heposti toista tonnia muuhun kulutukseen.
Ilmoita asiaton viesti
30 m2 kokoinen asunto ei ole asunto, vaan opiskelijaboksi.
Ilmoita asiaton viesti
Koppi se on tai hotellihuone eikä aikuisen koti, vaikka yksinkin eläisi.
Ilmoita asiaton viesti
Jotain on pahasti pielessä yhteiskunnassa, jos aikuisista yli puolet elää yksin. Se on huono ennuste kansallemme Hesassa. Muuta en tuohon sano.
Ilmoita asiaton viesti
Täyttä asiaa Juha Hämäläinen. Ei kukaan tule Suomessa hyvin toimeen alle 3000 euron kuukausipalkalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sen huomaa enemmistö Suomessa eläkkeelle jäädessä, kun rahaa tulee bruttona 1.000-2.000€ kuussa.
Ilmoita asiaton viesti
Taas täällä vertaillaan eri maiden palkkoja 1:1.
Vaan ostovoimassa Suomalainen jää kyllä pahasti kakkoseksi, vaikkapa Saksan kanssa!
Ilmoita asiaton viesti
Ostovoimavertailutkin ovat manipuloituja. Niiden ostoskorit eivät vastaa kuin harvojen hankintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole manipuloitu, kun itse käy paikan päällä toteamassa.
Vaikkapa ruoan ja autojen hintoja.
Ilmoita asiaton viesti
Sanna Marin on isossa kuvassa ollut substansseissaan täysin ylivoimainen. On hyvin todennäköistä että Juha Hämäläinen on kannanotossaan oikeassa. Kaiken sälän jälkeen jäänee lähinnä pohdittavaksi, mistä tuo opponenttien asenteellinen rähmäisyys, ja tosiasiohin nähden harhainen kollektiivinen näkemys kumpuaa. Oma henkilö kohtainen vaatimaton mielipiteeni on, että nuorta, ja naista määrävämpi nimittäjä on sosialisti/mi viha. Joulun odotusta, debatteja ja sanaisen suloista, lempeää, säilää. Itse kullekin. Sekä säädyille kans. Tasapuolisesti. Tietty<3
Ilmoita asiaton viesti
Termi ”minimipalkka” on tässä yhteydessä tietenkin tahallinen sekaannus.
Meillä rikkaissa maissa varsinainen minimipalkka asettuu käytännössä vähän alle kahden tonnin joko laki- tai työehtosääteisesti. Yhdysvaltain urbaaneimmissa ja kalleimmissa osissa kahden ja puolen tonnin tienoille (15$/tunti).
3 000 euroa brutto on sellainen raha, jolla yksityinen ihminen voisi tulla eteläsuomalaisessa kaupungissa toimeen ilman perheen tai sosiaaliturvan tukea.
Marinin ”minimi” oli 3 000 tällä perusteella; Ohisalon 1 500 taas sillä perusteella, että perustulo on jo säädetty ja sosiaaliturva yhä voimissaan.
Realismiahan on ollut vuosia, että yhä useampi aikuinen asuu yksin. Sinänsä en usko, että kehitys jatkuu enää kovin pitkälle tähän suuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäinen kysymys kai oli että mikä vastaajan mielestä oli kokoaikatyössä ”pienin reilu palkka”.
Sehän osoittaa kysyjä-toimittajalta jo huomattavan korkeaa ammattitaitoa pystyä esittämään tuollainen ”mahdoton vastata” -kysymys.
Mutta kun politiikka on mahdottoman taidetta ja vastausta vaaditaan, niin vastaamattomuutta tai loogista perustelua kutsuttaisiin heti vastuunpakoiluksi, selittelyksi, tietämättömäksi elämän realiteeteista, täydeliseksi irtautumiseksi äänetäjien arjesta etc. Joten: pakko vastata, vaikka ensin vähän eskottelisikin, kuten pääministerikin fiksuna ihmisenä ensin teki. Sitten tuli vastaus, joka oli ihan looginen vastaus kysymykeen, mikä olisi kokoaiktyöstä maksettava ”alin reilu palkka”.
No, kolmetonnia. Ei se ihan vääräkään vastaus ole. Vastaa, kuten edellä miehissä on todistettu noin suomalaisten mediaanipalkkaa kokoaikatyöstä. Siis gaussin käyrän korkeimpaan kohtaan.
Toivoisi että joskus ei innostuttaisi niin kovin laumana juoksemaan sivupoluille, vaan pohdittaisiin hetki kahta seikkaa:
A. Mikä olikaan kysymys?
b. Mitä siihen kysymykseen oikein vastattiin.
Kun kysyttiin reiluudesta niin vastaus koski reiluutta.
Ja lopuksi, koska Hemánus aikoinaan opetti minulle: käytä nykysuomen sanakirjaa, niin käytäln sitä.
Sanan ”reilu” synonyymeja ovat:
”runsas, melkoinen, huomattava, muhkea, varteenotettava, suurehko, sievoinen, tuhti, laillinen, oikeudenmukainen, puolueeton, puhdashenkinen, urheiluhenkinen, urheilullinen, urheilijamainen, rehellinen, antelias, avokätinen, jalomielinen, jalo, suuri, ylevämielinen, hyvä, kelpo, laatuunkäypä, kohtuullinen, kelvollinen, sopiva, hyveellinen, kiltti, ystävällinen, kunniakas, tyydyttävä, tukeva, täyttävä.”
Sijoita kysymykseen reilu-sanan kohdalle jokin noista synonyymeistä!
Sanoisin että Marin osoitti tuntevansa läpikotaisin suomen kielen.
Ilmoita asiaton viesti
Poimin muualta. Kommenttia tähän?
”Eli 3000€/kk tarkoittaa n. 20€/tunti palkkaa.
Työnantajakustannukset tuohon päälle ovat n. 1,5 kertaa palkka (sis. loma, leläke, työttömyys ja sosiaaliturvamaksut).
Eli hinnaksi tulee n. 30€/tunti.
Jos otetaan esimerkiksi vaikka siivousala. Siivoojan pitää päästä maktustamaan kohteeseen ja lisäksi tarvitsee siivousvälineet ja aineet. Oletetaan niiden hinnaksi vaikka 8€/tunti (johon kuuluu työnantajan siivoojalle maksama korvaus matka-ajasta).
Saadaan hinta 38€/tunti. Siihen jos lisätään työnantajan muut kulut ja kate, oletetaan sen olevan 5€/tunti, saadaan kokonaishinnaksi 43€/tunti. Kun tähän lisätään vielä alv 24% n. 10€. Tulee siivoustunnin hinnaksi n. 53€.
Mitenhän mahtaa käydä siivoustyöpaikoille ja sitä myöten paikkojen siisteydelle, jos tuo toteutuu?”
Ilmoita asiaton viesti
Näen asian niin, että se joka käyttää palvelua, maksaa siitä riittävän palkan tai siivoaa itse. Palvelun käyttäjän on hankittava paremmat tulot, jotta rahat riittävät. Niinhän on tilanne kaikessa ostamisessa.
On kaikille halvempaa maksaa suoraan riittävä palkka kuin maksaa se tukina veroista otetuilla tulonsiirroilla kuten nyt tehdään.
Ilmoita asiaton viesti
Näiltä osin rakennelmasi ei ole kestävä, vaan päinvastoin se nostaa kynnystä työllistyä ja mahdollisuutta maksaa ainakin osa omista elinkustannuksista itse.
Täyden työttömyyden kerrannaisvaikutukset ovat yksilön ja yhteiskunnan tasolla huomattavasti korkeammat, eikä alimman suorittavan tason työtehtävien liian korkeiden palkkojen tule jäädyttää/hidastaa yhteiskunnan muuta kehitystä.
Kaiken kaikkiaan, niin kuin olet jo nyt varmasti itsekin havainnut, tämä kirjoituksesi ei ole kestävällä pohjalla. Lähinnä utopia.
Ilmoita asiaton viesti